Olet täällä

Tietoa kaupungista

Suomen itsehallinto ja Vaasan palo

Suomen sodan (1808–1809) lopputuloksena Suomi liitettiin Venäjään ja saavutti itsehallinnon. Vaasassa sotaa käytiin kaupunkisotana. Rintamalinjat halkoivat kaupunkia. Ruotsalaiset ja venäläiset joukot ottivat yhteen Vaasan kaduilla 25.6.1808. Taistelu päättyi ruotsalaisjoukkojen tappioon. Seurauksena oli kaupungin ryöstö sekä asukkaisiin kohdistunut terrori, jossa ei vältytty kuolonuhreilta.

Valta vaihtui koko maassa

Yksi Suomen sodan merkittävistä taisteluista käytiin Oravaisissa 14.9.1808. Oravaisten taistelun häviön jälkeen Ruotsin armeija oli kyvytön hyökkäyssodankäyntiin. Venäläinen kenraali Michael Barclay de Tolly vei maaliskuussa 1809 joukkonsa Vaasan ja Merenkurkun saariston kautta Uumajaan. Lukuisat venäläiset sotilaat menehtyivät kylmyyteen. Heidän jäännöksiään löytyi pitkään Valassaarilta, kunnes ne koottiin joukkohautaan.

Venäjän keisari Aleksanteri I (1801–1825) vieraili 4.9.1819 Vaasassa, jossa hän sai juhlavan vastaanoton. Juhlallisuuksiin osallistui 300 ihmistä. Keisari majoittui hovioikeudentalossa ja hän vieraili mm. kirkossa, lääninsairaalassa ja kruununvankilassa.

 

Vaasan palo ja uusi kaupunki

Elokuun 3. päivänä 1852 Vaasan kaupunki paloi lähes täysin. Ilmeisesti talonpojan talonpojan piipusta syttynyt palo levisi nopeasti kuivuudesta kärsineen kaupungin puurakennuksissa. Asukkaat eivät saaneet paloa sammutettua, vaan yrittivät pelastaa omaisuudestaan sen minkä pystyivät. Palo oli harvinaisen tuhoisa – iltaan mennessä yli kolmetuhatta kaupunkilaista oli ilman kotia. Kaupungin laitamilla olleet rakennukset, muun muassa hovioikeus, säästyivät palossa.

Uusi kaupunki päätettiin rakentaa Klemetsön niemelle, lähemmäs uutta ulkosatamaa. Vanha satama oli jäänyt pois käytöstä maankohoamisen vuoksi. Virallisesti kaupunki muutti uuteen paikkaan 1862. Ruotsista kutsuttiin arkkitehti rakentamaan kokonaan uusi kaupunki. Carl Axel Setterberg (1812–1871) suunnitteli kaupungin asemakaavan ja monia merkittäviä rakennuksia. Alkuperäisen suunnitelman leveät puistokadut leimaavat edelleen kaupungin keskustaa.

claes_claessonin_kartta