Muotoilujournalismin Vaasa-palkinto 2012 -kilpailun juryn ja asiantuntijaryhmän kilpailutöiden arvostelukriteerit

Tekstinäkökulma

•  kokonaisuus, punainen lanka, osien suhde kokonaisuuteen
•  oikeakielisyys, kielen sujuvuus, tyyli

Hyvä juttu on kokonaisuuden näkökulmasta eli esimerkiksi kerronnaltaan, argumentoivuudeltaan tai loogisuudeltaan sujuva, ja sellainen, jossa jokainen tekstin osa on olennainen. Kielen käytön tulee olla sujuvaa ja tyyliltään sopusoinnussa jutun kanssa. Juttu on hyvä oman juttutyyppinsä edustajana. Juttu voi nousta yli muiden innovatiivisuudellaan, jolloin totuttuja juttutyypin tapoja rikotaan luovalla ja uudella tavalla.

Kohderyhmänäkökulma

•  suuren yleisön sekä lehden itse asettaman kohderyhmän näkyminen/huomioiminen tekstissä (esim. personoinnin, uusien asioiden taustoittamisen kautta)

Pelkästään asiantuntijoille suunnatut jutut (jotka yleensä julkaistaan ammattijulkaisuissa) eivät vastaa sitä ajatusta, joka kilpailun säännöissä määritellään "pyrkimykseksi edistää yleisesti monipuolisuutta". Hyvä juttu on siten suunnattu maallikolle tai asiantuntijalle ja maallikolle. Mikäli jutussa kuvataan esimerkiksi varsin käsitteellisiä ja vaikeasti avautuvia asioita, muotoilun erikoisalan tiedollisia sisältöjä, hyvässä jutussa nousee keskeiseksi kyky popularisoida juttu maallikkolukijoille ymmärrettäväksi.

Sisältönäkökulma

• tekstin kuvastama maailma (millaista pitäisi olla?) ja esiin nostetut toimijat, toimijoiden suhteet
• kiinnostavuutta rakentavat sisällöt

Muotoilujutun näkökulma voi olla mikä tahansa. Hyvä juttu voi kuvata kiinnostavasti esimerkiksi jonkin muun maan muotoilua, kertoa muotoilusta kaupallisesta näkökulmasta tai tuoda popularisoidusti esiin tutkimuksia. Kiinnostavuus voi syntyä myös innovatiivisuuden kautta. Esimerkiksi henkilöjuttu saattaa tyypillisesti kuvata jonkun henkilön historiallisia taustoja ja tekemisiä, mutta kiinnostavuus voi syntyä henkilön ajatuksia kuvaamalla.

Kriittinen näkökulma

• eettisyys
• kansalaisnäkökulma (ottaako mukaan tavallisia ihmisiä ja millä tavoin?)
• kaupallisuus (mainostaako esim. tuotetta liiaksi?)
• kriittisyys (suhtautuuko kriittisesti esim. suomalaisuuteen?)

Arvioitavia juttuja tarkastellaan mm. siitä näkökulmasta, suhtaudutaanko niissä kriittisesti siihen, mistä kerrotaan. Kansalaisnäkökulmalla ei ole arvoa muuten kuin tällaisen näkökulman luodessa juttuun esimerkiksi innovatiivisen tai muuten sisällöllisesti kiinnostavan tavan tarkastella asioita. Eettisyys ja ei-kaupallisuus puolestaan ovat itsestään selviä hyvän journalismin kriteerejä, eikä hyvä juttu voi olla ns. paparazzi-journalismia tai tuotemainontaa. Sen sijaan tutkiva muotoilujournalismi edustaa hyvää kriittistä lähestymistapaa.

Visuaalinen näkökulma

• otsikointi, väliotsikointi
• kuvitus
• sijoittelu (layout osana sivua & jutussa)

Jutun kirjoittaja ei välttämättä vastaa jutun visuaalisesta taittamisesta, mutta toisaalta todennäköisesti osallistuu siihen vähintään keskustellen ja hyväksyen taiton. Arvioinnissa korostetaan muiden näkökulmien keskeisyyttä. Visuaalinen näkökulma voidaan kuitenkin huomioida loppuvertailuissa.