OSKARI keskittyy opetustoimen henkilöstön osaamisen kartoittamiseen ja rikastamiseen. Opettajien osaamisen kehittämisessä nähdään täydennyskoulutuksen hyödyt osana laajempaa kokonaisuutta; ei pelkästään yksilöä hyödyntävinä, vaan koko työyhteisöä palvelevina osina; Osaava vastaa koko organisaation kehittymisestä. Olemme aloittaneet opettajien tarpeiden kartoittamisesta OSKARI-hankkeessa Vaasassa, Laihialla ja Vähässäkyrössä ja jatkossa laajennamme ammattikuntaa avustajiin, ap/ip-ohjaajiin ja rehtoreihin myös. Koulun kaikki ammattiryhmät ovat tarpeen; emme unohda ketään!
Vaasa-Laihia-Vähäkyrö
Yhteishanke, jossa jokseenkin erilaiset toimijat kunnan koon ja koulukulttuurin saralla mutta ammattikunta sama, joten osaamiskartoituksen tulokset eivät kuitenkaan poikenneet mitenkään erityisen paljon Vaasan. Laihian ja Vähänkyrön välillä.
Vaasa: 12 alakoulua ja 3 yläkoulua; Asevelikylän koulu, Hietalahden koulu, Huutoniemen koulu, Isolahden koulu, Länsimetsän koulu, Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Nummen koulu, Suvilahden koulu, Teeriniemen koulu, Vanhan Vaasan koulu sekä Merenkurkun koulu, Variskan koulu ja Vöyrinkaupungin koulu.
www.vaasa.fi
Laihia: 5 alakoulua ja 1 yläkoulu; Hulmin koulu, Isonkylän koulu, Kirkonkylän koulu, Kylänpään koulu ja Perälän koulu sekä Keskuskoulu.
www.laihia.fi
Vähäkyrö: 4 alakoulua ja 1 yläkoulu; Merikaarron koulu, Köpingin koulu, Savilahden koulu ja Tervajoen koulu sekä Vähänkyrön yläaste.
www.vahakyro.fi
OSKARIN prosessin kulku:
Opettajat
Perustetaan työryhmä: Työryhmään osallistuu kaikista kunnista rehtori ja opettaja. Koordinaattori sekä koulutussuunnittelija mukana työryhmässä. Osaamisen kartoittamisen työkalu valmiiksi (marras-joulukuu 2010)
Suoritetaan kysely ja osaamiskeskustelut Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kouluissa (tammi-maaliskuu 2011)
Kysely tehtiin vaasalaisten osalta Wilman kautta. Laihia ja Vähäkyrö toteuttivat kyselyn perinteiseen manuaaliseen tapaan.
Aineiston purku; Mitä osaamista meidän talo tarvitsee? (huhti-toukokuu 2011)
Kyselyjen tulosten purkua kouluittain: Osaava-koordinaattori kertoo kyselyjen tuloksista kouluilla (touko-joulukuu 2011)
Kehittämissuunnitelma tulosten perusteella (touko-kesäkuu 2011)
Koulutuksien suunnittelua ja toteuttamista (elokuu-joulukuu 2011) (tammikuu 2012- )
Kyselyn tulosten purkua edelleen (kevät 2012)
Koulunkäynnin ohjaajat/avustajat sekä ap/ip-toiminnan ohjaajat
Perustetaan työryhmä: Työryhmään kuuluu Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön koulunkäynnin ohjaajia/avustajia, apulaisrehtori, erityisopettaja sekä palvelusuunnittelija. Osaava-hankkeen ohjausryhmälle tiedotetaan asioista. Osaava-koordinaattori mukana.
Työryhmä miettinyt osaamisen kartoittamisen työkalua ja työstänyt sen valmiiksi talven aikana (helmi-huhtikuu 2012)
Kysely syötetään sähköiseen muotoon ja tehdään Wilman kautta. Myös Laihian ja Vähänkyrön avustajat voivat vastata kyselyyn siellä omalla osoitteellaan; (toukokuu 2012)
Aineiston purku; (kesällä 2012)
Kehittämis- ja koulutussuunnitelma tulosten perusteella (kesä/alkusyksy 2012)
Kyselyn tulosten purkua kouluittain; Osaava-koordinaattori kertoo kyselyn tuloksista kouluilla (syksy 2012)
Koulutuksia ohjaajille/avustajille ja ap/ip-toiminnan ohjaajille. (syksy 2012)
Osaamisen kartoittaminen tulee toimimaan osana kehityskeskustelua/osaamiskeskustelua sekä se on tärkeä työväline uusien ihmisten rekrytoinnissa.
Työntekijä arvioi omaa osaamistaan kyseisellä osaamisalueella 1-5 asteikolla. Ohjaajien/avustajien kyselyssä on asteikko 1-3. Esimies käy läpi vastaukset, jonka jälkeen arvioi työntekijän vastaukset suhteessa koulun tavoitetasoon. Mikäli opettajan vastaukset eroavat suuresti tavoitetasosta, voivat esimies ja työntekijä yhdessä käydä läpi kysymykset kehityskeskustelussa ja sopia tulevien vuosien kehittämispainopisteistä. Mikäli on kyseessä opettaja, ohjaaja/avustaja, jolla on paljon tietoa ja taitoa esimerkiksi tietotekniikan alueella, voidaan hänen osaamistaan hyödyntää kyseisessä koulussa. Hiljaisen tiedon säilöminen ja sen jakaminen niin nuoremmille opettajille kuin koko työyhteisölle on yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena hankkeessa ja yhteisöllisyyttä tukeva muoto koulun sisällä.
Oman osaamisensa jatkuva kehittäminen ja aktiivinen työssä oppiminen muodostavat yksilön parhaan muutosturvan