Vaasan historiaa
Kaupungin perustaminen
Vaasan historia alkaa 1300-luvulta, jolloin Keski-Ruotsin rannikkoseudun merenkulkijat nousivat maihin nykyisessä Vanhassa Vaasassa ja varsinaissuomalaiset erämaanomistajat tulivat vartioimaan alueitaan.
Saman vuosisadan puolivälissä rakennettiin Pyhän Marian kirkko ja 1370-luvun alussa saarelle nousi Korsholman linna, Crysseborg, joka toimi Vaasan läänin hallinnollisena keskuksena.
Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin 2.10.1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, joka sijaitsee noin noin 7 km kaakkoon nykyisestä kaupungista. Nykyinen Vaasa on saanut nimensä hallitsijasuku Vaasan mukaan.
Meriyhteyksien ansiosta laivanrakennus ja kaupankäynti, erityisesti tervakauppa, oli vilkasta 1600-luvulta lähtien, ja useimmat asukkaat saivat siitä elantonsa.
Vuonna 1683 triviaalikoulu muutti Vaasaan Uudestakaarlepyystä, ja neljä vuotta myöhemmin rakennettiin oma koulutalo Vaasaan. Suomen ensimmäinen kirjasto aloitti toimintansa Vaasassa vuonna 1794.
Vaasan palo
Suurimmaksi osaksi puurakenteinen ja tiheästi rakennettu kaupunki tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa 3.8.1852.
Palolta säilyivät ainoastaan Wasastjernan talo ja hovioikeus sekä muutama venäläisen vartion puurakennus. .
Myös harmaakivikirkon, raatihuoneen, triviaalikoulun ja kellotapulin rauniot löytyvät entisiltä paikoiltaan. Palossa tuhoutui paljon Vaasaa ja sen asukkaita koskevaa arkistomateriaalia
Muutto Klemetsön niemeen
Uusi kaupunki rakennettiin 1862 Klemetsön niemelle 7 km vanhasta kaupungista luoteeseen. Meren ranta toi merenkulkua ajatellen kaupungille paremman aseman.
Kaupungin empiretyylisen asemakaavan suunnitteli Carl Axel Setterberg. Yleiskaavassa otettiin huomioon palon tuhoisat seuraukset. Uuden kaupungin pääkaduiksi tuli viisi avaraa puistokatua, jotka jakavat kaupungin. Lisäksi keskustan jokainen kortteli jaettiin palokaduin kahteen osaan.
Vaasan senaatti
Vaasa toimi Suomen pääkaupunkina 29.1-3.5.1918 sisällissodan aikana. Helsingissä tapahtuneiden keskeisten paikkojen miehityksien ja poliitikkojen pidätyksien seurauksena päätti senaatti senaattoreiden siirtämisestä Vaasaan, jossa senaattia kannattavilla suojeluskunnilla oli vahva asema ja yhteydet länteen olivat hyvät.
Senaatti aloitti toimintansa Vaasassa 1.2.1918 ja siihen kuului neljä jäsentä. Senaatin istuntosali sijaitsi Vaasan kaupungintalossa.
Kiitokseksi kaupungille senaatti oikeutti Vaasan liittämään vaakunaansa vapauden ristin, itsenäisen Suomen vanhimman kunniamerkin, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela.