Kohteet ja nähtävyydet
Hae kiinnostavia kohteita tyypin tai/ja paikkakunnan valinnalla tai käytä hakusanaa ja paina lopuksi “Näytä hakutulokset”.
26 Hakutulosta, sivu 1/2
Tyhjennä rajaukset-
Bergön kirkko on rakennettu kyläläisten toimesta vuosina 1800-1802 ja alunperin sen tarkoitus oli toimia rukoushuoneena. Kirkko on rakennettu luonnonkivisen kivijalan päälle. Aluksi kirkko oli lautakattoinen ja myöhemmin pärekattoinen, mutta nykyään sitä suojaa maalattu peltikatto. Alttaritaulun on maalannut taiteilija Teodor Schalin vuonna 1919.
+358 6 343 0025
-
Björköbyn kirkko on rakennettu vuonna 1859. Kirkko on saanut nimensä Aleksanteri II puolison Marian mukaan. Kirkkoon rakennettiin lehteri vuonna 1907, ja ensimmäiset urut hankittiin muutamaa vuotta myöhemmin. Ennen kuin kylä sai oman kirkon, jumalanpalvelukset pidettiin lukutuvassa. Kirkossa nk. votiivilaiva ja talonpoikaistyylinen kynttilänjalka.
-
Vuonna 1964 valmistuneen kirkon on suunnitellut professori Aarno Ruusuvuori. Materiaalina on käytetty betonia ja Leca-tiiltä. Alttaripöytä ja kastemalja ovat sisilialaista marmoria, penkit romanialaista tammea. Alttaripöydän takana on yksinkertainen rautaristi. Saarnastuoli on valettu betoista. Kangasalan urkutehtaan valmistamissa uruissa on 20 äänikertaa. Kolme kirkonkelloa on valmistettu Saksassa.
-
Punatiilinen Isonkyrön pääkirkko valmistui vuonna 1877 ja kirkossa on tilaa noin tuhannelle hengelle. Alttaritaulu on taiteilija Ida Silverbergin Pariisissa v.1878 maalaama kopio taiteilija Van Dyckin maalaamasta taulusta ”Kristus ristillä”. Punatiilestä rakennettu, vuonna 1878 valmistunut siunauskappeli sijaitsee pääkirkon vieressä.
+358 6 471 5800
isonkyron.seurakunta@evl.fi
-
Pyhälle Laurille eli Laurentiukselle pyhitetty yksilaivainen harmaakivikirkko on toiminut Pohjankyrön suurpitäjän muinaisen hallintokeskuksen näkyvänä muistomerkkinä Kyrönjoen rannalla jo vuodesta 1304.
Perimätiedon mukaan kirkon paikalla on ollut puukirkko, jonka rakensivat luostarin munkit. Vuosilukua 1304 pidetään tämän puukirkon rakentamisvuotena. Kirkon rakentamisesta on olemassa monenlaisia taruja. Kerrotaan, että töysäläinen Tohni toi kantaen Lapuan Simpsiöltä kirkon läntiseen päätyyn muuratun ison kiven, jonka alla olevaa ikkunaa kutsutaan Tohnin akkunaksi.
Kirkon merkittävin nähtävyys on rovasti Jaakko Geetin 1560-luvulla teettämät 114 seinämaalausta. Maalausten jokainen rivistö muodostaa ympäri kirkon kiertävän kuvakertomuksen. Ylin sarja esittää Vanhan Testamentin kertomuksia maailman luomisesta laintaulujen antamiseen saakka. Keskimmäinen kuvasarja kertoo Jeesuksen elämän vaiheista. Alin kuvasarja liittyy pyhäpäivien evankeliumiteksteihin. Näiden lisäksi on kuoriseinän yläosaan maalattu ylösnousemusta esittävä kuva.
Vuonna 1666 antoi Isonkyrön kirkkoherra Brenner peittää maalaukset kalkkiväreillä, jonka peitossa ne olivat yli kaksi vuosisataa. Seinämaalaukset löydettiin ja paljastettiin vuonna 1885 mutta entisöitiin vasta vuosina 1927 – 1936. Entisöinnit suoritti taiteilija Oskari Niemi.
Kirkossa pidetään edelleen jumalanpalveluksia sekä vihki- ja konserttitilaisuuksia kesäaikana.
https://isokyro.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailija/historia-ja-kulttuuri/vanha-kirkko/
-
Kirkko on rakennettu vuosina 1691 – 93 ja rakennusmestarina toimi koivulahtelainen talonpoika Hans Larsson Qweflander. Pääasiallinen salvostyö lienee tehty vuonna 1692. Kirkko vihittiin neljäntenä joulupäivänä samana vuonna. Koivulahden kirkko kahdeksansivuisine runkohuoneineen on taidehistoriallisesti erikoinen kirkkotyyppi ja tämän rakennustyypin vanhin edustaja Suomessa. Kun kirkko vuosina 1794 – 95 laajennuksen yhteydessä muutettiin ristikirkoksi se menetti lähes täysin vanhan asunsa.
+358 6 346 2300
kvevlax.forsamling@evl.fi
-
Korsnäsin nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1831 ja edustaa tyyliltään uusklassismia. Valoisassa ja tilavassa kirkossa on harmoniset mittasuhteet. Kirkon alttarin paikka poikkeaa tavallisesta, sillä se on sijoitettu melkein keskelle kirkkoa.
+358 44 410 1800
-
Laihian kolmannen kirkon piirrustukset hyväksyttiin Tukholman yli-intendentin virastossa v. 1797 ja sen rakennutti vaasalaisen raatimies Herman Höckert v. 1803-05. Tyylillisesti se on varhaista uusklassismia.
+358 6 477 7700
-
Seurakunnan kolmas kirkko rakennettiin H. Kuorikosken johtamana C. Bassin piirrustusten mukaan vuosina 1828-29. Kellotapuli on kuuluisan arkkitehti C. L. Engelin luomus ja se rakennettiin 1832. Tapulin eteläpuolen seinässä olevan ”vaivaisukon” on tehnyt Torsten Lundmark vuonna 1990.
+358 6 365 1048
https://www.vaasa.fi/wp-admin/admin.php?page=mlang_strings&lang=all
-
Maksamaan kirkonkylällä sijaitseva Maksamaan kirkko rakennettiin 1825 ja kellotapuli on osa vanhaa, 1700-luvulta peräisin olevaa kirkkoa, joka sijaitsi paikalla aiemmin.
+358 6 345 0023
-
Gustav III perusti Vaasan hovioikeuden vuonna 1776 ja Carl Fredrik Adelcrantz teki piirrustukset rakennusta varten. Rakennustyöt saatiin valmiiksi nopeasti ja rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1786. Rakennus on yksi kustaviaanisen ajan kauneimpia. Vaasan palon (vuonna 1852) jälkeen Venäjän keisari lahjoitti rakennuksen seurakunnalle, jotta siitä voitaisiin tehdä kirkko. Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg teki piirrustukset rakennuksen muokkaamista varten. Ensin rakennettiin erillinen kirkontorni. Hovioikeudentalon ulkoasuun ei tehty muutoksia, mutta sisätiloissa kaadettiin väliseiniä ja kattoon tehtiin holvikaaret. Rakennus vihittiin käyttöön kirkkona vuonna 1863.
+358 6 356 0500
https://www.mustasaarensuomalainenseurakunta.fi/kirkko-ja-tilat/mustasaaren-kirkko
-
Valkoiseksi rapattu kivikirkon vanhin osa on rakennettu 1435. Kirkko on rakennettu uudelleen moneen kertaan, ja muun muassa vuonna 1555 piispa Mikael Agricola vihki kirkon uudelleen käyttöön. 1650-luvulla kirkkoa laajennettiin itäänpäin.
+358 6 220 4200
narpes.pastorskansli@evl.fi
-
Oravaisten nykyinen kirkko rakennettiin 1796-97. Kirkon piirrustukset perustuvat kuuluisan uusikaarlepyyläisen kirkonrakentaja Jacob Rijfin aloitteesta. Kirkko on viimeksi remontoitu 1961-62 ja sisätilojen maalaus uudistettiin 1992. B.A Thulénin valmistamat urut otettiin käyttöön syyskuussa 1879.
+358 385 0011
-
Orisbergin kirkko
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema ruukinkirkko vihittiin käyttöön 1831 ja se on yksi harvoista yksityisistä kirkoista Suomessa. Kirkkoon pääsee tutustumaan Orisbergin kesäkahvilan aukioloaikoina sekä opastetuilla kierroksilla. Kesäkirkot joka sunnuntai klo 13.00 toukokuun lopusta elokuun loppuun.
+358 40 511 9599
orisberg@sana.fi
https://www.kansanraamattuseura.fi/sinulle/loma-_ja_kurssikeskukset/kesakeskukset/orisberg_-_isokyro
-
Kirkko rakennettiin vuonna 1862 ja se vihittiin käyttöön 21.9.1866. Kirkon malli edustaa bysanttilaista gotiikkaa, ristikirkkona. Avoinna: 1.7.-31.7.2014 arkisin 12-16 ja Jumalanpalvelusten ajat. Muuten sopimuksen mukaan, puh. 050 4678 217 (kirkonisännöitsijä).
+358 20 610 0495
-
Jugendtyylinen A.W. Stenfors suunnittelema Palosaaren kirkko on rakennettu v. 1910. Kirkon sisätilat on peruskorjattu v. 1988 ja julkisivut v. 2001. Kirkkosalissa ja urkulehterillä on istumapaikat 400 hengelle.
+358 6 326 1464
-
Ristikirkon muotoinen puukirkko, joka on rakennettu vuonna 1805. Rakennusmestarina toimi Nathanael Rönnblad. Petolahden kellotapulia alettiin rakentaa 1832 ja rakennusmestarina toimi Henrik (Heikki) Kuorikoski Kaustisilta.
+358 6 347 0274
petalax.forsamling@evl.fi
-
Pirttikylän kirkkoa alettiin rakentaa v. 1781, ja se oli valmiina vihittäväksi käyttöön syyskuussa 1783. Kirkontorni valmistui muutamaa vuotta myöhemmin, v. 1790. Natanael Rönnlundin rakentama saarnastuoli on vuodelta 1818.
+358 6 220 4200
portom.pastorskansli@evl.fi
-
Kustaa Aadolfin kirkko Raippaluodon kirkonkylän Skieppskattsbackenilla on vuodelta 1781. Kirkko on jyrkkäkattoinen pitkäkirkko. 1840-luvulla kirkko sai alttarirakennelman ja saarnastuolin Pyhän Marian kirkosta Vanhasta Vaasasta, mikä pelasti ne vuoden 1852 palosta
+358 6 352 0005
-
Puurakenteinen Oskar Bergin suunnittelema Sundomin kirkko valmistui v. 1929. Kirkon sisäpuolinen entisöintityö on suoritettu 2004ja julkisivujen v. 2011. Kirkkosalissa on istumapaikat 240 hengelle. Kirkossa on 10- äänikertaiset urut (H. Heinrich) sekä piano. Kirkkosalissa on äänentoistojärjestelmä miksereineen ja induktiosilmukka.
+358 6 326 1211