Olet täällä

Koe Vaasa

Räme

Räme
luontovaasa_luonto_luontotyypit_rame_jn_2008.jpg
Ainoastaan männyt ja pienet lehtipuut selviytyvät vähäravinteisissa ja märissä rämeissä. Kuva: Jan Nyman

 

Räme on turvemaa jossa kasvaa mäntyjä. Niissä viihtyvät muun muassa suopursu ja juolukka. Karhun- ja rahkasammalet ylläpitävät vettä rämeessä ja kasvu tapahtuu ylimmässä kerroksessa. Kasvukerroksen alla vanha sammal muuttuu turpeeksi. Tyypillisiä kasveja rämeellä ovat kanerva, tupasvilla, karpalo ja useat kihokkilajit. Kihokki on eräs lihaa syövä kasvisuku joka saa hyönteisiä pyydystämällä tarpeeksi ravintoa elääkseen. Hyttyset ja paarmat viihtyvät tässä kosteassa ympäristössä ja myös erilaiset linnut, kuten esimerkiksi metsäkirvinen.

Jotta turvemaata voi viljellä talousmetsäksi, on rämeitä ojitettu ja useimmat niistä ovatkin ainakin osittain ojitettuja. Ojituksen vaikutuksesta maa kuivuu ja metsä voi aloittaa kasvunsa samalla kun tyypilliset rämekasvit korvautuvat kasveilla, jotka suosivat kuivempia ja varjoisempia kasvupaikkoja. Vaasassa rämeet ovat epätavallisia, mutta niitä voi löytää Öjenistä ja Sundomin saaristosta.

Sulamisvedestä johtuen voi olla vaikeaa liikkua rämeillä keväisin ja kesäaikaan hyttyset ja paarmat häiritsevät luontoelämystä. Syksyllä on parhain aika, kun karpalot kypsyvät ja hyttyset ovat poissa. Monet suosivat marjojen poimimista hallan jälkeen, silloin marjat eivät ole niin happamia. Lumen tultua rämeet voivat tarjota hienoja hiihtoretkiä.