Ohita valikko

Tietoa koronaviruksesta

Stabat Mater

Ke 31.3. klo 19.00 Suoratoistokonsertti Vaasan kaupungintalolta.
Konserttitallenne on nähtävissä kahden viikon ajan.

Vaasan kaupunginorkesteri 

Joht. Jutta Seppinen | sol. Olga Heikkiläsopraano, Jenny Carlstedt, mezzosopraano

Giovanni Battista Pergolesi (1710–1736): Stabat Mater (1736)

  1. Stabat Mater Dolorosa: Grave
  2. Cujus animam gementem: Andante amoroso
  3. O quam tristis et afflicta: Larghetto
  4. Quae moerebat et dolebat: Allegro
  5. Quis est homo – Pro peccatis suae gentis: Largo – Allegro
  6. Vidit suum dulcem natum: Tempo giusto
  7. Eja mater fons amoris: Andantino
  8. Fac ut ardeat cor meum: Allegro
  9. Sancta mater, istud agas: Tempo giusto
  10. Fac ut portem Christi mortem: Largo
  11. Inflammatus et accensus: Allegro ma non troppo
  12. Quando corpus morietur – Amen: Largo assai – Presto assai

 

Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater

”Murehella haikialla, seisoi äiti ristin alla…”, aloitti August Ahlqvist Stabat mater -suomennoksensa 1850-luvun alussa. Alun perin 1200-luvulta peräisin oleva latinankielinen Stabat mater dolorosa on tekstinä fransiskaanista alkuperää ja sitä käytettiin katolisessa messussa hetken aikaa 1400-luvun lopulta 1500-luvun puoleen väliin, jolloin se Trenton kirkolliskokouksessa poistettiin muiden uusien tai uudehkojen liturgisten traditioiden tapaan käytöstä. Tästä huolimatta Stabat mater -tekstin suosio jatkui etenkin Italiassa ja siihen tekivät sävellyksiä monet merkittävät nimet Palestrinasta Alessandro Scarlattiin. Musiikillisesti etenkin Roomassa Stabat mater -sävellykset tasapainoilivat barokkiaikana polyfonisen vanhan tyylin, ”stile anticon”, ja ajan uusien musiikillisten virtausten välillä.

Vuonna 1727 paavi palautti stabat mater -tekstin ”seitsemän kärsimyksen juhliin”, joita oli kaksi vuodessa, keväällä ja syksyllä. Napolissa valtaosan säveltäjänurastaan tehnyt Giovanni Battista Pergolesi, jonka menestyksekkäästi alkanut ura katkesi jo 26-vuotiaana ennenaikaiseen kuolemaan, sävelsi oman stabat materinsa korvaamaan vanhemman mestarin Alessandro Scarlattin teoksen, jota Napolissa esitettiin vuosittain kevätpaaston aikaan. Pergolesi oli nuoresta iästään huolimatta saavuttanut huomattavaa menestystä koomisilla oopperoillaan, joista lyhyt intermezzomainen La serva padrona oli erityisen suosittu. Prinssi Ferdinando Colonna-Stiglianon hoviyhtyeen kapellimestarina Pergolesi sävelsi myös hengellistä musiikkia ja hallitsi polyfonian kiemurat siinä missä kevyen oopperatyylin.

Pergolesin Stabat mater syntyi vuonna 1736 vain viikkoja ennen säveltäjän kuolemaa tuberkuloosiin luostarissa Pozzuolissa aivan Napolin lähellä. Tyyliltään Pergolesin Stabat mater on varsin kevyt, kuin muistutuksena säveltäjän leipälajista koomisesta oopperasta, ja se kehittää etenkin kirkkoaariaa eteenpäin verrattuna Scarlattin teokseen – kokoonpano, eli kaksi solistia ja jousiorkesteri, on molemmissa teoksissa sama. Pergolesi ei valitettavasti päässyt näkemään, miten hänen stabat materinsa nousi varsin nopeasti valtavaan menestykseen ympäri Eurooppaa. Ensimmäisen nuottipainoksen julkaisun jälkeen 1749 siitä tuli koko 1700-luvun eniten painettu yksittäinen musiikkiteos. Teoksesta tehtiin myös valtavasti eri adaptaatioita, yksi niistä periluterilaisen Johann Sebastian Bachin saksankielinen, psalmitekstiä käyttävä sovitus nimellä Tilge, Höchster, meine Sünden 1740-luvun loppupuolelta.

Stabat mater -teksti on muutenkin irtaantunut puhtaasti katolisen kirkon käytöstä ja siihen ovat säveltäneet myös suomalaisista säveltäjistä muun muassa Toivo Kuula ja Leevi Madetoja, jonka naiskuorolle ja jousiorkesterille tehty lyhyehkö sävellys vuodelta 1917 edellä mainittuun Ahlqvistin tekstiin sai nimen Marian murhe.

 

1. Introduzione / Duetto (Soprano, Alto)

Stabat mater dolorosa | juxta crucem lacrymosa, | dum pendebat Filius.

2. Aria (Soprano)

Cuius animam gementem, | contristantam et dolentem | pertransivit gladius.

3. Duetto (Soprano, Alto)

O quam tristis et afflicta | fuit illa benedicta | mater Unigeniti!

4. Aria (Alto)

Quam maerebat et dolebat, | pia mater, dum videbat | nati poenas inclyti.

5. Duetto (Soprano, Alto)

Quis est homo, qui non fleret, | matrem Christi si videret | in tanto supplicio? | Quis non posset contristari | piam Matrem contemplari | dolentem cum Filio? | Pro peccatis suae gentis | vidit Jesum in tormentis | et flagellis subditum.

6. Aria (Soprano)

Vidit suum dulcem natum | morientem, desolatum, | dum emisit spiritum.

7. Aria (Alto)

Eia mater, fons amoris, | me sentire vim doloris | fac, ut tecum lugeam.

8. Duetto (Soprano, Alto)

Fac, ut ardeat cor meum | in amando Christum Deum, | ut sibi complaceam.

9. Duetto (Soprano, Alto)

Sancta Mater, istud agas, | Crucifixi fige plagas | cordi meo valide. | Tui nati vulnerati, | tam dignati pro me pati, | poenas mecum divide! | Fac me vere tecum flere, | crucifixi condolere, | donec ego vixero! | Juxta crucem tecum stare | te libenter sociare / et me tibi sociare | in planctu desidero. | Virgo virginum praeclara, | jam, ne sola sis amara, | fac me tecum plangere!

10. Aria (Alto)

Fac, ut portem Christi mortem, | passionis fac consortem | et plagas recolere. | Fac me plagis vulnerari, | cruce hac inebriari, | ob amorem Filii.

11. Duetto (Soprano, Alto)

Inflammatus et accensus | per te, virgo, sim defensus | in die judicii. | Fac me cruce custodiri, | morte Christi praemuniri, | confoveri gratia.

12. Duetto (Soprano, Alto)

Quando corpus morietur, | fac, ut animae donetur | paradisi gloria. | Amen.

1. Johdanto / Duetto (sopraano, altto)

Seisoi äiti tuskainen | vierellä ristin kyynelehtivänä, | sillä riippui hänen poikansa.

2. Aaria (sopraano)

Hänen sydämensä vaikeroivan, | murheellisen ja tuskaisen | lävisti miekka.

3. Duetto (sopraano, altto)

Voi kuinka surullinen ja ahdistettu | oli tuo siunattu | ainosyntyisen pojan äiti!

4. Aaria (altto)

Hän suri ja kärsi | ja vapisi nähdessään | kuuluisan poikansa piinan.

5. Duetto (sopraano, altto)

Kuka on ihminen, joka ei itkisi, | Kristuksen äidin kun näkee | niin suuressa tuskassa? | Kuka ei tuntisi sääliä | katsoessaan hurskasta äitiä | suremassa poikaansa? | Oman kansansa syntien tähden | hän näki Jeesuksen tuskissa | ja ruoskalle alistettuna.

6. Aaria (sopraano)

Hän näki oman rakkaan poikansa | kuolevan hylättynä, | kun hän antoi henkensä.

7. Aaria (altto)

Oi äiti, rakkauden lähde, | anna minun tuntea tuskasi voima | niin että voin surra kanssasi.

8. Duetto (sopraano, altto)

Anna sydämeni palaa | rakkaudesta Kristukseen, Jumalaan | niin että voin miellyttää häntä.

9. Duetto (sopraano, altto)

Pyhä Äiti, tee niin, | että painat Ristiinnaulitun haavat | lujasti sydämeeni. | Haavoittuneen poikasi, | joka kantoi minunkin kärsimykseni, | tuskat jaa kanssani. | Anna minun totisesti itkeä kanssasi, | Ristiinnaulitun tuskat jakaen

niin kauan kuin elän. | Ristin vierellä kanssasi seistä | ja jakaa sinun | valituksesi haluan. | Neitsyt, puhtain neitseiden joukossa, | älä ole minulle kova, | anna minun itkeä kanssasi.

10. Aaria (altto)

Anna minun kantaa Kristuksen kuolema, | jakaa hänen kärsimyksensä, | ja haavat jälleen kokea.  | Anna minun haavoittua hänen haavoistaan | ja ristin ottaa minut valtaansa | rakkaudesta poikaasi.

11. Duetto (sopraano, altto)

Kun olen liekeissä ja syttynyt, | sinä, Neitsyt, minua puolustat | tuomion päivänä. | Anna ristin varjella minua, | Kristuksen kuoleman minua vahvistaa, | ja armon suojella.

12. Duetto (sopraano, altto)

Kun ruumiini kuolee | suo että sielulleni annetaan | Paratiisin autuus. | Amen | iankaikkisesta iankaikkiseen.

 

Käännös: Juhani Koivisto

Jutta Seppinen

Kapellimestari ja mezzosopraano Jutta Seppinen aloitti musiikkiopintonsa 7-vuotiaana Länsi-Helsingin musiikkiopistossa viulunsoitolla. Sittemmin pääinstrumentti vaihtui pianon kautta lauluun. Ammattiopintoja hän jatkoi Sibelius-Akatemiassa opiskellen laulun lisäksi kuoronjohtoa ja musiikinteoriaa. Seppinen on suorittanut laulun diplomitutkinnon erinomaisin arvosanoin ja hän valmistui musiikin maisteriksi tammikuussa 2008. Kapellimestaridiplomin Seppinen suoritti lokakuussa 2016 erinomaisin arvosanoin ja arvostelumenestyksin.

Orkesterinjohtoa hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa 2011-16 Leif Segerstamin ja Atso Almilan johdolla. Edellä mainittujen lisäksi häntä ovat opettaneet muun muassa Esa-Pekka Salonen, Osmo Vänskä, Jorma Panula, Mikko Franck, John Storgårds ja Herbert Blomstedt. Kevään 2013 hän opiskeli orkesterinjohtoa Hochschule für Musik und Theater Leipzig:ssa opettajanaan Ulrich Windfur.

Seppinen on johtanut muun muassa Kuopion kaupunginorkesteria, Tampere Filharmoniaa, Helsingin barokkiorkesteria, Wegelius kammarstråkaria, Pori Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, Lapin kamariorkesteria, Joensuun kaupunginorkesteria ja Turun filharmonista orkesteria. Hän on myös toiminut Sakari Oramon ja John Storgårdsin assistenttina. Kausilla 2018-20 Seppinen johti muun muassa Helsingissä, Bernissä, Kuopiossa ja Joensuussa, Helsingin Juhlaviikoilla ja Lahdessa.

Ennen kapellimestariuraansa Seppinen on tehnyt uran kuoronjohtajana. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden kuorojen kanssa, joista mainittakoon maailmankuulu Thomanerchor Leipzig, sekä toiminut muunmuassa HKO:n ja Avanti! kamariorkesterin kuorokapellimestarina. Vuodesta 2009 Seppinen on toiminut Akademiska damkören Lyranin taiteellisena johtajana. Seppinen johti Lyrania myös lokakuussa 2016 Praga Cantat -kilpailussa, jossa sekä kuoro että Seppinen saivat loistavan menestyksen ja useita palkintoja.

Laulajana mezzosopraano Jutta Seppinen on keskittynyt erityisesti barokin ja modernin musiikin esittämiseen. Hänen tärkeimpiä oopperaroolejaan ovat Perttu Haapasen Solity:d-oopperan sopraanorooli sekä Heinz-Juhani Hofmannin arvostelumenestyksen saavuttanut monologiooppera Ihmissydän, joka on sävelletty Seppiselle. Vuonna 2012 hän lauloi Matteus-passion altto-soolot Opus-X barokkiorkesterin solistina sekä keväällä 2013 Radion sinfoniaorkesterin solistina Berion Sinfoniassa.

Olga Heikkilä

Espoolainen lyyrinen sopraano Olga Heikkilä on Espoon musiikkiopiston ja Tapiolan kuoron kasvatti. Hän on saanut monipuolisen koulutuksensa Helsingin Konservatoriosta (2008), Sibelius-Akatemiasta (2015) ja Tanskan Kuninkaallisesta Ooppera-akatemiasta (2013). Palkinnot Kangasniemen (2009) ja Lappeenrannan (2010) laulukilpailuissa nostivat hänet suomalaisen konserttiyleisön tietoisuuteen. Vuodesta 2017 Heikkilä tekee Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa taiteellista tutkimusta À tour de Pierrot lunaire, joka

tarkastelee Schönbergin Pierrot lunairen kautta puhumisen ja laulamisen rajakäyntiä esittäjän näkökulmasta. Solistitehtävät mm. Berliinin valtionoopperassa (2017), Aix-en-Province oopperafestivaalilla ja Suomen kansallisoopperassa (2019-) ovat Heikkilän viimeaikaisia kiinnityksiä. Konserttilaulajana hän esiintyy säännöllisesti eurooppalaisten ja suomalaisten kamariorkesterien ja -yhtyeiden kanssa mm. Michael Boderin, Eva Ollikaisen ja Ingo Metzmacherin johdolla. Kansainvälisistä kilpailupalkinnoista mainittakoon erikoispalkinnot IVC ‘s-Hertogenbosch (2014, Hollanti) ja Klaudia Taev (2013, Viro) laulukilpailuissa. Heikkilän taiteellista toimintaa ovat tukeneet mm. Suomen kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Pro Musica säätiö.

Jenny Carlstedt

Ahvenanmaalainen mezzosopraano Jenny Carlstedt opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja Lontoon Guildhall School of Music and Drama’ssa. 

2015 hän teki ylistetyn USA:n debyyttinsä Esa-Pekka Salosen johtaman Chicagon sinfoniaorkesterin solistina Debussyn Pelléas et Mélisande -oopperan Mélisandena tämä roolin hän lauloi ensimmäistä kertaa edellisenä Syksynä Suomen kansallisoopperassa. Hän lauloi myös Mozartin Idamanten roolin Stuttgartin kansainvälisten musiikkijuhlien avajaiskonsertissa Bach-Akademy Stuttgartin kanssa. Tammikuussa 2016 julkaistiin uusi levy (Ondine) Zemlinskyn lauluista John Storgårdsin johtaman Lapin kamariorkesterin kanssa. Levy sai kansainvälisesti erinomaiset arviot.

Vuosina 2002-2016 Jenny oli kiinnitettynä Frankfurt am Mainin oopperan solistikuntaan, jossa hän lauloi lukuisissa produktioissa, kartuttaen yli 50 roolin repertoarin. Ennen kaikkea hän teki itsensä tunnetuksi Mozart laulajana ja hän lauloi keskeiset mezzoroolit. Sesto/Annio  (Clemenza di Tito), Idamante (Idomeneo), Dorabella (Cosi fan tutte), Cherubino (Figaron häät). Viime vuosina hän on ottanut ohjelmistoonsa suuria lyyrisiä rooleja kuten Octavian (Ruusuritari), Komponist (Ariadne auf Naxos), Mélisande, Lazuli (L’etoile), The Muse/Nicklausse (Hoffmann), Wellgunde (Wagner Ring, josta löytyy myös CD/DVD Oehms Classic), Teseo (Händel), Erica (Barber) sekä Ketun rooli Janácekin Ovelassa ketussa. 2017 hän lauloi päärooli Tapio Tuomelan kantaesityoopperassa ”neljäntienristeys” Oulussa.

 Samaan aikaan hän on vieraillut Euroopan eri oopperataloissa mm. Glyndebourne Touring oopperassa, Suomen Kansallisoopperassa, Antwerpenissä, Theater an der Wienissä, Baselissa, Kööpenhaminassa, Savonlinnan oopperajuhlilla ja Wiener Festspielessä.Jenny on myös kysytty solisti aina vanhasta musiikista (Bach Collegium Stuttgart) moderniin (Ensamble Modern) saakka.

Useiden ulkomaanvuosien jälkeen Jenny palaa kotiseudulleen Ahvenanmaalle ja jatkaa uraansa freelance-laulajana pohjoismaiden ja Euroopan musiikkielämässä. Tuleviin konsertteihin kuuluu mm. Verdin Requiem Kölnissä, A Sallisen ”5 Naiskuvaa” Kaartin Soittokunta, Il Canto Sospeso Peter Rundelin johdolla SWR Orchestra (Freiburg/BerlinFestspiele) Hr-Orkesteri Frankfurtissa, solisti RSO:n kanssa Leonard Slatskin Johdolla, Neu Jahr Konzert mit Malmö Symfonie Orchester Suzuki (Suomen Kansallisooppera) ja Erika Barberin Vanessa ( Oper Frankfurt.) ja debuutti Wellgunde Rheingold in Staatsoper Hamburg. Polissena  Händelin Radamisto, Komponist Ariadne auf Naxos (Suomen Kansallisooppera).