Tietoa koronaviruksesta

Tietoa koronaviruksesta

Ohita valikko
Kävely laiturilla

Klaaran tietopankki

Tietoa eri aiheista, kuten alkoholi, huumeet, itsetunto ja kiusaaminen.

Alkoholi, huumeet ja tupakka

Alkoholi

Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Erityishuomiota kiinnitetään alaikäisten suojaamiseen alkoholin haitoilta.

Lisätietoa alkoholilaista: Alkoholilaki

Alkoholi aiheuttaa humalatilan: mitä enemmän ja nopeammin ihminen juo alkoholia, sitä voimakkaammin hän humaltuu.

Alkoholin vaikutus riippuu monesta eri tekijästä, muun muassa

  • kehonpainosta
  • iästä
  • sukupuolesta
  • elimistön tottumisesta alkoholiin

Lasten ja nuorten elimistössä alkoholi alentaa helposti verensokeria, mistä voi seurata tajuttomuus, aivovaurio tai jopa kuolema. Tällöin veren alkoholipitoisuuden ei edes tarvitse olla kovin korkea. Matala verensokeri on tavallisin sairaalassa todettu lasten alkoholimyrkytysoire.

Alkoholin käytöllä on monia vakavia seurauksia. Alkoholin käyttö aiheuttaa muun muassa tapaturmia (esimerkiksi liikenteessä), masennusta, ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Jos alkoholia käyttää paljon ja usein, elimistö tottuu siihen, mikä johtaa helposti runsaaseen alkoholinkäyttöön ja jopa alkoholisoitumiseen.

Pitkäaikaisesta ja runsaasta alkoholin käytöstä voi seurata muun muassa

  • sydämen rytmihäiriöitä ja sydänkohtauksia
  • maksa- ja haimatulehduksia
  • mahakatarria
  • miehillä impotenssia ja naisilla hedelmättömyyttä
  • sikiön kehityshäiriöitä

Lue lisää verkosta

Nuortenlinkki: Alkoholi

Potilaan Lääkärilehti: Nuoret ja alkoholi

Päihdelinkki: Alkoholinkäytön keskeiset riskit

Päihdelinkki: Oma-apuohjeita alkoholin käytön vähentäjille ja lopettajille

Huumeet

Huumausainelainsäädännön tarkoituksena on ehkäistä huumausaineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Lisää tietoa huumausainelainsäädännöstä löydät täältä:

Huumeet ja laki

Moniin huumeisiin liittyy suuri yliannostuksen riski. Keho reagoi eri tavoin erityyppisiin huumeisiin. Heroiini ja muut opiaatit sekä rauhoittavat lääkkeet hidastavat elintoimintoja, mistä voi seurata jopa hengityksen lamaantuminen. Kokaiini ja amfetamiini voivat yliannostettuna johtaa muun muassa kouristuksiin tai sydänkohtaukseen. Kokaiinin yliannostus saattaa aiheuttaa ruumiin sisälämpötilan nousun, mikä saattaa johtaa aivovaurioon ja kuolemaan.

Suonensisäiseen huumeiden käyttöön liittyy erityisiä riskejä. Epähygieeniset pistämisvälineet ja -tavat sekä epäpuhtaat huumeet vahingoittavat elimistöä ja aiheuttavat tulehduksia. Yhteisneuloja käyttävällä henkilöllä on riski sairastua virustauteihin, kuten AIDS:iin ja B- tai C-hepatiittiin.

Tavallisimmat huumeet

KANNABIS
Kannabis on Suomessa yleisimmin käytetty huumausaine. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa välittömiä terveyshaittoja aineen kokeilijalle tai sitä satunnaisesti käyttävälle. Kannabis vaikuttaa erityisesti aivoihin sekä keuhko- ja sukusoluihin. Kannabis voimistaa muiden päihteiden vaikutuksia. Oppimiskyky ja muistitoiminnot voivat heiketäkannabiksen runsaan käytön seurauksena. Kannabiksen käyttö saattaa heikentää nuorten koulumenestystä ja aikuisten pärjäämistä sellaisissa työtehtävissä, jotka vaativat hyvää älyllistä suoritustasoa.

Kannabis heikentää tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä. Kannabiksen käyttö lisää onnettomuusriskiä, esimerkiksi liikenteessä. Kannabis nostaa muun muassa masennus- ja psykoosiriskiä, etenkin jos on perinnöllinen alttius mielenterveydenhäiriöihin.

OPIAATIT
Opiaattien – erityisesti buprenorfiinin  ja eräiden kipulääkkeiden – käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Opiaatit vaikuttavat lamaannuttavasti keskushermostoon. Pienetkin annokset muita keskushermostoa lamaavia aineita (alkoholia tai bentsodiatsepiinejä) voivat opiaattien kanssa olla hengenvaarallisia. Opiaattien vieroitusoireet moni kokee usein varsin hankalina – oireita ovat pahoinvointi, kuume, vapina, kivut, kouristukset, hikoilu ja vilunväristykset. Opiaattien säännöllisen käytön jälkeen vieroitusoireet voivat ilmaantua jo muutaman tunnin päästä viimeisestä annoksesta. Ne ovat pahimmillaan 2–3 vuorokauden kuluttua.

LÄÄKKEET
Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä rauhoittavan tai muun lääkkeen käyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi. Yleisimpiä väärinkäytettyjä lääkkeitä opiaattipohjaisten lääkkeiden lisäksi ovat bentsodiatsepiinit. Näitä lääkkeitä käytetään yleensä yhdessä alkoholin tai muun päihteen kanssa. Lääkkeiden päihdekäyttö on usein osa sekakäyttöä. Bentsodiatsepiinien vieroitusoireet saattavat olla huomattavan voimakkaita. Näiden lääkkeiden päivittäinen päihdekäyttö saattaa aiheuttaa myös käytönaikaisia vieroitusoireita. Bentsodiatsepiinien käytön äkillinen lopettaminen saattaa johtaa vaikeisiin vieroitusoireisiin, muun muassa kouristuksiin ja tajuttomuuteen.

Jos tuntuu, että tarvitset tukea päihteettömyyteen, ota yhteyttä Klaaraan.

Lue lisää verkosta

Nuortenlinkki: Huumeet

Päihdelinkki: Tietoa huumeista

Irti Huumeista ry:n kotisivut

Reimari: Huumeet

Terveykirjasto: Raskaus ja huumeet

Terveyskirjasto: Päihde- ja huumeriippuvuus

Tupakka

Tupakka vaikuttaa ihmisen elimistöön kokonaisvaltaisesti. Tupakoinnin haittoja ilmenee jo lyhyelläkin aikavälillä. Tupakoinnista aiheutuu mm. kunnon heikkenemistä, hammas- ja ienongelmia, hengitystieoireita, iho-ongelmia sekä hajuhaittoja. Siitä seuraa myös rahanmenoa.

Tupakan savussa on yli 4 000 eri kemikaalia. Tunnetuimpia niistä ovat häkä, nikotiini ja terva. Nikotiiniriippuvuuden lisäksi tupakointiin kehittyy monella myös psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus.

Tupakoinnilla on monia vakavia seurauksia. Tupakointi lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää sekä hengityselinten sairauksia. Kaksi askia päivässä tupakoiva 25-vuotias kuolee keskimäärin 8 vuotta tupakoimatonta ikätoveriaan aikaisemmin. Tupakointi muuttaa monien lääkkeiden vaikutusta, heikentää miehen potenssia ja naisen hedelmällisyyttä sekä heikentää hämäränäköä.

Klaaran vinkit tupakoimattomuuteen

  • Suunnittele etukäteen erilaisia tapoja kieltäytyä, jos joku tarjoaa sinulle tupakkaa, esimerkiksi
    ”Olen menossa treeneihin.”
    ”Menen treffeille, enkä halua haista tupakalle.”
    ”Olen lopettanut, enkä halua aloittaa uudelleen”
    ”Olen huolissani sademetsien tuhoutumisesta.”
  • Sinä itse päätät tupakoimattomuudestasi, ei kukaan muu (kuten kaverit tai mainosmiehet).
  • Käytä välitunnit tai kahvitauot muuhun tekemiseen tupakoinnin sijasta.
  • Opettele tupakoinnin sijaan muita tapoja rentoutua ja käsitellä tunteitasi.
  • Jos olet vähällä aloittaa tupakoinnin, perustele itsellesi, miksi se ei kannata (esim. ulkonäköön, terveyteen, rahankäyttöön ja ympäristöön liittyvät haitat).
  • Jos olet jo aloittanut tupakoinnin ja haluat lopettaa sen, katso lopettamisohjeita: Fressis.fi
  • Kerro kavereillesi tupakoinnin lopettamisesta, jotta voit saada heiltä tukea lopettamispäätökseesi.
  • Huolehdi, että tupakkaa ei ole saatavilla ja että sinulla on jotain terveellistä naposteltavaa (esim. hedelmiä). Muutenkin on hyvä, että käsille on jotain näperreltävää.
  • Jos tupakanhimo iskee, muista, että se kestää vain vähän aikaa kerrallaan. On hyvä, jos olet etukäteen miettinyt, mihin sillä hetkellä voit siirtää huomiosi.

Jos tuntuu, että tarvitset tukea tupakoinnin lopettamiseen, ota yhteyttä Klaaraan.

Lue lisää verkosta

Suomen Ash: Monipuolista tietoa tupakasta

Fressis: Tietoa tupakasta ja lopettamisohjeita

Stumppi.fi: Näin kehosi reagoi tupakoinnin lopettamiseen

Työkalupakki.net: Tupakoinnin vaikutukset hyvinvointiin

Itsetunto

Hyvä itsetunto on itseluottamusta sekä sitä, että arvostaa itseään ja elämäänsä. Se voi vaihdella hetkestä ja päivästä toiseen.Ihminen, jolla on pääsääntöisesti hyvä itsetunto, kokee hallitsevansa elämäänsä ja on tyytyväinen ihmissuhteisiinsa. Hän myös arvostaa itseään sellaisena kuin on.

Jokaisella meillä on jonkinlainen käsitys itsestämme sen mukaan minkälaisia elämänkokemuksia  matkan varrelle on sattunut, mitä meille on joskus sanottu jne. Se, mitä hiljaa mielessämme ajattelemme itsestämme, on hyvin merkityksellistä itsetunnon kannalta. Omat ajatuksemme voivat olla myönteisiä itsestämme, mutta myös negatiivisia. On hyvä aika ajoin tarkistaa, mitä ajattelen itsestäni ja onko se 100-prosenttisesti totta? Ovatko ajatukseni sellaisia, että ne auttavat elämään tyydyttävää elämää ja saavuttamaan tavoitteitani?

Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan itsetuntoosi!

Lue lisää verkosta

Nyyti ry: Itsetunto löytyy jokaiselta

Nyyti ry: Itsetunto ja hyvinvointi

Suomen Mielenterveysseura: Itsetunto ja sen vahvistaminen

Jännittäminen ja Mindfulness

Jännittäminen

Perhosia vatsassa vai paniikinomainen ahdistava olo?

Edessäsi on esiintyminen luokan edessä tai sinun pitää tutustua uusiin ihmisiin. Liihotteleeko perhosia vatsassa? Jos, niin älä huoli: niin tekee kaikilla muillakin. Kaikki jännittävät joskus jotakin. Jännittäminen on täysin normaali ja luonnollinen tunnetila. Voimme jännittää esimerkiksi esiintymistä, uusia tilanteita tai uusien ihmisten tapaamista.

Liihotteleeko perhosia vatsassa? Jos, niin älä huoli: niin tekee kaikilla muillakin.
Jännittäminen aiheuttaa muun muassa sydämen tykyttämistä, punastumista, käsien vapinaa, änkyttämistä ja äänen katoamista. Lievä jännitys kuitenkin usein parantaa suoritusta tai esiintymistä.

Milloin apua?

Joskus tavallinen jännitys saattaa muuttua liialliseksi jännittämiseksi. Mieti oman jännittämisesi voimakkuutta. Jätätkö jännittämisen takia asioita tekemättä? Pelkäätkö tiettyjä tilanteita? Jätätkö menemättä kouluun jos pitää esiintyä? Pelottaako tutustua uusiin ihmisiin?

Hae apua nuorisoasema Klaarasta, jos sinusta tuntuu, että:

  • jännittäminen häiritsee tai estää arkipäivän tekemisiä
  • jännitys on paniikinomaista
  • jännitys on ahdistavaa
  • Jännittäjä kokee, ettei hallitse tilannetta ja pelkää mokaamista. Liialliseen jännittämiseen liittyy usein toistuvia kielteisiä ajatuksia itsestä. Näitä voi aiheuttaa heikko itsetunto, jolloin näkee itsensä kielteisessä valossa. Ujojen nuorten on usein vaikea aloittaa keskustelua toisten kanssa. Naurunalaiseksi joutuminen jossain tilanteessa tai ylikorostunut itsekriittisyys aiheuttavat myös liiallista jännittämistä.

Harjoittelu tekee mestarin!

Liiallisesta haitallisesta jännittämisestä pääsee eroon harjoittelemalla jännittäviä tilanteita mielikuvissa ja käytännössä. Kerää itsellesi positiivisia kokemuksia, tarkastele omia ajatuksiasi ja harjoittele!

Klaaran vinkit esiintymisjännityksen nitistämiseen

  • Pohdi, mikä jännitystä aiheuttaa.
  • Mieti itsellesi vahvistava tai rauhoittava lause.
  • Rentoutumis- ja mielikuvaharjoitukset voivat auttaa esim. vuoriharjoitus
  • Valmistele esityksesi hyvin, tuolloin olet varmempi.
  • Mieti vaaditko itseltäsi liikaa. Mokaaminenkin on sallittua.
  • Valitse kuulijoista joku, joka on tuttu tai ystävällisen näköinen esim. opettaja
  • Mieti yleisöä alastomana tai jotakin muuta hassua.
  • Hämää mieltäsi keskittymällä muihin asioihin kuin fyysisiin oireisiin.
  • Myönnä itsellesi ja kuulijoillesi, että jännität. Tällöin sitä ei tarvitse yrittää peitellä.
  • Arvosta ja hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.

Lue lisää verkosta

Nuortennetti (MLL): Jännittäminen

YTHS: Apua ja tietoa jännityksen kohtaamiseen

Suomen Mielenterveysseura: Jos pelottaa ja jännittää

Nyyti ry: Jännittäminen on luonnollista

Mindfulness-harjoittelu

Mindfulness-harjoittelu on hyväksyvää tietoista läsnäoloa.  Tietoisen läsnäolon taidot juontavat juurensa itämaiseen zen-mietiskelytaitoon. Tarkoitus on hyväksyä todellisuus sellaisena kuin se on. Se, että ei taistele enää asioita vastaan, vaan hyväksyy nykyisyyden sellaisena kuin se on, voi olla juuri ensimmäinen askel muutokseen. Menetelmän avulla olemme siis tietoisempia tästä hetkestä ja meille avoimina olevista mahdollisuuksista. Mindfulness-harjoittelua voi kutsua myös meditaatioksi. Tässä yhteydessä meditaatio voi olla mitä tahansa, minkä teemme tietoisesti. Myös rakastelu voi olla meditaatioharjoitus.Harjoittelu auttaa meitä katsomaan stressaavia ajatuksia ohimenevänä mielenjuoksuna juuttumatta niihin ja ottamaan raskaita tunnetiloja rauhallisemmin vastaan, jolloin ne laantuvat.

Mikä on oleellista Mindfulness-harjoittelussa?

Oleellista on tehdä sitä, mitä on tekemässä, niin tietoisena, kuin se sillä hetkellä on mahdollista. Keskeistä on myös harjoitella hyväksymään tilanne sellaisena kuin se on, pyrkimättä muuttamaan tai säätelemään sitä. Ei siis ole olemassa epäonnistunutta harjoitusta.  Tärkeää harjoittelussa on katsella tilannetta niin uteliaana ihmetellen ja niin lempeästi, kuin voi. Oppaassa esitellään erilaisia mindfulness-harjoituksia, joita olisi hyvä harjoitella päivittäin. Voit aloittaa viiden minuutin harjoittelulla ja lisätä harjoitteluaikaa vähitellen. Harjoituksen voi aloittaa esimerkiksi havainnoimalla pienen hetken ajan omaa hengitystä. Halutessasi voit liittää havainnointiin  myös kehon tuntemukset, ajatukset, tunteet, äänet ja tuoksut.  Paras tapa saada tuloksia mindfulness-harjoituksista, on luopua odotuksista ja yrityksistä saavuttaa tuloksia. Harjoitukset kannattaakin tehdä niiden itsensä takia.

Pieni kymmenen kohdan aloitus hyväksyvän tietoisen läsnäolon maailmaan, jonka avulla voit kokeilla mindfulness-harjoittelua. Tarvitset vain pienen hetken 1-15 minuuttia aikaa omassa elämässäsi, niin pääset alkuun. Opastamme Klaarassa sinua mielellämme lisää.

  1. Kysy itseltäsi: ”Mitä elämässäni tapahtuu juuri nyt?”. Jos olet omissa ajatuksissasi, tuo huomio nykyhetkeen. Keskity täydellisesti siihen, mitä tämä hetki tarjoaa: ”Mitä näet? Mitä kuulet? Mitä koet?”
  2. Pian huomaat, että mieli lähtee harhailemaan tai vatvomaan.  Se on mielen luonne. Voit kuitenkin treenata tässä ja nyt hetkessä olemista.
  3. Havainnoi hetken ajan omaa hengitystäsi: ”Hengitän sisään! Hengitän ulos!”. Tunne miten ilma virtaa sisään ja ulos.
  4. Jos mieleen tulee jokin ajatus – huomaa se lempeästi – siirry sitten takaisin hengitykseen.  Ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät tosiasioita – anna niiden tulla – ja mennä kuin pilvet taivaalla, ilman että juutut  niihin.
  5. Hyväksy tilanne sellaisena kuin se on pyrkimättä  muuttamaan sitä, katsoen kaikkea uteliaana ihmetellen, kuin katsoisit ensimmäistä kertaa.
  6. Huomaa myös tunteet kuin meren aallot – ne voimistuvat ja sitten laantuvat. Surffaile tunteiden aallokossa. Jos haluat, voit myös nimetä  tunteen: ”Tämä on vain ahdistusta – tunne on jo tässä – otan sen vastaan – pidän hyvää huolta tunteesta kuin lohduttaisin pientä itkevää lasta!”
  7. Halutessasi siirrä huomio myös kehon tuntemuksiin. Kuvaile kehon tuntemuksia itsellesi niin neutraalisti kuin voit – vain todeten tuntemusten olemassa olon.
  8. Jatka hengittelyä sisään ja ulos rauhallisesti yhdessä näiden ajatusten, tunteiden ja tuntemusten kanssa. Katsot kaikkea, mitä sinussa tapahtuu, niin lempeästi kuin tällä hetkellä voit.
  9. Muistuta itsellesi, että ei ole olemassa epäonnistunutta harjoitusta. Keskittyminen on juuri sellaista kuin se on nyt.
  10. Toivotan itselleni mielenrauhaa! Hymyilen!

Lue lisää verkosta

Suomen Mielenterveysseura: Mindfulness ja rentoutusharjoituksia

Suomen Mielenterveysseura: Mindfulness ja tietoisuustaidot

Nyyti ry: Mitä mindfulness on?

Kiusataanko sinua?

Joskus on vaikeaa tehdä eroa vitsailun, härnäämisen ja kiusaamisen välillä. Huulenheitto kuuluu nuorten elämään. Se on yksi tapa ottaa kontaktia ja olla vuorovaikutuksessa.  Toisen kanssa yhdessä pelleileminen on ihan eri asia kuin toisen kustannuksella pilailu. Jos koet vitsailun menevän liiallisuuksiin, joka naurattamisen sijaan pikemminkin loukkaa, on se hyvä sanoa kavereille ääneen.  Joskus leikinlaskukin voi riistäytyä käsistä, eikä toinen huomaa, että hänen sanansa menevät ilkeilyksi ja aiheuttavat pahaa mieltä.

Jos koet joutuneesi kiusatuksi, on tärkeää kertoa siitä jollekin luottamallesi ihmiselle, esimerkiksi omille vanhemmille, opettajalle tai koulukuraattorille. Kerro rehellisesti mitä on tapahtunut ja miltä sinusta tuntuu. Kiusaaminen ei ole sinun häpeäsi vaan kiusaajan.  Kiusaaminen on aina väärin, eikä sitä pidä sietää. Kiusaaminen ei kerro mitään kiusatusta vaan pikemminkin kiusaajasta.

Kiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin:

  • fyysisenä väkivaltana, kuten esimerkiksi potkimisena, lyömisenä, tönimisenä tai repimisenä
  • henkisenä kiusaamisena kuten yhteisöstä eristämisenä, nimittelynä tai esimerkiksi perättömien huhujen levittämisenä
  • nettikiusaamisena, joka voi ilmetä pilkkaavina viesteinä, kuvien luvattomana lataamisena nettiin, kuvien manipulointina, toisen nimellä esiintymisenä, henkilökohtaisten tietojen tai juorujen levittämisenä jne.

Kiusattu voi jäädä pohtimaan, miksi juuri minulle tapahtui näin. Hän voi myös alkaa uskoa kiusaajiaan ja luulla ettei hänessä ole mitään hyvää. Jatkuva vakava kiusaaminen jättää kiusatulle haavoja itsetuntoon. Sen muistot voivat olla läsnä aikuisenakin vaikuttaen ihmisen kykyyn solmia luottamuksellisia, läheisiä ihmissuhteita. Masentuneisuuden taustalta voi myös löytyä varhaisempia kiusaamiskokemuksia.

Ulkopuolinen ihminen voi auttaa sinua käsittelemään kiusaamiskokemuksia ja niihin liittyviä tunteita tuomalla tilanteeseen suhteellisuudentajua ja uusia näkökulmia.

Hae tarvittaessa apua Nuorisoasema Klaarasta, sillä vaikeista muistoista vapautuminen auttaa sinua elämään itsesi näköistä elämää.

Lue lisää verkosta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Kiusaaminen

Nuortennetti: Kiusaaminen

Mielenterveyden keskusliitto: Kiusaaminen ja häirintä

Liikunta ja vapaa-aika

Väsyttääkö? Onko veto poissa? Rapakunto ja mielialakin apea? Mitä jos koittaisit liikuntaa mielen virkistykseksi?

Jokainen meistä tarvitsee liikuntaa pysyäkseen terveenä ja voidakseen hyvin. Liikunta vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti lisäten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiamme. Liikunnan avulla paino pysyy kurissa, liikunta kohottaa mielialaa, parantaa itsetuntoa ja ehkäisee monien sairauksien puhkeamista. Liikunta on tehokas lääke myös useiden sairauksien hoitoon.

Liikunta tukee uusien tiedollisten asioiden oppimista, koska keskittymiskyky ja muisti parantuvat liikunnan vaikutuksista. Myös nukahtaminen helpottuu ja unen laatu paranee liikunnan ansiosta, mikä auttaa jaksamaan paremmin koulussa ja harrastuksissa.  Liikunnan kautta tutustuu uusiin ihmisiin ja oppii toiminaan erilaisissa ryhmissä.

Vapaa-aika ja harrastukset

Koulun ja työn vastapainoksi on hyvä rentoutua ja virkistyä vapaa-ajalla erilaisissa harrastuksissa. Harrastusten avulla saat uudenlaista sisältöä ja merkitystä elämään, uusia ystäviä, tavoitteita ja päämääriä. Harrastaa voi sekä yksin että ryhmässä. Harrastukset voivat liittyä liikuntaan, kulttuuriin, musiikkiin,  eläimiin, luontoon, vapaaehtoistoimintaan, nuorisotilojen järjestämään toimintaan tai seurakuntien nuorisotoimintaan.

Harrastusmahdollisuuksia Vaasassa

ratsastustallit
koiratarha
kissatalo
seurakunnat
partio
Reimari.fi: Harrastetoiminta

Klaaran vinkit liikuntaan ja vapaa-ajanviettoon:

  • Lähde rohkeasti mukaan liikunnallisiin harrastuksiin: erilaisiin jumppiin, pallopeleihin
  • Kukaan ei ole seppä syntyessään: harjoittelu tekee mestarin liikunnassakin!
  • Valitse liikuntaharrastuksesi oman mielenkiintosi mukaan
  • Tavoittele liikunnan iloa hyvän mielen takia, muut terveysvaikutukset tulevat kaupan päälle
  • Liikuntaa voit harrastaa myös hyötyliikunnan kautta: pyöräile tai kävele kouluun/töihin. Kunto kohoaa, mieli virkistyy ja rahaakin säästyy
  • Liikuntaharrastuksista löydät helposti uusia kavereita
  • Lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla: lähde kaverin kanssa lenkille. Kunto kohoaa ja samalla voit heittää verbiä kaverin kanssa.
  • Nuorisoasema Klaaran oma salibandyryhmä keskiviikkoisin klo 12. Roller Centerissä.

Lue lisää verkosta

Nuorten Mielenterveystalo: Mielenterveyden vahvistaminen

Terveliikkuja.fi: Tietoa ja taitoa fiksuun liikuntaan ja urheiluun

UKK-instituutti: Osaamista terveysliikunnan edistämiseen

Mieli ja alakuloisuus

Mielialojen vaihtelut kuuluvat nuoruuteen. Mieliala saattaa muuttua samankin päivän aikana useaan kertaan, äärilaidasta toiseen. Välillä on päiviä, jolloin elämä hymyilee ja tuntuu, että kaikessa voi onnistua ja mikä tahansa on mahdollista. Välillä taas on päiviä, jolloin mikään ei suju, mikään ei kiinnosta, eikä juuri huvittaisi edes nousta sängystä aamulla. Alakuloinen olo voi toisinaan jatkua useampia päiviä ilman mitään erityistä syytä, ja tämäkin on nuoruudessa aivan normaalia.

Alakuloisuuteen voi liittyä kiinnostuksen puutetta, väsymystä ja jaksamattomuutta, univaikeuksia, ärtyneisyyttä, itkuherkkyyttä, kaverisuhteista vetäytymistä, keskittymisvaikeuksia, sekä vaikeuksia saada normaaleita arkiasioita sujumaan. Joskus alakuloisuuteen voi yhdistyä myös fyysisiä oireita kuten päänsärkyä tai vatsakipuja. Mikäli vaikuttaa siltä, että mieli on maassa jo selvästi pidempään, ja tämä häiritsee esimerkiksi koulussa tai työssä jaksamista, tai ihmissuhteita, voi olla syytä pysähtyä miettimään mistä on kyse. Pitkään jatkuneen alakuloisuuden taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, jotka voivat liittyä esimerkiksi kaverisuhteisiin, perheen asioihin tai koulussa pärjäämiseen.

Mikäli oma mieliala mietityttää, voi olla hyvä jutella tilanteesta esimerkiksi omien vanhempien tai ystävien kanssa. Usein jo pelkkä läheisen ihmisen kanssa jutteleminen tuo helpotuksen tunteen ja alakulo alkaa väistyä. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu, tai läheisille ei halua asiasta puhua, voi mennä juttelemaan esimerkiksi koulussa kuraattorin tai terveydenhoitajan vastaanotolle, tai ottaa yhteyttä vaikka nuorisoasema Klaaraan.

Lue lisää verkossa

MLL Nuortennetti: Mieli maassa

MLL Nuortennetti: Mielen hyvinvointi

Nuorten mielenterveystalo: Apua ongelmiin

MLL: Tukea perheen huoliin ja kriiseihin

Väestöliitto: Tietoa vanhemmille – Nuoren masennus

Nyyti ry: Tietoa masennuksesta

Nuorten ja vanhempien päihteiden käyttö

Nuoret ja päihteet

Päihteillä tarkoitetaan keskushermostoon vaikuttavia aineita, kuten tupakkaa, alkoholia, huumausaineita, eräitä lääkkeitä sekä muita päihdyttävässä tarkoituksessa käytettyjä aineita. Monelle nuorelle ja aikuiselle aiheutuu päihteiden käytöstä ongelmia.

Päihteisiin voi muodostua fyysinen, psyykkinen ja/tai sosiaalinen riippuvuus. Säännöllinen päihteiden käyttö johtaa sietokyvyn kasvamiseen, jolloin käyttäjä tarvitsee suurempia annoksia saadakseen aineesta saman päihtymyksen.

Päihteillä on vaikutuksia mm:

  • käyttäjän terveyteen
  • koulunkäynnin, opiskelun tai työssäkäynnin sujumiseen
  • harrastamiseen
  • rahankäyttöön
  • läheisten ihmisten elämään.

Mitä nuorempana päihteidenkäyttö alkaa, sitä helpommin siitä aiheutuu riippuvuutta ja erilaisia ongelmia. Nuoret aivot oppivat tehokkaasti päihteidenkäyttöä. Päihderiippuvuus kehittyy nuorilla helpommin kuin aikuisilla, mikä johtuu mielihyvämuistin herkkyydestä kasvuiässä. Jo hyvin varhaisista mielihyvän kokemuksista syntyy läpi elämän kestävä mielihyvämuisti. Varhaiset päihdemuistikokemukset voivat säilyä läpi elämän, etenkin jos ne muodostuvat oppimisen kannalta otollisena aikana. Jokainen vuosi, jolla päihteidenkäytön aloitusikä siirtyy, ehkäisee nuoren kehittyvien aivojen päihdealtistumista.

Päihteiden käyttö lisää mielenterveysongelmien riskiä. Päihteillä saatetaan myös yrittää torjua ahdistusta ja pelkoja sekä lievittää masennusta. Yleensä päihteiden käyttö kuitenkin vain pahentaa ahdistusta ja masennusta sekä voi aiheuttaa paniikkikohtauksia. Päihteet  (alkoholi, kannabis, amfetamiini) saattavat myös joskus laukaista psykoosin.

Nuori, joka huolestuu omasta päihteiden käytöstään, voi Vaasassa tulla keskustelemaan Nuorisoasema Klaaraan. Tietoa muista Vaasan päihdepalveluista löydät täältä.

Lue lisää verkosta

Päihdelinkki.fi: Tietoa päihteistä

Päihdelinkki.fi: Apua päihdeongelmiin

MLL Nuortennetti: Päihteisiin liittyvät lait ja ikärajat

MLL Vanhempainnetti: Päihteistä puhuminen murrosikäiselle

Duodecim Terveyskirjaston artikkeli: Päihdemyrkytykset

Nuorten mielenterveystalo: Tietoa ja apua päihdeongelmiin

Vanhempien päihteidenkäyttö

Käyttävätkö vanhempasi mielestäsi liikaa päihteitä? Oletko kokenut häpeää tai pahaa mieltä vanhempiesi juomisesta?

Et ole yksin: lähes joka neljännessä suomalaisessa perheessä käytetään nuoren näkökulmasta liikaa päihteitä. Tällöin arki voi näyttäytyä epäsäännöllisyytenä, pelottavina tilanteina ja tunne-elämän risti-riitoina. Nuori saattaa usein luulla olevansa syyllinen vanhemman päihteiden käyttöön ja pyrkii huolehtimaan asioista, jottei aiheuttaisi lisää vaivaa. Nuori voi luulla, että vanhempi tietoisesti valitsee nuoren sijasta humalan ja ajattelee helposti, ettei vanhempi välitä hänestä. Toistuvasta hylkäämisen tunteesta nuori voi saada käsityksen, ettei ole rakastamisen arvoinen.

Vanhemman päihdeongelma ei ole kuitenkaan koskaan nuoren syy.

Vanhemman päihdeongelma ei ole kuitenkaan koskaan nuoren syy. Vanhempien liiallinen alkoholin käyttö aiheuttaa nuorelle usein syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita, joista nuoren voi olla vaikea irrottautua. Syyllisyys ja arvottomuus kehittyvät usein liialliseksi tunnollisuudeksi luoden pohjan heikolle itsetunnolle.

Itsetunto on sitä, mitä ajattelee itsestään ja kuinka hyvä omasta mielestään on. Itsetunto ja minäkuva ovat osa persoonallisuutta. Vaikka ne kehittyvätkin lapsuudessa ja nuoruudessa, niihin ei ole koskaan liian myöhäistä vaikuttaa. Jokaisella meistä on ikioma kiinnostava elämäntarinansa ja persoonallisuutensa. Me kaikki olemme erilaisia, uniikkeja ja ainutlaatuisia.

Milloin apua?

Apua kannattaa hakea, jos vanhempiesi päihteiden käyttö aiheuttaa sinulle vaikeuksia: saatat esimerkiksi jäädä pois koulusta pitämään huolta vanhemmastasi, vanhempasi on sinua kohtaan väkivaltainen, vanhempasi ei pidä sinusta huolta tai et voi viedä kavereitasi kotiisi häpeän takia.

Apua voit hakea myös silloin, jos olet huolissasi vanhempiesi päihteiden käytöstä. Jos tunnet jatkuvasti olevasi syyllinen ja arvoton, sinun voi olla vaikea irrottautua näistä tunteista. Klaarassa käy paljon ylitunnollisia nuoria, joilla on myös heikko itsetunto. Ylitunnollisuus näkyy usein äärimmäisenä ahkeruutena koulussa ja kotona. Jos olet hyvin tunnollinen, sinun apuasi saatetaan käyttää hyväksi, koska sinuun voi aina luottaa. Voi olla, ettet uskalla kieltäytyä, koska pelkäät, ettei sinusta silloin pidetä. Tällöin on erityisen tärkeää opetella kieltäytymään ja sanomaan ei. Nuorisoasema Klaarasta voit saada tähän apua.

Klaaran vinkit nuorelle vanhempien liiallisen päihteiden käytön yhteydessä

Vanhempien päihdeongelma ei ole koskaan sinun syysi.
Alkoholismi on sairaus siinä missä esimerkiksi allergia ja sokeritauti.
Vanhempi, joka käyttää liikaa päihteitä, ei valitse päihteitä sinun sijastasi. Vanhempi ei vain pysty olemaan juomatta.
Nekin isät ja äidit, jotka käyttävät liikaa päihteitä, rakastavat lapsiaan ihan yhtä paljon kuin muut vanhemmat. He eivät vain ole oppineet sitä näyttämään.
Vanhemmat, jotka käyttävät liikaa päihteitä, saattavat olla epäluuloisia perheen ulkopuolisia ihmisiä kohtaan, koska haluavat pitää päihteiden käytön salassa.
Hae heti apua, jos koet, että vanhempiesi päihteiden käytöstä aiheutuu sinulle vaikeuksia!

Lue lisää verkosta

Varjomaailma: Vanhempien päihteidenkäyttö

Mielenterveystalo: Vanhempien päihteidenkäyttö

Peliriippuvuus

Peliriippuvuus voi kohdistua, joko rahapeleihin tai internettiin. Rahapeliriippuvuus ilmenee voimakkaana ja välillä pakonomaisena kiinnostuksena rahapeleihin. Myös toistuva pelaaminen aiottua suuremmilla panoksilla on huolestuttava merkki. Pelaamisen salailu ja  ongelmat tärkeissä ihmissuhteissa  sekä taloudelliset ongelmat liittyvät rahapeliriippuvuuteen. Rahapeliriippuvuuden taustalla voi olla myös muita mielenterveyteen liittyviä ongelmia.

Nettiriippuvuus ilmenee hallitsemattomana ja pakonomaisena internetin käyttönä. Tästä aiheutuu ongelmia  esim . koulussa,työelämässä sekä sosiaalisissa suhteissa. Silloin kun netin käyttö vie aikaa muilta asioilta, kuten opiskelu, perhe ,ystävät tai harrastukset on aika pysähtyä miettimään omaa netin käyttöä.

Kuten yleensäkin riippuvuuksissa ongelman tiedostaminen on vaikeaa ja yleensä ystävät ja läheiset tiedostavat ongelman olemassa olon ensimmäiseksi.

Peliriippuvuuteen on mahdollisuus saada apua Nuorisoasema Klaarasta.

Lue lisää verkosta

Peluuri.fi: Apua & tietoa liittyen peliongelmiin

Päihdelinkki.fi: Peliriippuvuus

Päihdelinkki.fi: Peliriippuvuuden hoito

Pelirajaton.fi: Vertaistukea rahapelaajille & läheisille

Nimettömät Pelurit: Vertaistukiryhmä peliriippuvaisille

Seksuaalisuus

Seksuaalisuuteen kuuluu paljon asioita muun muassa sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuoliroolit, seksuaalinen suuntautuminen, seksuaalinen kehitys, suvun jatkaminen, nautinto, mielihyvä, erotiikka ja yksityisyys. Kaikilla maailman nuorilla on sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai terveydentilasta riippumatta seuraavat oikeudet.

Seksuaalisuus koetaan ja ilmaistaan eri tavoin esimerkiksi ajatuksina, tunteina, käyttäytymisenä, uskomuksina, arvoina, asenteina, haluina ja fantasioina sekä suhteissa toisiin ihmisiin kuten parisuhteessa. Jokainen on yksilö – samoin koemme ja ilmaisemme myös seksuaalisuutta eri tavoin. Jokaiselle löytyy oma tapa elää, tuntea, ajatella ja rakastaa.

Seksuaalisuus kehittyy vaihe vaiheelta. Sukupuolisen kehityksen suuret muutokset sijoittuvat nuoruusikään. Nuoren seksuaalisuuteen liittyy hämmennys muuttuvasta kehosta ja tunteista. Seksuaalisuuteen kuuluu omaan kehoon tutustuminen ja itsensä hyväksyminen, omien rajojen ja halujen ymmärtäminen ja hyvän itsetunnon kehittäminen. Seksuaalisuus kehittyy portaittain koko elämän ajan.

Seksuaalista väkivaltaa ei pidä hyväksyä
Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi ahdistelu, lähentely ja  koskettelu, pakottaminen nöyryyttäviin tai epämiellyttäviin seksuaalisiin tekoihin, seksiin pakottaminen ja raiskaus. Seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä voivat kokea sekä tytöt että pojat, ja se on aina rikos.

Mun kroppa. Mä päätän.

Lue lisää verkosta

Nuorten Exit

Rikosuhripäivystys

Sexpo: Seksuaalioikeudet

Väestöliiton nuorten sivut

Väestöliitto/seksuaalioikeudet

Yksinäisyys ja ystävyys

Jokainen meistä tarvitsee kavereita ja tuttuja, joiden kanssa viettää vapaa-aikaa, jakaa arjen iloja ja suruja. Kaverin kanssa voi pohtia mieltä painavia ongelmia ja saada myötätuntoa.  Kavereita on erityyppisiä: koulu- ja opiskelukavereita, harrastus- ja lapsuudenkavereita, naapureita, nettituttuja, työkavereita.

Ystävyyden lähtökohta on toisen kunnioittaminen, lisäksi tarvitaan yhteisiä puheenaiheita ja kiinnostuksen kohteita. Usein ystävyys alkaa tuttavuudesta ja syntyy vähitellen.  Voit itse pohtia ja päättää kenen kanssa haluat pitää yhteyttä ja millaisia kaverisuhteita toivot. Ystävystymistä helpottaa, jos on avoin ja valmis ottamaan vastaan erilaisia ystäviä.

Jos kaipaat uusia kavereita, lähde rohkeasti harrastuksiin ja itseäsi kiinnostaviin tapahtumiin.  Usko että olet itse arvokas, tärkeä ja kiinnostava. Ole kiinnostunut muista ihmisistä, tervehdi, katso silmiin ja hymyile. Ole rohkeasti oma itsesi, kysy kuulumisia, pyydä kahville, lenkkiseuraksi, elokuviin jne.

Kavereiden saamista voi vaikeuttaa sosiaalinen jännittäminen, ujous tai omat kokemukset kiusatuksi tulemisesta.  Ujon henkilön voi olla vaikeampaa tutustua uusiin ihmisiin kun taas temperamentiltaan ulospäin suuntautunut onnistuu helpommin. Ujon voi olla helpompaa ottaa yhteyttä kavereihin sähköpostein, tekstiviestein tai nettikeskustelujen kautta.  On tärkeää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja suhtautua itseensä lempeästi.

Yksinäisyys voi joskus tuntua kipeältä ja masentavalta. Usein ajatukset saa pois omasta yksinäisyydestä, kun lähtee liikkeelle ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin. Kotoa lähteminen voi tuntua vaikealta, mutta usein toimintaan osallistuminen vaikuttaa myönteisesti omaan mielialaan. Vaikka ystäviä ei heti harrastuksesta löytyisikään, mieluinen harrastus jo itsessään tuottaa mielihyvää.

Yksinäisyyden taustalla voi olla hylätyksi tulemisen kokemuksia, pahimmillaan jopa kiusaamista. Kiusaaminen saattaa jättää niin kipeitä haavoja, että toisiin luottaminen ja ystävyyssuhteitten solmiminen pelottaa.  Silloin kannattaa hakea ammattiapua.

Jos sinusta tuntuu ettet pääse omin avuin eteenpäin, hae itsellesi keskusteluapua esimerkiksi Nuorisoasema Klaarasta tai Nyyti ry:n nettiryhmästä (www.nyyti.fi/nettiryhmät)

Klaarassa on myös erilaisia toiminnallisia ryhmiä, joissa voit tutustua uusiin ihmisiin ja harrastuksiin.

Lue lisää verkosta

Nyyti ry: Yksinäisyys koskettaa monia

Nyyti ry: Treenaa sosiaalisia taitoja

Punainen Risti: Ystävätoiminta