Kohteet ja nähtävyydet

Isonkyrön asemiesmuseossa on esineitä ja tarinoita Suomen kaikista sodista. Museon erikoisuutena on tykkipuisto, jossa on esillä yhdeksän erilaista tykkiä.

Asemiesmuseossa pääsee esineiden ja opastuksen avulla tutustumaan nuijasotaan, hakkapeliittoihin, karoliineihin, Suomen sotaan 1808-1809, ensimmäiseen maailmansotaan, sisällissotaan 1918 ja toiseen maailmansotaan 1939-1945. Vitriineissä on esillä sotilaiden univormuja ja kypäriä, kiväärejä ja muita tarvikkeita. Museossa näkee nuijasodan aikaisten miesten asusteita, ruotusotilaan vaimoineen, vänrikin univormun vuodelta 1918, everstiluutnantin juhlaunivormun sekä toisen maailmansodan lottapuvun.

Museon helmiin kuuluu puisto, jossa on yhdeksän erilaista nykyajan tykkiä. Täällä on esimerkiksi jalkaväen tykki vuodelta 1936, kenttätykki vuodelta 1938 ja muita tykkejä Venäjältä, Suomesta, Sveitsistä ja Ruotsista. Venäläinen, hevosten vetämä kenttätykki vuodelta 1902 on puiston vanhimpia aseita. Tykit eivät enää ole käyttökunnossa, sillä ne on tehty vaarattomiksi.

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/70-isonkyron-asemiesmuseo

Museoalueen tunnusmerkkinä on kaksi perinteellistä puolitoista-kerroksista pohjalaistaloa, jotka on ryhmitetty vanhan sukupihatyylin mukaan talousrakennusten kanssa. Päärakennus, Piuholan talo, on vuodelta 1768.

Museoalueella on 12 rakennusta, esim. 1700-luvun luttirati, jossa on pihapiirin aiemmin ainoa portti ja sisäänkäynti, pärekattoinen 1800-luvun aitta. Ylistarosta alueelle siirretty tuulimylly vuodelta 1863, talli, paja, sauna, liiteri syytinkitupa (paapantupa), aitta vuodelta 1785, riihi ja viljamakasiini.

+358 6 471 3084, +358 400 947 275

https://isokyro.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailija/historia-ja-kulttuuri/levaluhdan-vesikalmisto/

Punatiilinen Isonkyrön pääkirkko valmistui vuonna 1877 ja kirkossa on tilaa noin tuhannelle hengelle. Alttaritaulu on taiteilija Ida Silverbergin Pariisissa v.1878 maalaama kopio taiteilija Van Dyckin maalaamasta taulusta ”Kristus ristillä”. Punatiilestä rakennettu, vuonna 1878 valmistunut siunauskappeli sijaitsee pääkirkon vieressä.

+358 6 471 5800

isonkyron.seurakunta@evl.fi

https://www.isonkyronsrk.fi/

Pyhälle Laurille eli Laurentiukselle pyhitetty yksilaivainen harmaakivikirkko on toiminut Pohjankyrön suurpitäjän muinaisen hallintokeskuksen näkyvänä muistomerkkinä Kyrönjoen rannalla jo vuodesta 1304.

Perimätiedon mukaan kirkon paikalla on ollut puukirkko, jonka rakensivat luostarin munkit. Vuosilukua 1304 pidetään tämän puukirkon rakentamisvuotena. Kirkon rakentamisesta on olemassa monenlaisia taruja. Kerrotaan, että töysäläinen Tohni toi kantaen Lapuan Simpsiöltä kirkon läntiseen päätyyn muuratun ison kiven, jonka alla olevaa ikkunaa kutsutaan Tohnin akkunaksi.

Kirkon merkittävin nähtävyys on rovasti Jaakko Geetin 1560-luvulla teettämät 114 seinämaalausta. Maalausten jokainen rivistö muodostaa ympäri kirkon kiertävän kuvakertomuksen. Ylin sarja esittää Vanhan Testamentin kertomuksia maailman luomisesta laintaulujen antamiseen saakka. Keskimmäinen kuvasarja kertoo Jeesuksen elämän vaiheista. Alin kuvasarja liittyy pyhäpäivien evankeliumiteksteihin. Näiden lisäksi on kuoriseinän yläosaan maalattu ylösnousemusta esittävä kuva.

Vuonna 1666 antoi Isonkyrön kirkkoherra Brenner peittää maalaukset kalkkiväreillä, jonka peitossa ne olivat yli kaksi vuosisataa. Seinämaalaukset löydettiin ja paljastettiin vuonna 1885 mutta entisöitiin vasta vuosina 1927 – 1936. Entisöinnit suoritti taiteilija Oskari Niemi.

Kirkossa pidetään edelleen jumalanpalveluksia sekä vihki- ja konserttitilaisuuksia kesäaikana.

https://isokyro.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailija/historia-ja-kulttuuri/vanha-kirkko/

Tarkista aukioloajat yrityksen nettisivulta.

Voit myös vierailla virtuaalisesti.

visit@kyrodistillery.com

https://visit.kyrodistillery.com/

Facebook

Tähän saakka Leväluhdan uhrilähteeksi kutsuttu lähde on kansainvälisesti kiinnostava rautakauden ajan vesikalmisto, josta on löydetty lähes sadan ihmisen luita. Tutkimusten mukaan kalmistoa on käytetty vuosina 300 – 800 jKr.

Leväluhta on yli tuhatvuotisen olemassaolonsa aikana muuttanut muotoaan maankohoamisen vaikutuksesta. Leväluhta on yksi Suomen tunnetuimmista arkeologista kohteista ja se on maailmanlaajuisesti merkittävä.

Hautaaminen veteen on ollut rautakaudellakin harvinaista; muut Isostakyröstä löydetyt rautakauden kalmistot ovat polttohautoja (Pukkinen ja Rinta-Ulvila). Leväluhtaan upotuksen syistä ei ole tietoa. Nykypäivänkään tutkimuksenkaan avulla ei tiedetä kaikkea Leväluhdan historiasta. Kalmistosta löytyneet luut ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä, koska ne ovat olleet uppoutuneena hapettomaan saveen.

Keväällä punaisena pulppuava lähde on saanut vuosisatojen aikana ihmisten mielikuvituksen laukkaamaan ja voidaan vain arvailla, mitä siitä rautakaudella on ajateltu. Arvoitukset säilyvät ja paikka elää muuttaen muotoaan maan kohotessa. Nouseeko todellinen tieto muinaisuudesta vielä esiin?

https://isokyro.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailija/historia-ja-kulttuuri/levaluhdan-vesikalmisto/

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema ruukinkirkko vihittiin käyttöön 1831 ja se on yksi harvoista yksityisistä kirkoista Suomessa.  Kirkkoon pääsee tutustumaan Orisbergin kesäkahvilan aukioloaikoina sekä opastetuilla kierroksilla. Kesäkirkot joka sunnuntai klo 13.00 toukokuun lopusta elokuun loppuun.

+358 40 511 9599

orisberg@sana.fi

https://www.kansanraamattuseura.fi/sinulle/loma-_ja_kurssikeskukset/kesakeskukset/orisberg_-_isokyro

Perttilän silta on vanhin liikenteelle avoin teräksinen riippusilta Suomessa. Se tehtiin norjalaisen mallin mukaan vuosina 1909-1910. Puukantisen sillan koko pituus on 86 metriä. Napuen riippusilta ylittää Kyrönjoen Perttilänkosken kohdalta. Riippusilta sijaitsee lähellä Napuen muistomerkkiä ja on edelleen käytössä.

https://isokyro.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailija/historia-ja-kulttuuri/perttilan-riippusilta/

Tuomaanmäen pronssikautinen röykkiökalmisto sijaitsee Isonkyrön keskustasta noin 7 km etelälounaaseen Tervanevan eteläpuolella, metsäisellä ja kallioisella mäkialueella, jonka luoteisreunalla on noin 200 metrin matkalla kuusi röykkiötä. Röykkiöt ovat läpimitaltaan 5-10 metriä ja yhdessä on vielä näkyvissä paasiarkkurakennelman jäännökset. Röykkiöitä on kaiveltu ja kiviä viety pois aikojen kuluessa.

https://isokyro.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailija/historia-ja-kulttuuri/tuomaanmaen-pronssikautinen-hautaroykkio/