Olet täällä

Koe Vaasa

Räme

Räme
luontovaasa_luonto_luontotyypit_rame_jn_2008.jpg
Ainoastaan männyt ja pienet lehtipuut selviytyvät vähäravinteisissa ja märissä rämeissä. Kuva: Jan Nyman

 

Rämeellä kasvaa mäntyjä ja ne ovat turvemaita. Niissä viihtyvät muun muassa suopursu ja juolukka. Karhun- ja rahkasammalet ylläpitävät vettä rämeessä ja kasvu tapahtuu ylimmässä kerroksessa. Kasvukerroksen alla muuttuu vanha sammal turpeeksi. Tyypillisiä kasveja rämeellä ovat kanerva, tupasvilla, karpalo ja useat kihokkilajit. Kihokki on eräs lihaa syövä kasvisuku joka saa hyönteisiä pyydystämällä tarpeeksi ravintoa elääkseen. Hyttyset ja paarmat viihtyvät tässä kosteassa ympäristössä ja myös erilaiset linnut, kuten metsäkirvinen, elävät niissä.

Jotta voi viljellä metsäksi turvemaata, on rämeitä ojitettu ja useimmat niistä ovat ainakin osittain ojitettuja. Ojituksen vaikutuksesta maa kuivuu ja metsä voi aloittaa kasvunsa samalla kun tyypilliset rämekasvit korvautuvat toisilla kasveilla, jotka suosivat kuivempia ja varjoisempia kasvupaikkoja. Vaasassa rämeet ovat epätavallisia, mutta niin voi löytää Öjenistä ja Sundomin saaristosta.

Sulamisvedestä johtuen voi olla vaikeaa liikkua rämeillä keväisin, ja kesäaikaan hyttyset ja paarmat häiritä luontoelämyksiä. Syksyllä kun karpalot kypsyvät ja hyttyset ovat poissa niin monet suosivat marjojen poimimisen hallan jälkeen, silloin marjat eivät ole niin happamia. Lumen tultua voivat rämeet tarjota hienoja hiitoretkiä.