Kaupungin julkiset rakennukset

Kaupungintalo

Senaatinkatu 1
Katso 360 panoraamakuvaa kaupungintalosta

Tukholmalaisen arkkitehdin Magnus Isaeuksen suunnittelema Vaasan kaupungintalo valmistui vuoden 1883 lopulla kaupungin hallinto- ja virastotaloksi, jossa oli mm. paloasema. Rakennushistoriallisesti arvokas rakennus on tyyliltään lähinnä uusrenessanssia ja uusbarokkia.

Juhlasalin kattoa kiertää 14 pastellivärein maalattua, vertauskuvallista naishahmoa, jotka edustavat taiteita, tieteitä, kauppaa ja teollisuutta. Kaupungintalon läntisen julkisivun eteläpäässä on Kaarle IX:n korkokuva. Julkisivun pohjoispäässä on valtionhoitajien korkokuva.

Monet eri laitokset, virastot ja toimielimet ovat vuosien kuluessa toimineet kaupungintalon tiloissa.

Kaupungintalo tänään

Nykyisin kaupungintalossa työskentelee noin 75 henkilöä. Kaupunginorkesteri harjoittelee siellä edelleen ja konsertit pidetään upeassa juhlasalissa. Kaupungintalon toisen kerroksen pohjoispäädyssä on kulttuuritoimisto. Rakennuksen eteläpäässä toisessa kerroksessa on kaupungin ympäristöosasto ja ensimmäisessä kerroksessa henkilöstöpalvelujen palkkaosaston työhuoneita. Pohjakerroksessa on kaupungin taidehalli entisissä palolaitoksen tiloissa. Nykyisin sosiaalipäivystyksen käytössä olevat tilat kuuluivat myös palolaitokselle.

Kaupungintalosta tarkemmin

Hallintotalo

Vaasanpuistikko 10
Katso 360 panoraamakuvaa hallintotalosta

C. A. Setterberg on suunnitellut nykyisen hallintotalon apteekkari Lindebäckille asuintaloksi ja apteekiksi. Talo valmistui 1862 ja oli silloin puolet nykyisestä. Torin puoleinen Carl Schoultzin 1929 suunnittelema laajennusosa on rakennettu meren puoleisen alkuperäisen rakennuksen peilikuvaksi. Vaasan kaupungin omistukseen talo tuli 1911.

Alakerrassa oli apteekin lisäksi apteekkarin asunto. Toisen kerroksen huoneet Lindebäck vuokrasi Suomen valtiolle kouluhuoneistoksi kymmenen vuoden ajaksi. Myöhemmin, kaupungin ostettua talon, Pohjanmaan museo sai vuonna 1915 saman yläsalin kokoelmiensa näyttelytilaksi.

Hallintotalo tänään

Nykyisin hallintotalo on Vaasan kaupungin keskushallinnon käytössä.

Ensimmäisessä kerroksessa on taloustoimi, kaupungin keskuskirjaamo ja kielenkääntämö.

Toinen kerros on kaupunginkanslian käytössä. Siellä istuvat mm. kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat. Ylimmät luottamuselimet, kaupunginvaltuusto ja -hallitus kokoontuvat tässä kerroksessa.

Kolmannessa kerroksessa on kaupungin viestintäyksikkö sekä kaupunginvaltuuston lehteri, jonne voi tulla seuraamaan valtuuston kokouksia. Valtuuston kokouksia voi seurata myös televisiosta.

Hallintotalon kellarissa on kaupungin keskusarkisto ja valtuustoryhmien kokoustiloja.

Maaherrantalo

Koulukatu 2

Marraskuussa 1856 Vaasan kaupungin rakennuskomitea järjesti ensimmäisen huutokaupan kaupungin tonteista. Kauppaneuvos August Alexander Levón osti Koulukatu 2 tontin. Hän ei koskaan rakentanut siihen vaan myi tontin 1862 ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjernalle.

Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg suunnitteli tontille ajan virtausten mukaan kaksikerroksisen uusgoottisen kivirakennuksen, jolle oli ominaista kulmatornit, kaari-ikkunat ja niukka julkisivukoristus. Talo valmistui 1865 ja sitä kutsuttiin Wasastjernan palatsiksi.

Taloudellisista syistä Wasastjerna joutui myymään palatsinsa kauppaneuvos Herman Rosenbergille 1870. Siitä alkoi talon omistussuhteiden muuttuminen useaan kertaan aina vuoteen 1895, jolloin valtio osti sen kuvernöörin residenssiksi ja teollisuuskouluksi.

Suomen senaatti ja armeijan päämaja

Vuonna 1918 kokoontui talossa teollisuuskoulun tiloissa Suomen senaatti eli ”Vaasan hallitus”. Samaan aikaan oli myös ylipäällikkö kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimin johtaman hallitusjoukkojen päämaja sijoittuneena 1. ja 2. kerroksen tiloihin.

Maaherran virka-asunto ja virastotalo

Vuonna 1938 vapautuivat teollisuuskoulun tilat ja taloon asettui lääninhallituksen osastoja mm. rakennuskonttori ja Mustasaaren poliisi.

Syyskuussa 1997 toteutetussa lääniuudistuksessa Vaasa liitettiin Länsi-Suomen läänin, jonka pääkaupunki on Turku. Myös maaherra muutti sinne, eikä virka-asuntoa enää tarvittu.

Maaherrantalo tänään

Vuonna 2000 maaherrantalo siirtyi kaupungin omistukseen. Kellari ja ensimmäinen kerros on Pohjanmaan museon käytössä. Kaupungin edustustilat sijaitsevat toisessa kerroksessa, lukuun ottamatta yhtä nurkkahuonetta, johon on sisustettu Mannerheim -museo muistoksi niiltä ajoilta, jolloin hän eli talossa.

Teksti ja kuvat: Salli Hietikko ja Eva Reinikainen
Panoraamakuvat: Virtual Vaasa