Olet täällä

Lehto

Koe Vaasa

Lehto
luontovaasa_luonto_luontotyypit_lehto_1_jn_2009.jpg
Lehto on rehevin luontotyypeistämme. Kuva: Jan Nyman

 

Lehto on ravinnepitoisin metsätyyppi suomessa. Lehdot tunnetaan sen maakerroksen rehevästä kasvillisuudestaan. Varvut, kuten mustikka puuttuvat, sen sijaan ruohot ja heinät ovat vallitsevia. Käenkaali, oravanmarja ja saniaiset ovat tavallisia ja puusto on lehtipuuvaltaista. Koivu, leppä ja tuomi kuuluvat tavallisimpiin puulajeihin ja kun ne pudottavat lehtensä syksyllä, saa maa paljon ravinteita lahoavista kasvinosista. Monet hajottajat, kuten hyönteiset ja madot, esiintyvät maassa ja ensi keväänä ravinteikkuuden vaikutuksesta lehto tulee uudelleen vihreäksi ja reheväksi. Lehdoissa eläviä lintuja ovat lehtokerttu, mustapääkerttu, kultarinta ja pikkutikka. Kuusia kasvaa myös lehdoissa, ne leviävät siementen avulla muualle ja kuusettuminen uhkaa lehtoja. Kuuset tekevät maaperää enemmän happamaksi ja varjoisemmiksi, jolloin tietty osa lehtokasveista ei selviydy. Lehdot olivat tavallisempia Suomessa, mutta koska maaperä on valtavan viljava, on niitä raivattu pelloiksi.

Vaasassa esiintyy lehtoja ennen kaikkea pitkin rantoja. Se on suhteellisen kostea luontotyyppi ja niitä löytyy laaksoissa ja pitkin merenrantaa, esimerkiksi Suvilahdessa ja Gerbyssä. Paras aika lehdoissa vierailuun on loppukeväällä, jolloin kevät on vihreimmillään ja linnut laulavat aikaisin aamulla.