Olet täällä

Selvitysalue-ja menetelmä

Koe Vaasa

Miten pesimälinnustoselvitys tehtiin

Pesimälinnustoselvitys tehtiin kolmen palkatun kartoittajan voimin. Kartoituksesta vastasivat Jouni Kannonlahti vuosina 2005-2007, Aaro Toivio vuosina 2007-2008 sekä Jan Nyman vuosina 2005-2008. Projektin aikana suunniteltiin ja toteutettiin sähköinen linnustotietokanta kaavoituksen käyttöön. Tiivistä yhteistyötä tehtiin lisäksi Vaasan kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskukselta hankkeeseen osallistui kaupungin ympäristöpäällikkö Christer Hangelin, jolta saatiin apua esimerkiksi biologiaan liittyvissä kysymyksissä. Ympäristökeskus toimi myös osaksi maastotöiden rahoittajana, pääosan hankkeen kustannuksista maksoi Vaasan kaupungin kaavoitus. Helsingin yliopiston rengastustoimisto luovutti rengastustietoaineiston Vaasan kaupungin alueelta (vuodet 2005-2007) projektin käyttöön. Lisäksi havaintoja saatiin runsaasti alueen aktiivisilta lintuharrastajilta.  

luontovaasa_linnut_selvitysalue_ja_menetelma_pilvilampi_jn.jpg
Pilvilammen alueella viihtyy sekä metsä- että vesilintuja. Kuva Jan Nyman.

 

Selvityksen alussa kaupunki jaettiin peruskartaston mukaisiin pinta-alaltaan yhden neliökilometrin laajuisiin tutkimusruutuihin. Mittakaavana oli 1:20 000. Ruutujako perustui kartan yhtenäiskoordinaatiston ruudutukseen. Tutkimusruutuja osui selvitysalueelle yhteensä 336 kappaletta, joista yhdellätoista oli pelkkää vesipintaa. Kokonaisia ruutuja alueella oli 285 ja naapurikuntien kanssa yhteisiä reunaruutuja 51 kappaletta. Reunaruutujen osalta vain Vaasan kaupungin alueella sijaitsevat osat kartoitettiin.

Maastokäynnit suunniteltiin siten, että tutkimusruutujen erilaiset maastokuviot tulivat inventoiduiksi riittävällä tarkkuudella. Käytännössä ruuduille tehtiin vähintään 2-3 maastokäyntiä pesimäkauden aikana. Vuosien 2005-2008 aikana linnustokartoitukset aloitettiin helmikuussa pöllökuunteluilla ja maastokausi jatkui elokuun alkupuolelle. Eri lajien pesimistä ruudun alueella arvioitiin neliportaisen luokituksen avulla. Pesimisvarmuusindekseinä käytettiin seuraavaa luokittelua:

1. Havaittu pesimäaikana, ei todennäköisesti pesi.
2. Mahdollinen pesintä.
3. Todennäköinen pesintä.
4. Varma pesintä.

Kartoitusaineisto tallennettiin Vaasan kaavoituksessa digitaaliseen tietokantaan. Tiedonhallintajärjestelmän etuna oli laajan aineiston helppo ja havainnollinen käsittely. Tietokannan avulla maastotiedon karttumista voitiin seurata ja kohdentaa kartoituskäynnit lisäinventointeja vaativille selvitysruuduille.

Lähteet

Hyytiä, K., Kellomäki, E & Koistinen, J. (toim.)
1983. Suomen lintuatlas. SLY:n 
Lintutieto Oy. Helsinki 1983.

Väisänen, R., A., Lammi, E. & Koskimies, P.
1998. Muuttuva pesimälinnusto. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki 1998.

 

Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys

http://www.merenkurkunlty.net/