Vanha Vaasa
Vanha Vaasa
Vanha Vaasa sijaitsee noin 7 km kaakkoon Vaasan keskustasta ja on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Se on monimuotoinen maisemanähtävyys rikkaine luonto-, kulttuuri-, asutus- ja muinaishistoriallisine arvoineen. Maankohoamisella on ollut suuri vaikutus alueen historiaan ja maisemaan. On arvioitu, että alue on noussut merestä noin 1000 vuotta sitten. Korsholman linna rakennettiin alueen hallinnolliseksi keskukseksi 1300-luvun loppupuolella.
Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Kaupunki kehittyi jykevän kivikirkon, Pyhän Marian kirkon, ympärille ja 1600–1700 -luvuilla laadittiin kaupungille ruutukaava. Tavoitteena oli luoda vihreä puutarhakaupunki osittain paloturvallisuussyistä, mutta myös asukkaiden viihtyisyyden turvaamiseksi. Kuningas Kustaa III:n päätöksellä laati yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz vuonna 1777 Hovioikeuden rakennuksia ja Hovioikeudenpuistoa koskevan asemakaavan. Tämä vihreä puistikkoalue tuli kuninkaan mukaan perustaa ”kaunistamaan Vaasaa ja koko maata”.
Vuonna 1852 poltti raivoisa tuli kaupungin ja vain muutama rakennus säilyi hävitykseltä. Yksi näistä rakennuksista oli Hovioikeus. Myös Hovioikeuden nelirivinen lehmuskuja, joka istutettiin vuosina 1836–1842, selviytyi palosta. Kaupungin ainoa yksityinen kivitalo, vauraan porvari Abraham Falanderin (aateloituna Wasastjerna) talo, selvisi palosta ja toimii nykyään Vanhan Vaasan museona.
Vaasan palolta säästyivät tiiviin kaupungin ulkopuoliset osat, kuten Alkula, palon aikaan A.A. Lévonin tehdastoiminnassa ollut kartanoalue. Muita palolta säästyneitä alueita oli esimerkiksi Vanhan Vaasan sairaala, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen kaupungin länsipuolelle, kanaalin toiselle puolelle, vuonna 1818. Vanhan Vaasan sairaalan nykyinen, C. L. Engelin suunnittelema, sairaalarakennus rakennettiin vuosina 1841–44. Sairaalaa ympäröivä kaunis puisto arvokkaine puineen perustettiin 1840 – luvulla. Hieman etelämpänä kanaalinvarrella, myös palon ulottumattomissa, sijaitsee Kuninkaankartano, jonka perusti vuonna 1556 kuningas Gustav Vasa. Vuonna 1859 aloitettiin keisarillisella päätöksellä maatalousalan koulutus kartanon alueella. Kuninkaankartanoa hallinnoi nykyään Yrkesakademin i Österbotten ja se on edelleen koulutuskäytössä. Kuninkaankartanon puistosta löytää nurmialueita, kukkaistutuksia, vanhoja puita ja puukujanteita sekä arboretumin.
Palon jälkeen kaupunki päätettiin siirtää 6 km päähän rannikolle, koska maankohoamisen myötä kaupunki jäi yhä kauemmaksi merestä. Vanhan Vaasan maat päätyivät laidunkäyttöön ja Hovioikeuden siirryttyä uuteen Vaasaan, muutettiin vuonna 1863 entisen Hovioikeuden komea rakennus Mustasaaren kirkoksi. 1880-luvun vaihteessa alettiin rakentaa Vaasan rautatietä, jonka yhteydessä perustettiin asema myös Vanhaan Vaasaan, mutta aluetta alettiin asuttaa uudelleen vasta 1920-luvulta lähtien.
Vanhan Vaasan museo
https://vaasankaupunginmuseot.fi/vanhan-vaasan-museo/museo/vanhan-vaasan-museo/
