Olet täällä

Päävalikko

Seminaarin luennoitsijat ja esitykset

'Ympäristö & omavaraisuus'-seminaarin luennoitsijat ja esitykset
ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_1_2juanjo_galan.jpg

Juanjo Galan - Maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto
Juanjo Galan is an Associate Professor of Landscape Architecture at the Department of Architecture, Aalto University. Galan’s research focuses on Landscape Planning, Landscape Design, Sustainable Development, Regional & Urban Planning and, on a more general level, on the intersections between social and ecological systems.

Juanjo Galan toimii maisema-arkkitehtuurin associate professor -tehtävässä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Galanin tutkimus kohdistuu maiseman suunnitteluun, kestävään kehitykseen, alue- ja kaupunkisuunnitteluun sekä yleisellä tasolla sosiaalisten ja ekologisten järjestelmien yhtymäkohtiin.

Esitys: Metabolic approaches to Urban Sustainability (pdf)
The use of metabolic approaches can help us to understand better the functioning of cities and, consequently, can provide us with a new tool to inform and guide sustainable urban transitions. In this lecture, we will study the evolution of the urban metabolism concept, its main methods and the challenges that are affecting its effective use in urban and regional planning. In addition, the lecture will briefly present some international references and examples.

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_2_2katja_lahtinen.jpg

Katja Lähtinen - Liiketalouden professori, Vaasan yliopisto
Katja Lähtinen on Vaasan yliopiston professori, erityisalanaan puurakentamisen liiketalous. Lähtinen on myös Helsingin yliopiston metsäteollisuuden johtamisen ja markkinoinnin dosentti. Työssään hän on perehtynyt muun muassa yritysten strategiseen johtamiseen, yhteiskunnallisen kestävyyden ja vastuullisuuden mittaukseen sekä metsäsektorin toiminnan yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen.

Esitys: Omavaraisuuden ja kestävyyden monet ulottuvuudet puurakentamisessa suomalaisissa kunnissa (pdf)
Kestävä rakentaminen ja sitä ohjaava kaavoitus ovat merkittävä osa muun muassa luonnonvarojen käyttöä koskevia ratkaisuja, rakentamisen ja rakennusten käytön kustannustehokkuutta sekä asuinympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä. Kestävän rakentamisen ja asumisen edistämisessä teollisella puurakentamisella on todettu olevan monia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä, joilla voidaan edistää myös kuntien vetovoimaisuutta alueiden välisessä kilpailussa. Esityksessä tarkastellaan kaavoittajien näkemyksien kautta erilaisten omavaraisuutta ja kestävyyttä kuvaavien mittarien käytettävyyttä suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Suomessa.

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_3_2mari_ariluoma.jpg

Mari Ariluoma - Maisema-arkkitehti ja tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
Olen tutkimuksesta innostunut maisema-arkkitehti ja kiinnostunut siitä miten ihmisen ja muun luonnon yhteensovittaminen onnistuisi mahdollisimman kestävällä tavalla kaupungeissa. Parhaillaan toimin projektitutkijana Green Fact ja Tasapeli hankkeissa Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Näissä hankkeissa aiheina ovat viherkerroin menetelmä ja luontopohjaiset ratkaisut. Tutkimustehtävien lisäksi teen myös käytännön suunnittelutyötä Nomaji maisema-arkkitehdeissa, missä olen yksi osakkaista. Tavoitteenani on viedä tutkimustietoa käytäntöön ja päinvastoin. Käytännön suunnittelutyö auttaa hahmottamaan niitä haasteita ja tietotarpeita joihin tutkimus voi tuottaa ratkaisuja.

Esitys: Green Fact – Viherkerroin korttelien vihertehokkuuden mittarina (pdf)
Useissa kaupungeissa sekä Suomessa että maailmalla kiinnostusta herättänyt viherkerroin-työkalu on kiinnostava menetelmä riittävän viherrakenteen turvaamiseen tonteilla. Esityksessä kerrotaan miten työkalu toimii ja miten sitä voidaan hyödyntää kestävän viherrakenteen suunnittelussa.

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_4_miina_ant-vuorinen.jpg

Miina Ant-Wuorinen - Maisema-arkkitehti, Maisema-arkkitehtuuri Gaiana
Miina Ant-Wuorinen on maisema-arkkitehti joka on kiinnostunut erityisesti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä viherrakentamisesta sekä monikäyttökasveista. Työhistoriaan kuuluu mm. viheralue- ja pihasuunnittelua sekä ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Viime vuosina häntä ovat työllistäneet lähinnä toteutus- ja asemakaavatasoiset piha- ja viheraluesuunnitelmat. Tällä hetkellä hänellä on työn alla erityistarpeisille opiskelijoille suunnatun kampusalueen pihan toteutussuunnittelu ja permakulttuurivaikutteisen kaupunkipuutarhan syystyöt.

Esitys: Systeemiajattelua ja syötäviä metsäpuutarhoja - Permakulttuuria ympäristön suunnittelussa (pdf)
Luonnon prosesseista mallia ottavassa suunnittelumenetelmässä keskeisenä teemana on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä ruoantuotanto. Erilaisten paikkasidonnaisten menetelmien avulla pyritään luomaan ihmisen perustarpeet täyttäviä järjestelmiä, jotka toimivat perustamisvaiheen jälkeen suhteellisen vähällä työvoimalla ja vähillä ulkopuolisilla resursseilla. Toiminnan lähtökohtana ovat maapallon ja ihmisen hyvinvointia korostavat eettiset periaatteet.

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_5_arto_rajala.jpg

Arto Rajala - Markkinoinnin ja viestinnän professori, Vaasan yliopisto
Arto Rajala toimii markkinoinnin professorina ja vetää Vaasan yliopistossa ’Kulutustutkimus ja asiakasarvon luominen’ –tutkimusryhmää. Hänen tutkimusteemansa liittyvät B2B-markkinointiin ja erityisesti yritysverkostojen arvontuotannon problematiikkaan sekä strategiseen markkinointiin. Keskeisiä teemoja ovat asiakasarvon luominen verkostoissa, markkinointiosaaminen ja –kyvykkyydet sekä markkinoinnin rooli toimialojen murroksessa.

Esitys: Yhteistyö ja osallistaminen kaupunkikehityksessä uusien kestävän kehityksen mukaisten liiketoimintakonseptien ja toimintamallien luomisessa ja jalkauttamisessa (pdf)
Esityksessään Arto puhuu yhteistyön ja osallistamisen merkityksestä ja hyödyntämisessä monitoimijaisessa verkostokuviossa. Käyttäjälähtöisesti tuotetut toimintamallit auttavat oikein konseptoituna ja markkinoituna saavuttamaan kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita erityisesti älykkään energiatuotannon ja –kulutuksen sekä liikkumisen kannalta.
https://www.univaasa.fi/fi/news/iris/

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_6_mona_enell-nilsson.jpg

Mona Enell-Nilsson - FT, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
FT Mona Enell-Nilsson työskentelee tutkijatohtorina Vaasan yliopiston Markkinoinnin ja viestinnän yksikössä. Hänen tutkimustaustansa on kieli- ja viestintätieteissä. Tällä hetkellä hän työskentelee pääosin EU:n rahoittamissa tutkimushankkeissa ja tässä yhteydessä BothniaTM-hankkeen hankepäällikkönä.

Esitys: BothniaTM ”Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla” (pdf)
Energia- ja ilmasto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii eri yhteiskunnallisten toimijoiden muutoshalukkuutta ja -kykyä sekä muutosprosessin tukemista. BothniaTM-hanke vastaa tähän tarpeeseen jalkauttamalla ns. systeemisen muutoksen suuntaamisen mallin, Transition Management, Vaasaan. Transition Management -koulukunta sai alkunsa Alankomaista 2000-luvun alussa. Sen lähtökohtana on ajatus siitä, ettei systeemistä muutosta voi hallita, mutta aktiivisella otteella voidaan vaikuttaa sen suuntaan. Systeemisen muutoksen suuntaamisen työkaluja on sovellettu jo useissa muissa maissa, ennen kaikkea alueiden ja kaupunkien kehityshankkeissa, ja BothniaTM-hankkeessa testataan työkaluja Vaasassa. 
https://www.univaasa.fi/fi/sites/bothniatm/

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_7_katja_sirvio.jpg

Katja Sirviö - Tohtorikoulutettava, laboratorioinsinööri, Vaasan yliopisto
Katja Sirviö tutkii älykkäiden sähkönjakeluverkkojen mahdollisia kehityspolkuja ja siihen perustuen verkon hallintaan liittyviä kysymyksiä erityisesti taajama-alueella. Väitöskirjatyössään hän on keskittynyt erityisesti pienjännitejakeluverkkojen kehittymisen myötä tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin verkon hallinnassa. Aikaisemmin Katja on ollut pienyrittäjänä sähkösuunnittelu- ja urakointialalla, lisäksi tuotekehityksessä projektipäällikkönä sähköteknisen teollisuuden alalla. 

Esitys: SESP simulointiympäristön tarjoamat mahdollisuudet älykkäiden sähköverkkojen tutkimuksessa ja kehittämisessä (pdf) 
Luennossaan Katja kertoo SESP hankkeessa kehitettävän simulointiympäristön tarjoamista mahdollisuuksista erilaisten älykkäiden sähköverkkojen tutkimuksessa. Tutkimusta skenaarioista konsepteihin, ohjauksen ja säädön kehittämistä aina tuotteeksi asti sekä tutkimusta koko järjestelmän kehittämisen kannalta.     
https://www.univaasa.fi/fi/fields/technology/projects/sesp/

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_8_petri_valisuo.jpg

Petri Välisuo - Tutkimusjohtaja, Vaasan yliopisto
Petri on Diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori, joka on työskennellyt teollisuudessa tietoliikennetekniikan ja tietotekniikan parissa, väitellyt lääketieteellisestä kuvankäsittelystä ja spektroskopiasta, ja tutkinut viimeiset 7 vuotta tuulivoimatekniikkaa, erityisesti tuulivoimaloiden tuottamaa melua. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt melun mittaamiseen ja mallintamiseen sekä tuulivoiman sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.

Esitys: Kestävän energian uudet tuulet ja aurinkoisimmat hetket (pdf)
Länsimaissa on korkean teknologian ansiosta parhaat mahdollisuudet nopeaan energiamurrokseen. Tutkimuksen, tuotekehityksen ja viennin ansiosta sen ei edes pitäisi tulla meille niin kalliiksi, vaan siitä voisi teollisuus hyötyäkkin. Energiatukiin tarvittava rahoitus vähenee, koska tuuli- ja aurinkovoima ovat tulossa kannattaviksi ilman niitä. Hyödynnämmekö mahdollisuudet vai jäämmekö seuraamaan sivusta mitä tapahtuu? Kaikilla energiamuodoilla on kuitenkin myös haittansa ja vastustajansa. Kestävän energiantuotannon edistäminen edellyttää energian tuotannon haittojen ymmärtämistä ja kansantajuistamista, jotta keskustelua voidaan käydä tosiseikkojen pohjalta. Tähän olemme panostaneet tuulivoimatutkimuksessamme ja olemme sivunneet myös aurinkovoimaa. Hankkeiden pohjalta voidaan yrittää visioida tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehtoja.
http://windsome.uwasa.fi, http://www.nordisktvindenergicenter.eu/

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_9_ari_haapanen.jpg

Ari Haapanen - Projektipäällikkö, Levón Instituutti
Ari Haapanen on koordinoinut useita uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita, joista suurin osa on liittynyt energiaomavaraisuuteen ja sen edistämiseen. Näistä tunnetuin on Energiakylä-projekti, jonka pohjalta on kehitetty sovellus, joka ohjaa ja auttaa käyttäjäänsä energiaomavaraisuuteen pyrkimisessä.

Esitys: Energia omavarainen seutu (pdf)
EOS eli Energia omavarainen seutu hankeen tarkoitus on kehittää kestävää energiahuoltoa edistämällä tiettyjen kuntien tai kylien energiaomavaraisuutta käyttäen alueella olevia uusiutuvia energialähteitä. Projektia toteutetaan viidessä kohteessa, jotka sijaitsevat Pohjanmaalla (Vähäkyrö (Vaasa) ja Kristiinankaupunki), Keski-Pohjanmaalla (Perho) ja Lapissa (Tervola ja Sodankylä). Projekti on Manner-Suomen Maaseudun kehittämisrahaston rahoittama hanke. Esityksessään Ari kertoo Energiaomavarainen seutu -hankkeesta sekä esittelee lyhyesti menetelmän.
https://www.facebook.com/energiaomavarainenseutu/

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_10_merja_pakkanen.jpg

Merja Pakkanen - Kehittämispäällikkö, Levón-instituutti
Merja Pakkanen on koordinoinut useita energiansäästöhankkeita julkisissa rakennuksissa, joissa on pyritty säästämään energiaa käyttäjien toimintatapoihin vaikuttamalla, ei teknisin parannuksin tai investoinnein.  Enni-sovellukseen on koottu valmiit työkalut tällaisten projektien toteuttamiseen, jotta se olisi kunnille mahdollisimman helppoa ja toimintamalli leviäisi koko Suomeen. 

Esitys: Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa käyttäjien toimintatapojen muutoksilla (pdf)
Enni – Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa hankkeen tavoitteena on helpottaa energiansäästöä julkisissa rakennuksissa lanseeraamalla kuntien käyttöön Enni-energiansäästösovellus, jonka avulla pyritään vaikuttamaan erityisesti rakennuksen käyttäjien toimintatapoihin. Esityksessään Merja puhuu energiansäästöprojektien toteuttamisesta käytännössä sekä kertoo, millä tavalla Enni-sovellusta voidaan hyödyntää. Energiansäästö on oleellinen osa kestävää kehitystä ja energiaomavaraisuutta. 
https://www.univaasa.fi/fi/cooperation/projects/enni-energiansaastosovellus_julkisille_rakennuksille/

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_11_carolin_nuortila.jpg

Carolin Nuortila - FT, biologi, projektipäällikkö, Vaasan yliopisto, Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö
Carolin Nuortila toimii Vaasan yliopiston uusiutuvat energiat –tutkimusryhmässä. Hän on aiemmin työskennellyt kasvihuone-alaan liittyvissä hankkeissa sekä tutkinut kasvien lisääntymisekologiaa.

Esitys: TransAlgae – jätevirroista fossiilittomaan tulevaisuuteen levätuotannon avulla (pdf)
TransAlgae on kolmen pohjoismaan organisaatioiden yhteistyöhanke, jossa tutkitaan, kehitetään ja arvioidaan mahdollisuuksia tuottaa uusiutuvaa energiaa ja muita tuotteita pohjoisessa ilmastossa kasvatetuilla mikro- ja makrolevillä. Hanke on saanut rahoitusta EU/ Interreg Botnia-Atlantica -ohjelmasta.
https://www.botnia-atlantica.eu/hyvaksytyt-hankkeet/hankerekisteri/transalgae

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_12_matti_laaksonen.jpg

Matti Laaksonen - Kaavoitusinsinööri, Vaasan kaupunki
Matti Laaksonen on toiminut kaavoitusinsinöörinä Vaasan kaupungilla kymmenen vuoden ajan vaihtelevissa rooleissa erilaisissa hankkeissa. Matin päätyönä on ollut asemakaavoitus ja erityisenä kiinnostuksen kohteena sähköinen vuorovaikutus. Liikenne- ja liikkumiskysymykset ovat alkaneet kiinnostaa häntä yhä enemmän, ja tämän seminaarin esitys liittyy liikennealan jatko-opintojen opinnäytetyöhön.

Esitys: Vaasan kaupunginosakeskukset ja omavarainen liikkuminen (pdf)
Vaasan kaupunginosakeskushankkeessa tutkitaan ja koetetaan vahvistaa kaupunginosakeskusten roolia. Yksi osa työtä on liikkuminen ja liikenne. Millä tavoin asukkaat saadaan liikkumaan alueella ja sen ulkopuolella viisaammin? 

 

 

ymparistoseminaari_2018_luennoitsijat_13_maria_osteraker.jpg

Maria Österåker - ED, kirjailija ja luennoitsija
Maria är personen bakom böckerna "Lev mer på mindre", "Självhushållning i praktiken" och "Unelma omavaraisuudesta" (Nemo 2017). Hon har även framgångsrikt drivit bloggen "Lev mer på mindre" som många gånger omnämnts i svensk media och utsetts till en av de 60 mest inflytelserika gröna bloggarna i Sverige. Maria bor på landet i Korsholm utanför Vasa. Hon vill bredda begreppet självhushållning och visa på att det passar alla, samtidigt som det fyller många samhälleliga och personliga funktioner.

Maria on kirjojen ”Lev mer på mindre”, "Självhushållning i praktiken" ja "Unelma omavaraisuudesta” (Nemo 2017) tekijä. Hän on myös kirjoittanut menestyksekkäästi blogia "Lev mer på mindre", joka on monesti mainittu Ruotsin mediassa ja nimetty siellä 60 vaikutusvaltaisimman vihreän blogin joukkoon. Maria asuu maaseudulla Mustasaaressa, Vaasan ulkopuolella. Hän tahtoo laajentaa omavaraisuuden käsitettä ja näyttää, että se sopii kaikille, samalla kun se palvelee monia yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia tarkoituksia.

Esitys: Självhushållning 2.0 (pdf)
Självhushållning som begrepp ses ofta som något väldigt praktiskt. Vi odlar morötter, vi slaktar grisar eller vi gör egen tvål. Men tar vi ett steg tillbaka kan vi fråga oss om och varför självhushållningen behövs.
Kan självhushållningen rädda klimatet, kan den motverka ohälsa i samhället och/eller kan den förändra samhälleliga och ekonomiska strukturer? Kan en ökad självhushållning ändra vår syn på oss själva? 
Och varför är självhushållningen sin egen största fiende?

Käsitteenä omavaraisuus nähdään usein hyvin käytännönläheisenä asiana. Viljelemme porkkanoita, teurastamme sikoja tai teemme omaa saippuaa. Mutta jos otamme askeleen taakse, voimme kysyä, tarvitaanko omavaraisuutta ja miksi. Voiko omavaraisuus pelastaa ilmaston, voiko se edistää yhteiskunnan terveydentilaa ja/tai voiko se muuttaa yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteita? Voiko lisääntynyt omavaraisuus muuttaa meidän näkemystämme itsestämme? Ja miksi omavaraisuus on itse itsensä pahin vihollinen?