Olet täällä

Rakennusjärjestys

Tietoa kaupungista

Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 § 124, astuu voimaan 1.1.2016

VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS   

Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 § 124, astuu voimaan 1.1.2016

Sisällysluettelo

I LUKU YLEISTÄ    3
1 § Tavoite    3
2 § Tehtävä    3
3 § Rakentamistapaohjeet    3
4 § Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen    3
5 § Rakennusjärjestyksen säännösten valvonta    3

II LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA    3
6 § Suunnittelutarvealue    3
7 § Rakennuspaikan rinnastaminen tonttiin    3
8 § Rakentamisen määrä    3
9 § Rakennuksen sijainti rakennuspaikalla ja etäisyys rantaviivasta    4
10 § Etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä    4
11 § Helpotuksia rakennelmien, aitojen ja laitteiden osalta    4

III LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN    4
12 § Kaupunkikuvalliset ja maisemakuvalliset vaatimukset    4
13 § Rakennuksen korkeusasema    5
14 § Tontin rajan ylittäminen    5
15 § Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen tontilla    5
16 § Myynti- tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit    6
17 § Ikkunamainokset    6
18 § Tontin ja rakennuksen valaistus    6
19 § Suunnittelijat, työnjohto ja valvojat    6
20 § Tontin ja rakennuksen osoitemerkinnät    6

IV LUKU RAKENNUKSEN ELINKAARI    7
21 § Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen    7
22 § Rakennuksen tai sen osan purkaminen    7

V LUKU PIHAMAAN RAKENTAMINEN    7
23 § Pihamaan korkeusasema    7
24 § Tukimuurit ja pengerrykset    7
25 § Hulevesien johtaminen    7
26 § Tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyt    8
27 § Tontin ajoneuvoliittymä    8
28 § Aidat ja istutukset    8
29 § Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet    8
30 § Tontin / rakennuspaikan rannan rakentaminen    9

VI LUKU JULKINEN KAUPUNKITILA    9
31 § Julkisen kaupunkitilan määritelmä    9
32 § Rakennelmat ja laitteet    9
33 § Johtojen, mastojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen    9
34 § Katualueen ja muun yleisen alueen kaivaminen    9
35 § Tapahtuman järjestäminen    10
VII LUKU TYÖMAAT    10
36 § Rakennushankkeesta tiedottaminen    10
37 § Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla    10
38 § Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen    10
39 § Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen    10

VIII LUKU RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA    10
40 § Rakennetun ympäristön hoito    10
41 § Koneiden ja laitteiden säilyttäminen ja varastointi asuinrakennuksen tontilla    11
42 § Rakennetun ympäristön valvonta    11

IX LUKU RAKENTAMINEN ONGELMA- JA ERITYISALUEILLA    11
43 § Maanrakennustyöt pohjavesialueilla    11
44 § Rakentaminen pohjavesialueilla    11
45 § Pilaantuneiden maiden huomioon ottaminen rakentamisessa    12
46 § Muinaismuistot    12
X LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET    12
47 § Poikkeusten myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä    12
48 § Rakennusjärjestyksen säännösten rikkominen    12
49 § Rakennusjärjestyksen voimaantulo    12

I LUKU YLEISTÄ
1 § Tavoite 
Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia ohjeita ja määräyksiä, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Vaasan kaupungissa suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen edistämiseksi ja kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioimiseksi sekä hyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumiseksi ja säilyttämiseksi. 
2 § Tehtävä 
Maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Vaasan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty.
MRL 14 ja 15 §
3 § Rakentamistapaohjeet
Rakentamisen ohjaamiseksi kaupunginhallituksen suunnittelujaosto voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.
MRL 124 §
4 § Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen
Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, jonka alaisena toimii Vaasan kaupungin rakennusvalvontatoimisto.
5 § Rakennusjärjestyksen säännösten valvonta
Tämän rakennusjärjestyksen määräysten noudattamista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen.

II LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA

6 § Suunnittelutarvealue
Koko Vaasan kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta. Edellisestä poiketen Vähänkyrön alueella suunnittelutarvealue on osoitettu rakennusjärjestyksen teemakartassa. Tämä määräys on voimassa 10 vuotta valtuuston päätöksestä. Kaupungin johtosäännöissä määrätään, mikä viranomainen tekee päätökset rakennusluvan erityisten edellytysten olemassa olosta suunnittelutarveratkaisuissa.
7 § Rakennuspaikan rinnastaminen tonttiin
Rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista.
Asemakaava-alueen ulkopuolella suunnittelutarvealueilla asuinrakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2 000 m2 ja suunnittelutarvealueen ulkopuolella 5 000 m2.
Vanhoilla kiinteistöillä, joiden pinta-ala on alle 2 000 m2, voidaan pinta-alarajoitusten estämättä tehdä olevaan asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä.
MRL 116 §
8 § Rakentamisen määrä
Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi erillistä talousrakennusta kuitenkin siten, että rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta tai korkeintaan 400 m2.
Maa- ja metsätalouskäyttöön rakennettavien rakennusten osalta edellä mainitusta säännöstä voidaan poiketa erityisestä syystä.
9 § Rakennuksen sijainti rakennuspaikalla ja etäisyys rantaviivasta
Rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla ja etäisyyden rantaviivasta tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy.
Rakennukset ja rakennelmat on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kosteudelle alttiiden rakenteiden on oltava vähintään 2 metriä keskivedenkorkeutta ylempänä. Rakennettaessa tulvavaara-alueelle tulee ELY –keskukselta pyytää lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta. 
Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 neliömetriä, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärä lähemmäs rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 10 metriä.
Jos rakennus sijaitsee avoimen ulapan vaikutuspiirissä lähellä rantaa, täytyy alin rakentamiskorkeus päättää erikseen.
Maa-aineisten ottotoiminnasta syntyneelle vesialueeseen rajoittuvalle rakennuspaikalle sallitaan rakennettavaksi enintään yksi loma-asunto ja kaksi saunarakennusta mikäli alue on yleis- tai osayleiskaavoissa varattu rakennustoimintaan. Näiden rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m2. Lisäksi voidaan rakentaa yksi 25 m2 suuruinen vierasmaja ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala ei saa kuitenkaan ylittää 160 m2.
Jokiranta-alueilla loma- tai asuinrakennuksen etäisyys rantapenkasta tulee olla vähintään 15 m.
Maa-ainesten ottotoiminnasta syntyneillä vesialueilla loma- ja asuinrakennuksen etäisyys rantapenkasta tulee olla vähintään 15 m. 
Enintään yksikerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m2, etäisyys joen rantapenkasta tulee olla vähintään 15 metriä ja maa-ainesten ottotoiminnasta syntyneillä alueilla vähintään 10 metriä.
10 § Etäisyys naapurista, yleisestä ja yksityisestä tiestä sekä ojista ja puroista.
Rakennuksen etäisyys toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä, ellei rajanaapuri, rajanaapurikiinteistön omistaja ja haltija anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa.
Rakennuksen etäisyys valtatie 16 vaikutusalueella tulee olla vähintään 30 metriä tien keskilinjasta. Maanteistä etäisyys tulee olla vähintään 20 metriä tien keskilinjasta, rakennuksen etäisyys muista yksityisteistä 12 metriä tien keskilinjasta.
Rakennettaessa radan välittömään läheisyyteen on edellytyksenä asianmukainen tärinä- ja meluselvityksen laatiminen sekä niiden vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen rakennuttajan toimesta tontin alueella.
Rakennus tulee sijoittaa vähintään 11 metrin etäisyydelle suurehkon laskuojan tai puron reunasta ja vähintään 3 metrin etäisyydelle tie- tai rajaojasta.
11 § Helpotuksia rakennelmien, aitojen ja laitteiden osalta
Vaikka rakennelmalle ei tarvitse hakea lupaa, on rakentamisessa noudatettava voimassa olevia määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säädöksiä.
1.    korvaavan jäteaitauksen, - katoksen tai –suojan rakentaminen.
2.    tontin sisäisten aitojen rakentaminen kun niiden etäisyys tontin rajasta on vähintään aidan tai
     tukimuurin korkeus.
3.    ilmalämpöpumpun ja aurinkokeräimen sijoittaminen rakennukseen, rakennelmaan tai
     pihamaalle, jos rakennusta ei ole rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla suojeltu

 
III LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN

12 § Kaupunkikuvalliset ja maisemakuvalliset vaatimukset 
Rakennuksen rakentamisen, rakennuksen rakentamiseen verrattavan rakentamisen ja rakennuksen laajentamisen on sovelluttava ympäröivän alueen rakennustapaan. Rakennuksen sijoittelun, koon, muodon, pintamateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn on sovelluttava tonttiin rajoittuvaan katuun ja muuhun julkiseen kaupunkitilaan.
Rakentamisessa on pyrittävä säilyttämään kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta tai maisemallisesti arvokas puusto. Rakentamisessa on myös vältettävä tärvelemästä arvokasta kasvillisuuden reunavyöhykettä kuten erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita, luonnonpuroja ja lampia. Rakennuspaikan luonnonmukaisuus ja kulttuuriympäristö on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. Pihamaan korkeusjärjestelyillä ei saa tarpeettomasti muuttaa maan luonnollista korkeutta.
Ilmanvaihtokonehuoneet ja niihin liittyvät laitteet ja kanavat sekä muut tekniset laitteet kuten aurinkokeräimet ja ilmalämpöpumput on suunniteltava rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi.
Suunniteltaessa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa, tulee rakennushankkeista, joilla on merkittävää vaikutusta alueen maisemaan tai ympäröivään rakennuskantaan, pyytää  museoviranomaisen ja kaavoituksen sekä tarvittaessa ELY-keskuksen lausunto.

13 § Rakennuksen korkeusasema
Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja muuhun kuntatekniikkaan. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkon padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. Kosteudelle alttiiden rakenteiden on oltava vähintään 2 metriä meren keskivedenkorkeuden yläpuolella. Rakennettaessa muiden vesistöjen läheisyyteen tulee rakennuksen korkeusaseman olla niin korkea, että kastuessaan vaurioituvat rakenteet ovat kerran 100 vuodessa toistuvan tulvakorkeuden yläpuolella.
Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta riittävien korkeustietojen osoittamista myös maastosta. Edelleen luvanhakijalta voidaan edellyttää hakemukseen liitettäväksi kartta, joka osoittaa rakennuspaikan tai tontin ympäröivän alueen ja katujen olemassa olevat ja suunnitellut korkeussuhteet sekä kuntatekniikan sijainnin.
MRL 135 ja 136 §
MRA 44 ja 75 §
14 § Tontin rajan ylittäminen
Mikäli rakennuksen saa rakentaa tontin, kadun tai muun yleisen alueen vastaiselle rajalle, se saa ulottua erityisestä syystä tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti:
1) rakennuksen perustukset routaeristeineen maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 2,5 metriä syvemmällä olevat perustukset 1 metriä.
2) erkkerit, parvekkeet, katokset, räystäät, ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,2 metriä tontin ulkopuolelle. Parvekkeita ei saa ulottaa kuitenkaan palokatualueille.
3) sisäänkäyntikatokset, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakenneosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan.
Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle tai johtoverkostolle. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa myöskään katu- tai kaupunkikuvalle. Kadun maanpinnan  ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään  3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja vähintään 4,5 metriä ajoradan yläpuolella tai 0,5 metriä lähempänä ajoradan reunaa. Rajan ylitys edellyttää kaikissa tapauksissa alueen haltijan ja maanomistajan suostumusta.
MRL 135 ja 175 §
MRA 59 §
15 § Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen tontilla
Rakennus saa erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan yli seuraavasti:
1) rakennuksen perustukset ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan,
2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä, 
oman tontin puolella 1,5 metriä,
3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, invaluiskat ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan.
Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai tontin naapureille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paloturvallisuuteen.
MRL 135 ja 175 §
16 § Myynti- tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit
Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- ja sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa:
1) rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla ja 4,5 metriä ajoradan kohdalla tai puoli metriä lähempänä ajoradan reunaa,
2) laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä,
3) laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sovittava rakennukseen, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön
4) laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi.
Milloin ikkuna- tai ovimarkiisi taikka terassin aurinko– tai sadesuoja on helposti nostettava, markiisi saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai yleiselle alueelle enintään 2 metriä. Markiisin alimman kohdan ja maanpinnan välillä on oltava vähintään 2,5 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla ja 4,5 metriä ajoradan yläpuolella tai 0,5 metriä lähellä ajoradan reunaa.
MRL 135 ja 136 §
MRA 49 ja 75 §
17 § Ikkunamainokset
Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, ellei ikkunan peittämiselle ole saatu rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa.
Mainoksia ei saa sijoittaa ikkunaan niin, että ne estävät luonnonvalon pääsyn tai rumentavat rakennusta tai kaupunkikuvaa. 
18 § Tontin ja rakennuksen valaistus
Tontin valolaitteet ja valaistut/valaisevat mainokset on sovitettava siten, että sijoitus, suuntaus ja valoteho lisäävät alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä eivätkä tarpeettomasti ja haitallisesti häiritse alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita.
Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä.
Valaistuksen on sovelluttava kunkin alueen kaupunkikuvaan.
MRL 138 §
MRA 62 §
19 § Suunnittelijat, työnjohto ja valvojat 
Suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien kelpoisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilön aiempaan suoriutumiseen vastaavantasoisista hankkeista.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia hankkeen riittävästä omavalvonnasta.

20 § Tontin ja rakennuksen osoitemerkinnät 
Rakennuksen tai tontin omistajan tai haltijan on asennettava tontille kadulta tai liikenneväylältä katsottuna näkyvään paikkaan osoitenumero rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti. Kadunkulmassa sijaitsevan rakennuksen osoitemerkintä tulee osoittaa molempien katujen osalta.
Milloin rakennuspaikalla on useampia rakennuksia, jotka eivät ulotu katuun tai sen välittömään läheisyyteen, on rakennuksen osoitenumeron lisäksi näkyvään paikkaan kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän asennettava opastintaulu.
Osoitenumeroiden ja –kirjainten on oltavat valaistuna pimeän aikaan. Yhden ja kahden perheen erillisissä pientaloissa voidaan rakennuksen osoitetunnuksena käyttää heijastavalta pohjalla olevaa rakennusvalvonnan ohjeen mukaista osoitenumerokilpeä.
Osoitenumeroinnin ja muiden tarpeellisten osoitemerkintöjen on oltava valmiit viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. 

IV LUKU RAKENNUKSEN ELINKAARI
21 § Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen
Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot, kuten töhryt, on poistettava julkisivuista. 
Tarvittaessa on pyydettävä riittävän ajoissa museoviranomaisen lausunto muutoshankkeesta ja kohteen kulttuurihistoriallisesta, rakennustaiteellisesta ja maisemallisesta arvosta. 
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa perusteetta johtaa alkuperäisestä rakennuksesta tyylillisesti poikkeavaan lopputulokseen. Rakennusten korjaamisen yhteydessä tulee huomioida esteettömyyden toteuttaminen. Suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo vähenee.
22 § Rakennuksen tai sen osan purkaminen
Rakennusta ei saa purkaa luvatta asemakaava-alueella ja rakennuskieltoalueella, eikä yleiskaava-alueella, jos yleiskaava niin määrää. Rakennuksen turvallisuudesta on huolehdittava myös lupaprosessin ja varsinaisten purkutöiden aikana. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää, että hakija toimittaa selvityksen rakennuksen ja sen sisätilan rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta.
Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista laaditaan purkamissuunnitelma. Suunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos maaperään on joutunut ongelmajätettä, suunnitelmassa on selvitettävä myös maaperän mahdollinen pilaantuneisuus.
MRL 127, 139 ja 154 §
MRA 55 ja 67 §
V LUKU PIHAMAAN RAKENTAMINEN
23 § Pihamaan korkeusasema
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. 
Rakentamisen yhteydessä pihamaa on suunniteltava ja toteutettava siten, että rakentamisella ei lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajojen yli.  
MRL 128 ja 165 §
24 § Tukimuurit ja pengerrykset
Pihamaan tasaaminen on ensisijaisesti toteutettava luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapuritontin puolelle tai katualueelle. 
Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei olisi antanut suostumustaan. Pihamaata ei saa ilman erityistä syytä tasata niin, että asuintontin rajalle syntyy 0,5 metriä suurempi korkeusero.
Pengertämistä tontin rajalla ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen suostumusta tehdä jyrkemmäksi kuin 1:3.
25 § Hulevesien johtaminen
Kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Muilla alueilla hulevedet on maaperäolosuhteiden niin salliessa imeytettävä ja viivytettävä omalla tontilla. Mikäli hulevesiä ei ole mahdollista imeyttää tontilla, ne on johdettava kunnan hulevesijärjestelmään (esim. avo-ojiin, hulevesien viivyttämiseen, pidättämiseen ja imeyttämiseen tarkoitettuihin rakenteisiin sekä valumavesien reitteihin).
Määrän ja laadun suhteen poikkeavat hulevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, ennen niiden imeyttämistä maaperään tai johtamista sadevesiviemäriin. Sade- tai hulevesien imeyttäminen tai johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Asfaltoidulla alueilta tulevat sade- tai hulevedet tulee johtaa tiiviisti pohjavesialueen ulkopuolelle.
Hulevesien poisjohtaminen on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille tai kadun käyttäjille. 
Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta.
MRL 135 ja 165 §
26 § Tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyt 
Tontin tai rakennuspaikan ajoneuvoliikenne on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai tarpeetonta haittaa asukkaille tai ympäristölle. 
Rakennuspaikan kulkureittien tulee täyttää esteettömälle liikkumiselle asetetut vaatimukset, ellei se ole ilmeisen kohtuutonta ottaen huomioon rakennuksen käyttötarkoitus tai maastonmuodot.
Tontille on rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttävä määrä liikkumisesteisen autopaikkoja. Asuinrakennusten korttelialueella tulee rakentaa vähintään yksi liikkumisesteisen paikka 25 alkavaa autopaikkaa kohden. Nämä paikat tulee sijoittaa rakennuksen pääsyn kannalta sisäänkäyntiin nähden tarkoituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava kaksi kappaletta asuntoa kohden sekä huomioitava myös muiden liikkumisvälineiden säilytystarve rivi- ja kerrostaloalueella. Julkisen rakentamisen ja liikerakentamisen yhteydessä on rakennettava riittävä määrä polkupyörien ja muiden liikkumisvälineiden paikkoja. Osa polkupyöräpaikoista tulee olla katettuja.
Hälytysajoneuvojen tulee pääsääntöisesti päästä rakennusten ja sen uloskäytävien ja varateiden välittömään läheisyyteen siten, että onnettomuustilanteessa tarvittavat pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. 
Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Tämän lisäksi rakennuksen porrashuoneeseen on kiinnitettävä pelastustietä osoittava piirros. 
Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja, saattoliikennettä ja huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina.
MRL 156 ja 167 §
27 § Tontin ajoneuvoliittymä
Tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvo- liittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua. Jalankulkuliittymiä on rakennettava tarpeellinen määrä. Yleiselle tielle rakennettavista liittymistä päättää ELY, muutoin tekninen lautakunta. 
Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 5 metriä ja muilla alueilla enintään 8 metriä. Mikäli tontille tai rakennuspaikalle ei ole järjestettävissä edellä mainitun mukaista liittymää, rakennukseen on jätettävä kulkuaukko, joka on vähintään 4 metriä leveä ja vapaa korkeus vähintään 4,5 metriä. Mahdollinen pituuskaltevuus liittymässä ei saa olla jyrkempi kuin 1:10.
Ajoneuvoliittymässä esteetön näkemäalue on oltava ajoradan reunasta vähintään 3 metriä tontin suuntaan ja 15 metriä ajoradan reunan suunnassa molempiin suuntiin. Kadun kulmassa on oltava esteetön näkemäalue ajoradan reunoja pitkin mitattuna vähintään 10 metriä kumpaankin suuntaan. Edellä mainittu esteetön näkemäalue tarkoittaa, että näkemäalueella ei saa missään oloissa olla 80 cm korkeampia esteitä.
Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä sen kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle. Tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle kuuluu myös kadun peruskorjauksen yhteydessä liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rummun täytyy olla halkaisijaltaan vähintään 300 mm tai muovisena vähintään 250 mm. 
28 § Aidat ja istutukset
Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopia ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle, liikenneturvallisuudelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. 
Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla. 
Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin haltijat puoliksi, ellei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteesta ei sovita, siitä päättää rakennuslautakunta.
MRA 62 ja 82 §
29 § Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet 
Vajat, rakennelmat ja laitteet, kuten autosuojat, varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, uima-altaat,  grillikatokset, kylpytynnyrit,  savustuskatokset, kesäkeittiöt, maakellarit, jätekatokset ja –aitaukset, antennit ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta tarpeetonta haittaa naapurille, sijoitus huomioi mahdollisen palon leviämisen riskin eivätkä rumenna ympäristöä. Savuhormilla varustetut rakennelmat tulisi tuoda katselmusmiehiin ennakkolausunnolle kuten kohdassa 20 §.
Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. 
Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan sijoittaa rakennelman tai laitteen naapuritontin rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan. 
MRL 157 ja 168 §
MRA 57 ja 62 §
30 § Tontin / rakennuspaikan rannan rakentaminen 
Tonttiin kuuluvaa vesialuetta ei saa täyttää eikä tontin luonnollista rantaviivaa muuttaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos rakennusvalvontaviranomainen pitää toimenpiteen vaikutuksia vähäisinä.
Vesistöjen ruoppaus- ja läjityshankkeista sekä muista vesilain tarkoittamista vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamisia koskevista toimenpiteistä tulee tehdä vesirakennusilmoitus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka arvioi hankkeen vesilainsäädännön mukaisen luvan tarpeellisuuden (ilmoitus vesirakennustyöstä).
Rantaan voi rakentaa yhden pienvenelaiturin ja erityisestä syystä kaksi laituria. Laituri ei saa häiritä naapureita. 
MRL 128 ja 140 §
                          
VI LUKU JULKINEN KAUPUNKITILA
31 § Julkisen kaupunkitilan määritelmä
Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteuttavaksi tarkoitettua aluetta. Julkisena kaupunkitilana pidetään lisäksi asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä olevaa aluetta. Julkista kaupunkitilaa suunniteltaessa tulee pyrkiä esteettömyyteen.
Laadittaessa yleisten alueiden toteuttamista koskeva MRL:n 90 §:n mukainen suunnitelma, tulee siitä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla alueilla pyytää museoviranomaisen ja  kaavoituksen sekä tarvittaessa ELY-keskuksen lausunto.
MRL 83 ja 167 §
32 § Rakennelmat ja laitteet 
Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien ja veistosten koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. 
Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai siten, etteivät ne haittaa kadun käyttöä, kunnossa- ja puhtaanapitoa tai aiheuta haittaa kaupunkikuvalle.
33 § Johtojen, mastojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen 
Kaupungin hallitsemalla katualueella ja muulla yleisellä alueella suoritettavaan johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen on saatava kaupungin teknisen lautakunnan lupa.
Kadunpidon järjestämiseksi asianomaisen johtojen, laitteiden ja rakennelmien omistajan tai haltijan tulee toimittaa kadunpitäjälle tai antaa kadunpitäjän käyttöön tarpeelliset sijaintitiedot katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sijoitetuista tai sijoitettavista johdoista, laitteista tai rakennelmista.
MRL 84-89 § ja 126 § ja 167 §:n 2 momentti
MRA 41-45 ja 62 §
34 § Katualueen ja muun yleisen alueen kaivaminen
Kaupungin hallitsemalla katualueella ja muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen tai louhimiseen on haettava kaupungin teknisen lautakunnan lupa. 
Lupaan on liitettävä ehdot kaivamistyön suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta, mahdollisesti saastuneiden maiden käsittelystä sekä alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta rakennustöiden jälkeen. Esteettömyyden kannalta on korkeiden kynnysten ja jyrkkien luiskien rakentaminen minimoitava. 
35 § Tapahtuman järjestäminen 
Tapahtuman järjestäminen julkisessa kaupunkitilassa edellyttää kaupungin teknisen lautakunnan lupaa alueen käytöstä ja tarvittavista liikennejärjestelyistä.
Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, jos ne ovat paikallaan ja käytössä enintään 30 päivää eivätkä aiheuta erityisen häiritsevää melua tai esteitä liikkumiselle.
Tapahtuman jälkeen yleisöteltat ja muut vastaavat rakennukset ja rakennelmat on poistettava viipymättä ja tapahtuma-alue siistittävä. 
MRA 54 §
VII LUKU TYÖMAAT
36 § Rakennushankkeesta tiedottaminen
Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kaksi kuukautta ja aiheuttaa olennaisen muutoksen ympäristössä. 
Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen aloitus- ja arvioitu valmistumisajankohta.
37 § Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla
Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurin kiinteistön käytölle. 
Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkojen riskiä, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Aitaamisessa ja suojaamisessa tulee huomioida myös esteettömyyden kannalta törmäys- ja putoamisvaarojen sekä korkeiden kynnysten tai jyrkkien luiskien eliminointi.
Maanrakennustöiden yhteydessä ajoneuvojen pyörät on tarvittaessa puhdistettava ennen yleiselle liikenneväylälle ajoa.
38 § Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen 
Rakentajalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi oikeus käyttää kaupungin katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata tai sen huoltotiloja varten. 
Hakemukseen on sisällytettävä teknisen lautakunnan lupa alueen käytöstä ja tarvittavista liikennejärjestelyistä, tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon sekä ajoneuvo- ja esteettömän jalankulkuliikenteen järjestämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. 
MRA 83 §
39 § Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen
Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätehuollon tulee olla suunnitelmallista huomioiden jätemäärän vähentäminen ja jätteen hyötykäyttö. 
Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat rakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. 
Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi.
MRL 154 §
VIII LUKU RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA
40 § Rakennetun ympäristön hoito
Tontit ja rakennuspaikat rakennuksineen ja rakennelmineen on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä, asianmukaisessa kunnossa.
Kaavassa suojellulla tai muuten arvokkaaksi arvioidulla alueella tulee ennen ympäristöön tai muihin rakennetun ympäristön arvoon vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamista olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen lupatarpeen selvittämiseksi.
41 § Koneiden ja laitteiden säilyttäminen ja varastointi asuinrakennuksen tontilla 
Asuintonttia tai rakennuspaikkaa ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin, kuten autojen, koneiden, laitteiden tai muiden vastaavien tavaroiden tai puutavaran ulkosäilytykseen.
42 § Rakennetun ympäristön valvonta 
Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennettua ympäristöä ja julkista kaupunkitilaa suorittamalla tarkastuksia ja katselmuksia. 
Rakennusvalvontaviranomainen toimittaa vuosittain edellä 40–41 §:ssä mainittujen valvontakohteiden katselmuksia todetakseen niiden kunnon. Alueellisista katselmuksista kuulutetaan kuten kunnallisista ilmoituksista on määrätty.
IX LUKU RAKENTAMINEN ONGELMA- JA ERITYISALUEILLA
43 § Maanrakennustyöt pohjavesialueilla
Tehtäessä maanrakennustöitä pohjavesialueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. YSL 17§
Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jäätävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava laadultaan täyttöön ja pohjavesialueelle soveltuvia puhtaita maa-aineksia. 
Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden puhtaudesta.
Suunniteltaessa pohjavesialueella tehtäviä maanrakennustöitä tulee asiasta pyytää lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta.
44 § Rakentaminen pohjavesialueilla 
Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueilla on lupa-asiakirjoihin tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma. Pohjavesialueilla jätevedet tulee käsitellä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Öljy-, polttoaine-, ja muut vaarallisten aineiden säiliöt on sijoitettava kaksoisvaippasäiliöihin tai suoja-altaisiin, joiden tilavuus tulee olla säiliön tilavuutta suurempi. Polttoaineen tankkauspaikat tulee olla alustaltaan tiiviitä ja katettuja. Koneiden huolto tulee tehdä sisätiloissa. 
Pohjavesialueella muodostuvat jätevedet on johdettava ensisijaisesti yleiseen viemäriin. Vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa puhdistamorakenteita tai runkoviemäriä. Lähisuojavyöhykkeellä olevalle vanhalle asutukselle voidaan toteuttaa talokohtainen viemärilinja, pienpuhdistamo tai umpisäiliö. Pohjavesialueella jätevesirakenteiden ja pohjaveden pinnan ylimmän tason väliin tulee jättää vähintään 1 metrin paksuinen suojakerros. Jätevesien maaperäkäsittely (esim. maahanimeyttämö tai maasuodattamo) ei ole mahdollista vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä eikä pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella jätevesien maaperäkäsittely edellyttää suodattamon alimman tason ja pohjavedenpinnan ylimmän tason välistä vähintään kolmen metrin paksuista tiivistä maakerrosta.
Pohjavesialueelle sijoitettava paine- ja viettoviemäri tulee sijoittaa suojaputkeen tai jäteveden pääsy pohjaveteen mahdollisessa vuototilanteessa tulee estää muilla tavoin. Suojaputken alku- ja loppupäähän tulee pohjavesialueen ulkopuolelle asentaa tarkastuskaivot. Pumppaamoiden ja pienpuhdistamon mahdolliset ylivuodot on ohjattava tiiviiseen säiliöön tai tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle. Pumppaamot, pienpuhdistamot ja umpisäiliöt tulee varustaa automaattisin hälytyslaittein, jotka ilmaisevat mahdollisen täyttymisen tai laitteiston vikaantumisen.
Jätevesijärjestelmän rakentamisesta pohjavesialueelle tulee pyytää lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta.
Pohjavesialueilla ei saa käyttää pohjavettä lämpöpumppujen energialähteenä. Maalämpöjärjestelmässä käytettävä lämmönsiirtoaine ei saa olla haitallista pohjavedelle.
MRL 131 §
Maalämpöjärjestelmiä ei tule rakentaa varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen keskiosiin, vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille tai pohjavesialueella 500 metriä lähemmäksi vedenottamoa mikäli lähisuojavyöhykettä ei ole määritetty. Yksittäinen maalämpökaivo tai maapiiri voidaan tapauskohtaisesti sijoittaa pohjavesialueen reuna-alueille riittävän kauas vedenottamoista. Rakentamispaikasta tulee tarvittaessa selvittää maaperä- sekä pohjavesitiedot yksityiskaivoineen etukäteen. 
Lämpöpumput tulee varustaa järjestelmällä, joka hälyttää mahdollisista vuodoista lämmönkeruupiirissä. Vuodoista tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille. 
Maalämpöjärjestelmän rakentamisesta pohjavesialueelle tulee pyytää lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta.
MRA 49 §

45 § Pilaantuneiden maiden huomioon ottaminen rakentamisessa
Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja liitettävä rakennuslupa-asiakirjoihin tämä selvitys sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen pilaantuneisuuden johdosta. 
Jos maaperän pilaantuminen havaitaan rakennustöiden yhteydessä, on asiasta ilmoitettava välittömästi Vaasan ympäristötoimelle tai Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin kiinteistötoimelle, mikäli tontti on kaupungin omistama tai tontti rajoittuu kaupungin maa-alueisiin
MRL 131 §
46 § Muinaismuistot 
Rakennettaessa kaava-alueella tai sen ulkopuolella on rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi aina huomioitava mahdolliset muinaismuistot. Tällöin on hankittava museoviranomaisen lausunto, jotta mahdollisten muinaismuistojen vaikutus rakentamisen edellytyksiin voidaan selvittää.
Muinaismuistolaki 14 §

X LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET
47 § Poikkeusten myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä
Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksia tämän rakennusjärjestyksen säännöksistä. Poikkeamisen edellytyksistä ja poikkeamismenettelystä on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty.
48 § Rakennusjärjestyksen säännösten rikkominen
Rakennusjärjestyksen säännösten rikkomisen seurauksista on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty.
49 § Rakennusjärjestyksen voimaantulo
Tämä rakennusjärjestys astuu voimaan 1.1.2016. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan voimassa ollut Vaasan kaupungin rakennusjärjestys, jonka Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 19.12.2003 ja Vähänkyrön rakennusjärjestys, jonka Vähänkyrön kunnanvaltuusto on hyväksynyt 17.9.2002.