Tietoa koronaviruksesta

Tietoa koronaviruksesta

Ohita valikko
Isä. äiti ja vauva

Lapsivuodeaika synnytyksen jälkeen

Tämä on osa Vaasan neuvoloiden perhevalmennusta.

Synnytyksen jälkeistä aikaa kutsutaan lapsivuodeajaksi ja se kestää noin 6-12 viikkoa. Raskauden aikaiset muutokset alkavat pikkuhiljaa palata synnytystä edeltävään tilaan. Vanhempien katsotaan pääosin sopeutuneen uuteen tulokkaaseen ja elämäntilanteeseen.

Riippuen äidin ja vauvan voinnista sairaalassa ollaan yleensä 2-3 vrk synnytyksen jälkeen. Äitiysneuvolasta tullaan kotikäynnille viikon sisällä kotiutumisesta. Noin viikko äitiysneuvolan kotikäynnin jälkeen lastenneuvola tekee myös kotikäynnin. Äidillä on vielä jälkitarkastuskäynti äitiysneuvolassa 6-8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastus on edellytys vanhempainrahan saamiselle.

 

Synnytyksestä palautuminen

Synnytyksen jälkeen välilihan alue on usein arka. Välilihan leikkaushaavaa tai repeämää on hyvä alkuun suihkutella lämpimällä vedellä jokaisella WC-käynnillä, ja ns. ilmakylvyt (eli olet ihan reilusti ilman sidettä, alusvaatteita ja housuja) auttavat haavaa paranemaan.

Jos väliliha on leikattu, on hyvä välttää pitkäaikaista istumista 1-2 viikon ajan. Silloin haavan turvotus ei lisäänny ja vältät kiristäviä ompeleita. Ompeleet sulavat parin viikon sisällä. Mahdolliseen haavakipuun voit ottaa parasetamolia ja/tai ibuprofeenia.

Jälkivuoto on aluksi melko runsasta ja veristä, se kuitenkin vähenee ja muuttuu rusehtavaksi (vaaleaksi) vähitellen. Kotiin tultaessa fyysisen aktiivisuuden myötä jälkivuoto voi lisääntyä. Jälkivuodon aikana kannattaa hygieniaan kiinnittää erityistä huomiota, suihkutella ja vaihtaa usein sidettä. Jälkivuotoa esiintyy yleensä 2-6 viikkoa, tiputtelua saattaa esiintyä vielä pidempään.

Tulehduksen merkkejä ovat kipu, kuume ja paha haju jälkivuodossa. Jos niitä ilmenee ota yhteyttä neuvolaan tilanteen arviointia sekä mahdollista hoitoa varten. Tulehdusvaaran vuoksi tamponin käyttöä on vältettävä niin kauan, kun on vuotoa. Ei myöskään suositella yhdyntöjä jälkivuodon aikana.

Kohtu supistelee vielä synnytyksen jälkeenkin, näitä sanotaan jälkisupistuksiksi. Ne voivat tuntua kivuliailta ensimmäisinä päivinä, varsinkin uudelleensynnyttäjällä. Kipuun auttaa lämmitetty riisipussi tai särkylääke. Synnytyksen jälkeen lantionpohjalihasten harjoittaminen on tärkeää virtsankarkailun ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

 

Ravinto

Monipuolinen ravinto ja riittävä nesteytys edistävät toipumista synnytyksen jälkeen. Rautalääkettä voit ottaa tarvittaessa myös imetyksen aikana. Huolehdi kalkin saannista, ellet käytä maitotuotteita (1000 mg/vrk). D-vitamiini jatkuu myös koko imetyksen ajan 10 µg/vrk. Imetyksen aikana vältetään tupakkaa, alkoholia ja muita päihteitä koska ne erittyvät äidinmaitoon.

 

Liikunta

Liikunta edistää synnytyksestä toipumista ja virkistää mieltä. Suojaa rinnat kylmällä ja tuulisella säällä. Lapsen kanssa ulkoilun voi aloittaa heti synnytyssairaalasta kotiuduttua, talvella pakkasraja alle -10 astetta (yli kolmikiloisen vauvan kanssa).

Jälkitarkastukseen asti vahvistetaan lantionpohjanlihaksia ja vapaasti saa vauvan kanssa käydä kävelyillä. Jälkitarkastuksessa tarkistetaan lantiopohjalihasten kunto. Kovempaa fyysistä rasitusta vasta vauvan ollessa 4-6 kk:n ikäinen.

 

Lepo

Synnytyksen jälkeen unentarve muuttuu ja hormonitoiminta auttaa sinua pääsemään syvään uneen nopeammin kuin tavallisesti. Sopeuta oma rytmisi vauvan rytmiin ja lepää silloin, kun hän nukkuu. lepää päivittäin, silloin kun sinulla on siihen mahdollisuus. Uni voi öisin olla pätkittäistä, ja varsinkin alkuaikoina väsymys vaivaa. Oksitosiinihormonin erittyminen imetyksen aikana auttaa sinua rentoutumaan, ja voit imettäessäsi jopa nukahtaa.

 

Mielialavaihtelut

Synnytyksen jälkeen voit tuntea itsesi aika ajoin väsyneeksi, onnettomaksi tai mahdollisesti masentuneeksi. Valtaosalla äideistä mieli herkistyy. Monet naiset kokevat synnytyksen jälkeen herkemmän kauden jota kutsutaan nimellä ”baby blues”. Äiti tuntee pettymystä, kun on väsynyt, ja joskus syyllisyyttä siitä, jos äidilliset tunteet puuttuvat. Lapsen saaminen aiheuttaa suuren muutoksen ja koettelee myös naisen aikuisuutta.

Pienen lapsen hoito on ympärivuorokautista työtä ja saattaa joskus tuntua raskaalta. Lapsen hoito on toisaalta hyvin antoisaa, mutta joskus myös kovin yksinäistä. Synnyttänyt nainen ei aina jaksa, eikä hänen aina tarvitsekaan olla innostunut ja alati onnellinen. Nämä tuntemukset ovat tuttuja lähes kaikille synnyttäneille, ja ne menevät yleensä ohi ajan kanssa.

Vauvanhoito vie suurimman osan äidin ajasta, ja oman itsensä hoitamiseen ei tunnu jäävän aikaa. Kuntoutuminen ja voimien palautuminen, tapahtuu asteittain. Yritä järjestää mahdollisuuksien mukaan itsellesi ja aikaa ja tehdä silloin jotakin mieluisaa. Keskustele asiasta puolisosi, muiden perheenjäsentesi, ystäviesi, neuvolan kätilö/terveydenhoitajan tai psykologin kanssa, jos koet olevasi umpikujassa. Vauvanhoito on perheen yhteistä työtä, ja vanhemmuuteen kasvetaan yhdessä.

 

Parisuhde

Vastasyntyneen vanhempina alkaa uusi elämäntilanne. Parisuhteessa tapahtuu muutoksia vauvan syntymän jälkeen ja suhde joutuu kovalle koetukselle. Muutokset ovat suurimpia silloin, kun perheen ensimmäinen lapsi syntyy. Vauvan vaatimukset vievät kummankin vanhemman aikaa ja energiaa, eikä yhteistä aikaa tunnu löytyvän.

Isyysloman päätyttyä äiti jää yksin vauvansa kanssa ja saattaa olla iltaisin väsynyt. On myös hyvä muistaa, että isäkin voi olla työpäivän jälkeen väsynyt. Väsyneenä arkielämän ristiriidat saattavat kärjistyä. Parisuhteen hoitoon kannattaa varata aikaa. Pienikin aika suo vanhemmille tärkeän yhteisen hetken ja antaa voimia jaksaa arkielämän tuoksinassa. Sekä mies että nainen kaipaavat hellyyttä ja läheisyyttä. Koskettaminen ja läheisyys herättävät aisteja ja saavat olon tuntumaan rakastetulta, turvalliselta ja terveeltä. Ystävät ja sukulaiset tarjoutuvat usein lapsenvahdeiksi.

 

Seksuaalisuus ja seksi

Naisen on sopeuduttava raskauden ja synnytyksen mukanaan tuomaan kehon muutokseen. Synnytys on voimakas tapahtuma ja sillä on suuri merkitys naiseuden kokemiseen. Naisen on löydettävä naiseutensa uudelleen ja tässä tilanteessa puolison antama tuki on ensiarvoisen tärkeää. Myös miehellä on uusi tilanne edessä ja hänkin kaipaa ymmärrystä, tukea, läheisyyttä ja hellyyttä. Miehen on nyt kohdattava rakastamansa nainen myös äitinä.

Vauvaperheissä on usein vaikea löytää kahdenkeskistä aikaa. Rakastelu ei kiinnosta heti synnytyksen jälkeen eikä välttämättä lähiviikkoinakaan. On myös mahdollista, että äiti keskittyy vauvaansa niin täydellisesti, että kumppani jää lähes ulkopuoliseksi. Miehen on hyvä tietää jo etukäteen, että synnytyksen jälkeen parilla voi olla eritahtisuutta halukkuudessa ja seksitavat voivat muuttua synnytyksen jälkeen. Naisen seksuaalinen halukkuus on pienimmillään synnytyksen jälkeen, ja äitiys vie kaiken energian. Synnyttäjä tarvitsee yksilöllisen toipumisajan synnytyksen jälkeen.

Limakalvojen kuivuus on yleinen vaiva johtuen estrogeenin puutoksesta, tällöin liukuvoide tai aivan tavallinen ruokaöljy voivat olla tarpeen. Mikäli yhdynnässä tuntuu kipua, se voi lisätä jännitystä. Kivusta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, yllä mainittujen liukuvoiteiden lisäksi voidaan käyttää paikallista estrogeenihoitoa (esim. Vagisan). Mikäli koet tarvetta hoitoon, mainitse tästä jälkitarkastuksen yhteydessä tai omalle lääkärille. Myös neuvolassa on hyvä ottaa mieltä painavat asiat puheeksi, aina ei ammatti-ihminenkään huomaa kysyä.

Imetyksen aikana kuukautiset eivät yleensä ala ja uusi raskaus on melko epätodennäköistä, muttei mahdotonta. Toisilla naisilla kuukautiset tulevat imetyksestä huolimatta.   Suosittelemme kondomiehkäisyä jälkitarkastukseen asti. Jälkitarkastuskäynnillä keskustellaan synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä ja tarvittaessa voi varata ajan perhesuunnitteluun.

Yhteystiedot

Ota yhteyttä

Perhevalmennusta antavat äitiysneuvola ja lastenneuvola.