Ohita valikko

Tietoa koronaviruksesta

Seniorit

Iloa elämään virtuaalisissa kulttuurituokioissa

Virtaa! -monitaidehankkeessa kokeiltiin vuorovaikutteisten kulttuuripalveluiden tuottamista koteihin etäyhteyksien välityksellä. Kotona asuvien ikäihmisten voi olla vaikea päästä osallistumaan kodin ulkopuolisiin kulttuuripalveluihin, joten he hyötyvät suuresti kotiin toimitetuista palveluista. Hankkeessa tarjottiin kulttuurisisältöä myös mielenterveyskuntoutujille.

Virtaa!-hankkeessa etsittiin tapoja tuottaa kulttuuripalveluja etäyhteyksien välityksellä. Kokeiltaviksi taidemuodoiksi valittiin kirjallisuus, kuvataide, pelisuunnittelu ja luova kirjoittaminen. Jokaisesta taidelajista toteutettiin kevään 2020 aikana 8 taidetuokiota, joissa läsnäolijat osallistuivat aktiivisesti palvelutuokioiden sisällön luomiseen.

Taidemuodoista kirjallisuus, kuvataide ja pelisuunnittelu toteutettiin Vaasan kaupungin Alvar-kuvapuhelinpalvelun avulla. Palvelu on käytössä kotihoidossa ja Ikäkeskuksessa. Tuokioihin osallistuneilla henkilöillä on Vaasan kaupungin sosiaalitoimen myöntämä tablet-tietokone Alvar-kuvapuhelinohjelmistolla. Ikäihmisiä koskevan osuuden rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Luovan kirjoittamisen tuokiot toteutettiin internetin kautta Jitsi Meet -videoneuvotteluohjelmiston avulla. Tuokioihin osallistui Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ja Kukunori Ry:n valitsemia mielenterveyskuntoutujia. Luovan kirjoittamisen osuuden rahoitti KulturÖsterbotten.

Hankkeen aikana tehdyistä havainnoista laaditaan kesän 2020 aikana opas, joka auttaa pääsemään alkuun virtuaalisten palvelujen tuottamisessa.

Kulttuurin ja taiteen tervehdyttävä vaikutus

Vaasan kaupungin kulttuuripalvelut kehittää innovatiivisesti ikäihmisten kulttuuripalveluja. Tutkimusten mukaan taide ja kulttuuri edistävät ihmisen hyvinvointia vaikuttamalla ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin, terveyteen, oppimiseen, talouteen, ympäristöön ja kulttuuriseen kestävyyteen. Henkilötason parannukset välittyvät yhteisöön, jossa henkilö asuu. Yhteisön myötä kulttuurin ja taiteen positiiviset vaikutukset ulottuvat lopulta koko yhteiskuntaan. Vaasan kaupunki laajentaa kulttuurillista palveluntarjontaansa edistämällä moniammatillista yhteistyötä eri taidealojen asiantuntijoiden ja taiteilijoiden kanssa.

Kulttuurin vaikutukset
Kulttuuri ja taide vaikuttavat ihmisten kautta positiivisesti koko yhteiskuntaan (Kuvat Pixabay)

Taidetuokiot

Eri taidelajien soveltuvuutta etäpalveluksi kokeiltiin 45–60 minuuttia kestävissä live-lähetyksissä. Niissä osallistujia rohkaistiin luovaan ajatteluun ja sisällön aktiiviseen tuottamiseen. Osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, joten joka kerta osa ryhmästä osallistui iloisesti ja osa seurasi lähetyksen kulkua sivusta. Sisältöä tuottavat taiteilijat suunnittelivat itse tuokioidensa sisällöt, aiheet ja toimintatavat.

 

Taidetuokioiden aikataulu

  1. Luovan kirjoittamisen tuokiot

    Luovan kirjoittamisen Jitsi Meet -tuokiot 16.4.-28.5.2020.

  2. Pelituokiot

    Pelisuunnittelun Alvar-tuokiot 20.4.-13.5.2020.

  3. Kuvataidetuokiot

    Kuvataiteen Alvar-tuokiot 9.3.-6.4.2020.

  4. Kirjallisuustuokiot

    Kirjallisuuden Alvar-tuokiot 3.2.-2.3.2020.

Taidetuokioiden sisällöntuottajat

Tiina Hautala on Haamu-kustantamon perustaja ja kirjailija. Tiina on vuosia tutkinut suomalaisia kummituskertomuksia ja niiden väitettyjä tapahtumapaikkoja. Aiheen hämärästä mielikuvasta huolimatta hän suhtautuu valoisasti ja humoristisestikin aaveisiin ja luo niistä mukaansatempaavia kertomuksia.

Paula Blåfield on kuva- ja keramiikkataiteilija, jolla on kymmenien vuosien taiteilijaura takana. Paulalla on Vaasassa oma keramiikkapaja. Paula on suosittu kuvataiteen opettaja, jonka kurssit täyttyvät vuodesta toiseen ennätysajassa.

Jussi Loukiainen on yksi omistajista palkitussa pelistudiossa, jossa hän toimii pelien kehittäjänä. Platonic Partnershipin tavoitteena on kehittää muutokseen tähtääviä merkityksellisiä tarinapelejä. Pelikehittäjien unelmana Platonic Partnershipissä on edistää pelien kautta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Mirjam Silvén on sanataiteilija, joka on toiminut vuosia erityisluokanopettajana. Luontoterapiaohjaajanakin tunnetun Mirjamin sydäntä lähellä on luonnon ja ihmiskunnan suojelu, erityisesti Suomen ainoa Unescon maailmanperintökohde – Merenkurkun saaristo. Mirjamin henkilökohtainen tavaramerkki, Ikariantulirumpu, kuvaa koko maailman tarvitsevan auringon voimaa.

Kirjallisuustuokiot

Kirjallisuustuokioissa kirjailija Tiina Hautala suunnitteli ja toteutti vuorovaikutteisia tarinatuokioita. Tuokiot lähetettiin Vaasalaisista rakennuksista, joihin liittyy erilaisia kummitustarinoita. Lähetyspaikkoja olivat Alvar-studion lisäksi Loftetin talo, Pohjanmaan museo, Hotelli Central, Suomen kirjastomuseo, Vaasan kulttuurikasarmi ja Cantare.

Tuokioiden teemana olivat kertomukset ihmisten kummituskokemuksista. Jokaisella kerralla osallistujia jännitti uusi aihe ja uusi fyysinen tila. Lähetysten tunnelman tehostamiseksi kirjailija pukeutui lähetyksiin aiheensa mukaiseen pukuun ja esitteli kertomiinsa tarinoihin liittyviä esineitä. Osallistujille jaettiin kynät ja vihkot omien kokemusten ja tarinoitten kirjoittamista varten.

Tiina nostamassa kysymystä Hedmanin hatusta
Tiina Hautala arpomassa kysymystä Hedmanin hatusta Alvar-tuokiossa Schauman-kabinetissa Hotelli Centralissa eli Sokos Hotel Royal Vaasan vanhalla puolella (Kuva Marita Niemelä)

Tiina kirjoitti viimeistä tuokiota varten kummitustarinan, johon hän keräsi elementtejä osallistujien ajatuksista tuokioissa. Osallistujat saivat täydentää puuttuvilla adjektiiveilla Tiinan etukäteen luomaa tarinaa.

Kummituskertomus: Myrskyilmaisen kaupungin aavekokous.pdf

Kertomus äänitteenä:

 

Kuvataidetuokiot

Kuvataideosiossa keramiikkataiteilija Paula Blåfield tutustutti osallistujat kuvataiteeseen ja maalasi osallistujien toiveiden mukaisia tauluja. Kaksi ensimmäistä kuvataidetuokiota lähetettiin Alvar-studiolta, loput tuokiot lähetettiin Paulan kotoa.

Kuvataidetuokioissa Paula kertoi inspiraationlähteeksi tarinan ja esitteli siihen liittyvän veistoksen. Taiteilija syvensi tuokioiden tunnelmaa pukeutumalla kertomuksen aiheen mukaisesti.

Maalausprosessissa osallistujat saivat vuorotellen visioida, mitä halusivat Paulan maalaavan tauluun. Paula toimi siten osallistujien ”pensselinä” luonnostellen tauluun hahmotuksia osallistujien toiveiden ja ajatusten mukaan. Tuokioissa osallistujia kannustettiin visualisoimaan rohkeasti ja tekemään abstraktia taidetta yhdessä taiteilijan kanssa. Tuokion jälkeen Paula maalasi taulun valmiiksi ja esitteli sen seuraavalla kerralla.

Paula luonnostelee maalausta
Aatelisneidoksi pukeutunut Paula Blåfield luonnostelemassa maalausta kuvataidetuokiossa (Kuva Marita Niemelä)

Tuokioissa syntyi 8 taideteosta, jotka asetetaan kesän 2020 aikana näytille julkiseen paikkaan.

Paulan maalauksia
Paula Blåfieldin Alvar-tuokioissa luonnostelemia tauluja valmiina (Kuva Marita Niemelä)

Pelisuunnittelu

Pelisuunnitteluosiossa haettiin tapoja toteuttaa yhteisöllistä pelaamista etäyhteyden välityksellä. Pelisuunnittelija Jussi Loukiainen sovelsi tuokioissa olemassa olevien pelien aineksia ja loihti niistä ihan uudenlaisia pelisovelluksia. Jussi myös suunnitteli yhdessä pelattavan noppapelin, jonka pohjana on Jussi Hamusen piirtämä Vaasan kartta. Pelituokiot haastoivat osallistujia muita taidelajeja aktiivisempaan vuorovaikutukseen ja ajoittain hyvinkin intensiiviseen ajatteluun.

Jussi Loukiainen Virtaa-projektin pelisuunnittelijana
Jussi Loukiainen ikäihmisten innoittaman ja Jussi Hamusen piirtämän karttapelin ääressä (kuva Jussi Loukiainen)

 

Vaasa-pelin kartta
Jussi Hamusen Virtaa!-hankkeen pelituokioita varten piirtämä karttapelipohja (Kuva Jussi Loukiainen)

Vaasa-pelin kartta 290mm x 163mm (pdf)

Vaasa-pelin kartta 420mm x 163mm (pdf)

Vaasa-pelin kartta 162mm x 91mm  (pdf)

Vaasa -pelin ohjeet (pdf)

Luova kirjoittaminen

Luovan kirjoittamisen tuokiot suunnitteli ja toteutti sanataiteilija Mirjam Silvén. Ohjatut tuokiot lähetettiin verkkoneuvotteluohjelmiston välityksellä Mirjamin kotoa. Ohjelmistoina kokeiltiin Zoomia ja avoimen lähdekoodin ilmaista Jitsi Meetiä. Niistä Jitsi Meet osoittautui paremmaksi välineeksi YouTube-videoiden jakamisominaisuuden ansiosta.

Luovan kirjoittamisen tuokioissa Mirjam haastoi osallistujia tuottamaan tekstiä yksin ja yhdessä muiden osallistujien kanssa. Hän innosti osallistujia hakemaan ideoita kirjoitusprosessiinsa eri inspiraatiolähteiden avulla. Inspiraatiota löytyi musiikin, kuvan, esineen, oman itsen, luonnon ja ajatusten virran avulla. Yksilötyöskentelyssä osallistujat tuottivat henkilökohtaisia tekstejä, joita he saivat halutessaan jakaa koko ryhmälle. Ryhmätyöskentelyssä osallistujat rakensivat yhteistä tarinaa omia tekstejään vuorovaikutteisesti tuottaen. Tuokioissa innostettiin osallistujia luovaan ajatteluun ja vahvistettiin heidän kirjallisia taitojaan.

Mirjam Silvénin kirjoitustuokio
Mirjam Silvén pitämässä luovan kirjoittamisen tuokiota Virtaa!-hankkeessa (Kuva Pekka Raiski)

Luovan kirjoittamisen tuokioiden päätteeksi kirjoitettiin dadaistinen yhteiskirjoitus. Dadaistisessa kirjoittamisessa rakennetaan uutta tarinaa käyttäen tarinan elementteinä irrallisia, toisiinsa kuulumattomia, lauseita.

Dadaistinen kirjoitus: Dadaistinen yhteiskirjoitus.pdf

Tuokoiden kirjoitelmia:

MariS - Meri (runo)

T.E. - Tunturi (kirjoitelma)

LL "Minä pystyn" -kirjoitelma

Virtuaalisen kulttuuripalvelun opas

Milla Mäkinen (Kukunori ry) visioi virtuaalisissa tuokioissa tehtyjen havaintojen pohjalta palvelumallin, joka esittää virtuaalisen palvelun konseptin lyhyesti ja innostavasti. Tuokioihin liittyviä havaintoja ja kokemuksia koottiin myös pieneksi oppaaksi. Opas hyödyttää erityisesti taiteilijoita, joilla on kykyjä ja mahdollisuuksia tuottaa virkistäviä ja voimaannuttavia kulttuuripalveluja. Käytännöllinen opas auttaa tuokioiden suunnittelun lisäksi hahmottamaan omaa osaamista ja tarjoamaan sitä tuotteistettuna palveluna. Opas voi auttaa taiteilijoiden lisäksi esimerkiksi yhdistyksiä ja harrastusporukoita toteuttamaan ja tarjoamaan omia virtuaalisia tuokioitaan. Yritykset voivat hyödyntää oppaan ohjeita mm. työhyvinvointiin liittyvien etätuokioiden järjestämiseen.

Virtuaalisen kulttuuripalvelun palvelumalli (pdf)

Virtuaalisen kulttuuripalvelun opas (pdf)

Virtaa! -monitaidehankkeen raportointi

Lue hankkeen raportti kokonaisuudessaan: Virtaa-monitaidehanke_raportti (pdf)

Virtaa! -monitaidehankkeen raportin tiivistelmä

Virtaa! -monitaidehankkeen idea syntyi tarpeesta tuottaa kulttuurisia palveluja ikäihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta poistua kotoaan fyysisiin palveluihin. Kulttuuripalveluilla on kuitenkin merkittävä hyvinvointia edistävä vaikutus, joten Vaasan kulttuuripalveluissa haluttiin etsiä keinoja tuottaa kulttuuripalveluja ihmisille koteihin virtuaalisesti. Virtaa! -projektissa kokeiltiin virtuaalisen toteutuksen soveltuvuutta kolmeen taidelajiin ikäihmisille (kirjallisuus, kuvataide ja pelisuunnittelu) ja yhteen taidelajiin mielenterveyskuntoutujille (luova kirjoittaminen). Projektissa haluttiin löytää taidelajeja, jotka virtuaalisena palveluna toteutettuna kiinnostavat ihmisiä sekä saada tietoa ihmisten ryhmäytymisestä ja aktiivisuudesta virtuaalisessa palvelussa. Mielenterveyskuntoutujien alun perin ruotsinkieliseksi suunniteltu kokeilu toteutettiin suomenkielisenä kuten muutkin osiot, koska siihen osallistui vain suomenkielisiä henkilöitä.

Virtuaaliset taidetuokiot ihastuttavat

Kaikista neljästä taidelajista järjestettiin 8 virtuaalista tuokiota. Ikäihmisille suunnatut tuokiot toteutettiin Alvar-kuvapuhelinpalvelun välityksellä, koska haluttiin hyödyntää heillä jo olemassa olevia laitteita ja teknisten laitteiden käyttökokemusta. Tuokioihin osallistui vaihtelevasti 2–7 ikäihmistä. Tuokioiden jälkeen tehdyt osallistujien haastattelut paljastivat, että ikäihmiset pitivät paljon rentouttavista, mutta sisällöltään rikkaista tai jännittävistä tuokioista. Kirjallisuustuokioihin osallistuneet henkilöt nauttivat erityisesti saadessaan vain rennosti kuunnella kertomuksia. He pitivät paljon myös paljon museoissa ja taidegalleriassa tehdyistä esittelykierroksista. Pelituokiot vaativat osallistujilta muita taidelajeja enemmän ajatustyötä ja tarkkaavaisuutta, mikä vähensi ikäihmisten innokkuutta osallistua tuokioihin. Toisaalta pelaamisesta innostuneet osallistujat kokivat pelituokioiden käyvän kivasta aivojumpasta ja kokeilluista taidemuodoista juuri peliosiossa tapahtui vahvimmin ryhmäytymistä. Kaikkien kolmen taidelajin taidetuokiot olivat inspiroivia, mutta kuvataidetuokiot osoittautuivat kaikkein mieluisimmiksi. Haastattelujen perusteella syitä tähän olivat mm. ryhmäläisten yhdessä visioimien ideoiden yllätyksellisyys ja jännittävyys sekä osallistumisen keveys.

Mielenterveyskuntoutujia varten tuotetut luovan kirjoittamisen tuokiot toteutettiin verkkoneuvotteluohjelmiston välityksellä. Ohjelmiston käyttö oli osallistujille jo tuttua ja he kertoivat nauttivansa siitä, että osallistuminen oli paikasta riippumatonta. Tuokioihin mukaan valittujen henkilöiden sitoutuminen oli löyhää, minkä seurauksena alkuperäisen 6 henkilön ryhmään osallistui vaihtelevasti vain 2–4 henkilöä. Kirjoitustuokiot olivat kuitenkin sitoutuneimmille henkilöille tärkeitä, rentouttavia ja opettavaisia.

Etäryhmässä syntyy yhteyttä

Taidetuokioissa syntyi aitoa ryhmäytymistä ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Erityisesti pienissä ryhmissä on mahdollista varmistaa, että jokainen osallistuja tulee henkilökohtaisesti kuulluksi ja nähdyksi. Luottamuksellisuuden syntyminen ryhmän sisällä auttaa jäseniä osallistumaan ja tuottamaan yhdessä sisältöä. Mitä pienempi ryhmä on, sitä rohkeammin osallistujat uskaltavat jakaa omia ajatuksiaan.

Digitaalisella palvelulla on erityisvaatimuksia

Laadukkaan sisällön lisäksi miellyttävä digitaalisen palvelun käyttökokemus voidaan varmistaa hyvillä laitteilla. Oikein valitut laitteet tehostavat palvelutuokion sisällön tarjoamaa antoisaa kokemusta ja parantavat osallistumismahdollisuuksia. Pienellä alueella tietokoneen edessä toteutettavan taidemuodon välittämiseen riittää usein tietokoneen sisäänrakennetut medialaitteet. Paljon yksityiskohtia, liikettä ja toimintaa sisältävien taidetuokioiden laadukas kuvaaminen voi taas vaatia erityisominaisuuksia kameralta ja erityisosaamista kuvaajalta. Hyvät kuulokkeet parantavat mahdollisuuksia kuulla osallistujien hiljaisetkin äänet kunnolla ja estää äänen kiertämistä. Laadukas mikrofoni varmistaa vaivattoman kuuntelukokemuksen.

Virtuaalisten kulttuuripalvelujen suunnittelussa kannattaa laitevalintojen lisäksi ottaa huomioon digitaalisuuden tuomat rajoitteet kommunikaatioon. Toiminnan seuraaminen ja kommunikointi ovat tietokoneen näytön välityksellä rasittavampia kuin fyysisesti paikan päällä, eivätkä eleet, ilmeet ja kehonkieli välity yhtä hyvin. Virtuaalisessa palvelussa osallistujat ovat web-kameran ja tietoliikenteessä kulkevan äänen varassa. Palvelukokemus kärsii, mikäli ääni ja kuva tulevat pahasti eri aikaan. Virtuaalinen palvelu edellyttää selkeää kommunikaatiota, missä osallistujat puhuvat vuorotellen ja toimivat rauhallisesti.

Virtuaalisen kulttuuripalvelun opas avuksi

Milla Mäkinen (Kukunori ry) visioi virtuaalisissa tuokioissa tehtyjen havaintojen pohjalta palvelumallin, joka esittää virtuaalisen palvelun konseptin lyhyesti ja innostavasti. Tuokioihin liittyviä havaintoja ja kokemuksia koottiin myös pieneksi oppaaksi. Opas hyödyttää erityisesti taiteilijoita, joilla on kykyjä ja mahdollisuuksia tuottaa virkistäviä ja voimaannuttavia kulttuuripalveluja. Käytännöllinen opas auttaa tuokioiden suunnittelun lisäksi hahmottamaan omaa osaamista ja tarjoamaan sitä tuotteistettuna palveluna. Opas voi auttaa taiteilijoiden lisäksi esimerkiksi yhdistyksiä ja harrastusporukoita toteuttamaan ja tarjoamaan omia virtuaalisia tuokioitaan. Yritykset voivat hyödyntää oppaan ohjeita mm. työhyvinvointiin liittyvien etätuokioiden järjestämiseen.

Iloa virtuaalisista taidetuokioista molemmilla kotimaisilla kielillä

Alvar-kuvapuhelinpalvelu osoittautui valtavan inspiroivaksi ja ikäihmisille hyvin tärkeäksi tavaksi tuottaa ja vastaanottaa kulttuurisia palveluita. Totuttuaan virtuaalisiin taidetuokioihin kaikki haastateltavat halusivat kulttuuripalvelua jatkossa mieluiten kotiin tuotettuna. Paikkariippumaton palvelu koettiin elämäntilanteesta riippumatta fyysistä palvelua helpommaksi ja vaivattomammaksi sovittaa omaan elämään. Virtaa!-monitaidehankkeessa taidetuokiot toteutettiin suomen kielellä, mutta jatkossa Vaasan kaupungin kulttuuripalvelut kehittää kulttuurisia etäpalveluja molemmilla kotimaisilla kielillä.

Hanke inspiroi Vaasan kulttuuripalveluja kehittämään kirjallisuustuokioita ikäihmisten lisäksi mm. päiväkotilapsille ja koululaisille. Kirjallisuuspalvelua laajennetaan yhdessä kirjastopalveluiden kanssa kattamaan erilaisia kirjallisuuden lajeja. Pelisuunnittelutuokioissa saatuja kokemuksia hyödynnettiin jo 6.8.2020 Vaasan Taiteiden Yössä, jossa hankkeen yhteistyökumppani, Platonic Partnership, osallistui virtuaalisen peli-illan toteuttamiseen. Hankkeessa kokeiltujen taidemuotojen lisäksi Vaasan kulttuuripalvelut lähtee kehittämään uusien taidemuotojen välittämistä virtuaalisesti mm. yhteistyössä Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen kanssa.

Uudenlaisia virtuaalisia palveluja visioimaan

Virtaa! -monitaideprojektiin osallistuneiden henkilöiden viesti on selvä: virtuaalisia palveluja kannattaa kehittää. Luovat ihmiset, tekniset taitajat ja visionäärit voivat yhdessä visioida ajasta ja paikasta riippumattomia tulevaisuuden kulttuuripalveluja ja keksiä uusia tapoja tuottaa niitä. Tämä synnyttää uudenlaisia kulttuuritarjonnan mahdollisuuksia ja työtehtäviä. Ihmiset omaksuvat halutessaan uudet palvelukonseptit nopeasti.

Ota yhteyttä