Olet täällä

Tietoa kaupungista

Linnasta ja kirkosta kaupungin perustamiseen

Vanhimmat kirjalliset tiedot Pohjanmaan alueelta ovat vuodelta 1348, kun kuningas Maunu Eerikinpoika (1319–1364) vahvisti mm. Mustasaaren, Närpiön ja Pedersören talonpojille oikeuden harjoittaa talonpoikaispurjehdusta. Samaan aikaan Ruotsi vahvisti otettaan nykyisen Suomen alueesta.

Linna ja kirkko vanhalle kauppapaikalle

Korsholman linna perustettiin 1360-luvulla. Sen rakentaminen liittyi Ruotsin kruunusta käytyyn valtataisteluun. Valta Ruotsissa vakiintui 1300-luvulla. Ruotsin kuninkaaksi valittiin 1364 saksalainen Albrekt Mecklenburgilainen (1338–1412), joka saavutti Suomen herruuden vuotta myöhemmin.

Linnan paikkaa valittaessa otettiin huomioon Mustasaaren kirkonkylä ja suojaisa satama. Linnan perustaminen oli käännekohta Pohjanmaan kehitykselle. Linnalla oli sekä strategista että kaupallista merkitystä. Sieltä käsin on valvottu kaupankäyntiä Pohjois-Pohjanmaalle ja aina Pohjois-Ruotsiin asti.

Vuonna 1396 Vitaaliveljekset eli kuningas Albrektin kanssa liittoutuneet, Itämeren alueella toimineet merirosvot valtasivat Korsholman linnan useaksi vuodeksi.

Korsholman linna

 

Korsholman linnanvalleilla oli vielä vuonna 1557 linnatupa ja muita rakennuksia. 1550-luvulla Kustaa Vaasa (1496–1560) perusti Korsholman kuninkaankartanon, jonka tehtävänä oli toimia mallitilana alueen talonpojille. Pohjanmaalla oli tuolloin 3 300 taloa. Maankohoamisen vuoksi Korsholman linnan vieressä sijainnut satama siirrettiin Hästholmeniin, nykyisen ’vanhan sataman’ alueelle 1630.

Legendan mukaan Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkko olisi valmistunut vuonna 1076. Pyhän Marian kirkon rakentaminen on kuitenkin ajoitettu vuosien 1480–1550 välille. Kirkon paikalla ja Kappelinmäellä on todennäköisesti ollut ennen sitä pienempi, puinen kirkko tai kappeli. Ehkä keskiaikaista perua ovat tarinat linnanmäen ja kirkon välisestä salakäytävästä.

 

Vaasan ja Vähäkyrön perustaminen

Ruotsin kuningas Kaarle IX (1550–1611) perusti 2.10.1606 Mustasari stadh -nimisen kaupungin vanhalle kauppapaikalle. Kaupungin nimeksi muutettiin vuonna 1611 Wasa Ruotsin kuningassuvun mukaan. Alueen talonpoikaispurjehdus saatiin näin kruunun valvontaan. Uuden kaupungin tärkeimpiä vientituotteita olivat hyljeöljy, kala, voi, puutavara, turkikset ja vuodat. Vaasa oli Suomen suurin tervanviejä vielä 1600-luvulla.

Vähäkyrö perustettiin vuonna 1607 Kyrön suurpitäjään Alastaro-nimisenä kappeliseurakuntana. Vähänkyrön kirkko valmistui vuonna 1610 Kyrönjoen Kirkkosaareen. Asukkaat saivat elantonsa pääasiassa maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. Maat raivattiin pelloiksi, ja metsät poltettiin tervaksi. Siksi tervanpoltto kiellettiin jo vuonna 1673. Vähäkyrö on ollut 1900-luvulle asti yksi Suomen tiheimmin asutuista alueista.

1800-luvulta lähtien maanviljelyksen oheen tuli elinkeinoksi myös pienyrittäjyys, kuten kankaankudonta, peltityöt ja makkaranvalmistus. Näistä elinkeinoista on syntynyt sanonta: ”Vähäskyröös on kaikki pläkkyriä ja lahtaria”.