Olet täällä

Tietoa kaupungista

Koulutusta ja kulttuurielämää

Vaasa saavutti kauppavapauden Oulun ja Kokkolan kanssa vuonna 1779. Se merkitsi uutta kehitysvaihetta Vaasan historiassa. Taloudellinen hyvinvointi teki Vaasasta myös tärkeän sivistyskaupungin, jonne keskitettiin alueen hallintoa.

Hallinto- ja koulukaupunki

Vaasan triviaalikoulu perustettiin 1683–1684, kun koulu siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan. Koulua ovat käyneet mm. Suomen ensimmäinen piispa Jacob Tengström, kansallisrunoilija J. L. Runeberg sekä suomalaisuusmies Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen.

Triviaalikoulu

 

Kaupungin kulttuurin ja kehityksen kannalta tärkeää oli hovioikeuden perustaminen (1776). Hovioikeuden rakennus, nykyinen Mustasaaren kirkko Vanhassa Vaasassa, valmistui kymmenen vuotta myöhemmin. Suomen ensimmäinen lukukirjasto ja kaupunkipuisto perustettiin Vaasan hovioikeuden yhteyteen. 1700-luvun lopussa Vaasaan perustettiin myös kirjapaino.

Pohjanmaalla vaikutti 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvulle saakka mystikoiksi kutsuttu hengellinen liike. Heidän toimintansa kertoo kansan valmiudesta hengenkulttuurin harrastamiseen. Vähänkyrön Merikaarto oli mystikkojen keskeisintä seutua. He paitsi lukivat, myös käänsivät kirjallisuutta ja jäljensivät sitä käsin.

Vaasan linna eli Vaasan vankila valmistui 1863. Korsholman linnassa pidettiin vankeja jo 1600-luvulla ja linnan ja maaherranresidenssin vieressä toimi sen jälkeen vankila. Vankilan ehkä kuuluisimmat vangit olivat häjyt Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi.              

rannanjarvi_ja_isotalo

 

Vaasa on aina ollut myös koulukaupunki. Vaasan ruotsalainen lyseo vihittiin 1844. Vuonna 1858 toimintansa aloitti Vähässäkyrössä Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen, Suomen neljänneksi vanhin kansakoulu. Vaasan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu perustettiin 1877.

 

Vaasalaista kulttuurielämää

1800-luvun loppupuolelta lähtien Vaasa on ollut merkittävä kulttuurikaupunki. Kulttuurielämää leimaavat erityisesti kaupungin museot.

Vaasan on taiteenkeräilijöiden ja mesenaattien kaupunki. Kun vaasalaissyntyinen H. F. Antell kuoli vuonna 1893, kävi ilmi, että Suomi oli saanut lahjoituksen, joka on vaikuttanut enemmän kuin mikään muu yksityinen teko maamme kulttuurielämän kehitykseen. Lahjoitus antoi lopullisen sysäyksen Suomen Kansallismuseon perustamiseen, minkä lisäksi Suomen Taideyhdistys ja Taideteollisuusyhdistys saivat kokoelmiinsa huomattavan lisäyksen. Tälle kokoelmille perustuu kansallisgallerian kokoelma. Tukea saivat myös kotikaupunki Vaasan koulut.

Pohjanmaan museo perustettiin 1895. Professori Karl Hedmanin (1864–1931) nimi liittyy kiinteästi Vaasan museotoimintaan. Hän oli ammatiltaan lääkäri, mutta sen lisäksi innokas taiteen ja antiikkiesineiden keräilijä. Hän loi museon toiminnan suuntaviivat ja keräisi huomattavat kokoelmat.

Toinen Lassila & Tikanoja -yrityksen perustajista, kaupalla omaisuutensa luonut Frithjof Tikanoja (1877–1964) lahjoitti kotikaupungilleen taidekokoelmansa sekä kotinsa museoksi. Lahjoittajansa nimeä kantaa myös Kuntsin modernin taiteen museo, jonka kokoelmat ovat keränneet Simo Kuntsi (1913–1984) ja Lars Swanljung (s. 1944).

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Vaasaan perustettiin taideyhdistyksiä sekä suomen- ja ruotsinkieliset teatterit.