Tietoa koronaviruksesta

Tietoa koronaviruksesta

Ohita valikko

Artikkelin kategoriat: Uutiset

Pohjanmaan päihde- ja mielenterveyspäivä täytti osallistujien odotukset

Vaasassa ja Pohjanmaan alueella tehdään paljon hyvää, ennaltaehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä. Tämä tuli hyvin esille Pohjanmaan päihde- ja mielenterveyspäivässä 5.11.2019, kun tapahtumassa kuultiin alueellisista päihteiden käytön hoitomalleista sekä ajatuksia herättäviä elämäntarinoita kokemusasiantuntijoilta. Tapahtuman pääpuhuja oli dosentti Mikko Salasuo.

Pohjanmaan päihde- ja mielenterveyspäivässä oli 200 osallistujaa, ja tulijoita olisi ollut enemmänkin, jos tila olisi antanut myöten.

– Korkea osallistujamäärä kertoi, että Pohjanmaan päihde- ja mielenterveyspäivälle on tarve ja saimme luotua ohjelman hyvin ajankohtaiseksi ja kiinnostavaksi. Tunnelma oli erittäin hyvä ja tilaisuus oli mitä parhain verkostoitumiselle, kertoo yksi järjestäjistä, terveydenedistämisen koordinaattori Hanna-Mari Joutsen.

Nuorilla käytössä vahvaa nuuskaa

– Tupakoinnin vähentyessä tupakkateollisuus pyrkii siirtämään nikotiiniriippuvuuden tuotteesta toiseen, ja hankkimaan uusia käyttäjiä nuorista, kertoi Katri Saarela EHYT ry:stä.

Saarelan esityksessä nousi esille nuorten keskuudessa suosittu ja helposti saatavilla oleva nuuska Oden’s ”Denssi”, joka sisältää nikotiinia 22mg/g. Nuuskissa alin nikotiinipitoisuus on 8mg/g.

– Nuorena aloitettu vahvojen nikotiinituotteiden käyttö on melko uusi ilmiö, joten todellinen kuva vahvan nuuskan vaikutuksista terveyteen ilmenee vasta vuosikymmenien kuluttua, toteaa Saarela.

Kokemusasiantuntijat merkittävässä roolissa

Päivä huipentui kokemusasiantuntijoiden esitykseen. Jarno kertoi elämäntarinaansa Kompurointia kulisseissa -otsikon alla ja lopuksi kuultiin kolmen kokemusasiantuntijan kokemuksia paneelikeskustelussa.

– Kokemusasiantuntijoiden osuus jäi varmasti kaikkien mieliin, kun kuulimme heidän käänteentekevistä hetkistä kohti raitistumista sekä heidän kokemuksistaan sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina, kuvailee Sari Pukkinen, ehkäisevän päihdetyön projektityöntekijä ja yksi järjestäjistä.

”Nykynuorten huolet liittyvät tulevaisuuteen ja omaan jaksamiseen”

– Nuorten hyvinvointi on parantunut ja nykynuorisoa voi perustellusti kutsua historian tyytyväisimmäksi sukupolveksi. Iso kuva nuorista ja nuoruudesta 2010-luvulla onkin valoisa – nuoret tekevät vähemmän rikoksia, juovat ja polttavat vähemmän kuin ennen ja suurin osa kokee olevansa tyytyväinen elämäänsä, kertoo nuorisotutkimuksen dosentti Mikko Salasuo (kuvassa).

Jos 1960-luvun nuorella oli valmiina elämän käsikirjoitus – opinnot, työura ja perhe – niin nykynuoren tulevaisuushorisontti on täynnä epävarmuutta. Kyselyiden mukaan nuoret ovat huolissaan nimenomaan tulevan työelämän haasteista ja jaksamisesta. Opinnot eivät takaa työuraa ja työelämä näyttää kovalta kilpailulta.

Hyvin pärjäävät nuoret eivät juo tai polta ja ovat kiltimpiä kuin vanhempansa ja isovanhempansa, mutta heikommassa asemassa olevat kokevat jäävänsä ulkopuolelle.

– Puhutaan huono-osaisuuden kehästä, jossa erilaiset ongelmat alkavat kasaantua tiettyjen nuorten elämässä. Päihteet ovat harvoin kasautumisen syy. Päihteet ovat useammin seurausta ongelmien kasautumisesta. Hyvinvoinnin ulkokehälle joutuvista nuorista pitää ehdottomasti olla huolissaan, sillä heidän elämänsä on näköalatonta ja riski päihteiden käyttöön on suuri, vahvistaa Salasuo.

On erityisen tärkeää, että ennaltaehkäisevässä työssä kyetään tunnistamaan riittävän varhain nuoret, jotka ovat putoamassa huono-osaisuuden kehään.

”Nuorten suhtautuminen päihteisiin on kielteisempää”

– On hyvä muistaa kolme asiaa, kun tulkitaan nuorten päihdeasenteita. Ensinnäkin nuorten suhtautuminen päihteisiin on ylipäätään kielteisempää kuin aiemmin. On tärkeää katsoa kokonaisuutta. Toiseksi asenteet kannabikseen ovat lieventyneet, mutta toistaiseksi kokeilu ja käyttö eivät ole kasvaneet, kertoo Salasuo.

– Kolmas näkökulma asenteisiin aukeaa yksilöllistymisen kautta. Individualismi eli yksilökeskeisyys näkyy nuorten keskuudessa aiempaa joustavampana suhtautumisena muihin ihmisiin ja muiden ihmisten yksilöllisiin valintoihin: ”Olen mitä haluan ja teen mitä haluan, joten saat olla mitä haluat ja tehdä mitä haluat”, Salasuo kiteyttää.

Julkaistu: 18.11.2019