Olet täällä

Tietoa kaupungista

Vaasan rakennusten historiaa

Esittelemme sarjassa tunnettuja vaasalaisia rakennuksia ja niiden historiaa.

Muistojen maanantai, osa 1: Wasaborgin talo

 

Vaasanpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa sijaitsevan komean Wasaborgin talon rakennutti siirtolaistoiminnalla vaurastunut liikemies Hugo Sjöblom vuosina 1910–1912.

Valmistuttuaan rakennus oli kaupungin suurin talo, jossa oli 14 liikehuoneistoa ja 128 asuinhuonetta. Jugend-tyylisen rakennuksen itäsiiven ovat suunnitelleet arkkitehdit J.E.Bruun ja Carl Scoultz ja länsisiiven Arthur Rudolf Gauffin.

Rakennuttaja Sjöblom kuoli pian talon valmistumisen jälkeen sydänhalvaukseen, ja perikunta ajautui konkurssiin. Talo myytiin pakkohuutokaupassa kiinteistöosakeyhtiö Fastighetsbolaget Wasaborgille vuonna 1915.

Vuonna 1920 talossa avattiin tukku- ja siirtomaatavaraliike Kahvi-Komppania Oy, joka toimi rakennuksessa 1970-luvulle saakka. Liikkeen nimi vakiintui vaasalaisten keskuudessa myös talon nimeksi, ja nimitys Kahvi-Komppanian talo säilyikin käytössä vielä 2000-luvulle asti. Nykyisin talo tunnetaan Wasaborgin talona.

Lähde: Jukka Poroila: Wasaborg – Sjöblomin kivilinnan sata vuotta (2012)

Wasaborg

 


 

Muistojen maanantai, osa 2: Kurtenia

 

Kurtenian talo on entisen Vaasan Osakepankin rakennuttama pankki- ja asuinrakennus, joka valmistui vuonna 1904 Hovioikeudenpuistikon ja Raastuvankadun kulmaan. Viisikerroksinen jugendkaunotar on Fredrik Thesleffin suunnittelema.

Rakennus on nimetty Anders Joachim Kurténin mukaan. Kurtén oli vaasalainen kauppaneuvos ja valtiopäivämies, joka oli perustamassa Vaasan Osakepankkia ja toimi myös sen pääjohtajana.

Rakennus on aikansa komeinta ja parasta kaupunkiarkkitehtuuria. Pohjakerroksen julkisivut on tehty Vehmaan graniitista ja muut kerrokset on rapattu sileäksi. Talon sisäänkäyntikulmaa on korostettu leveällä tornilla ja julkisivujen yläosaa komistavat korkeat poikkipäädyt.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa toimi pankki aina vuoteen 1986 saakka. Pankkitoiminnan lakattua tiloissa toimi Vaasan kaupungin informaatiopiste ja nykyisin vanhoissa pankkitiloissa toimii ravintola.

Lähteet: Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Viljanen, K. ja Vuolteenaho, H.,1986, Vaasa, vanha ja uusi kaupunki, 1949

Kurtenia

 


 

Muistojen maanantai, osa 3: Kukkaistalo

 

Osoitteessa Raastuvankatu 16 sijaitseva kulmatalo on rakennettu rakennusmestari Jacob Westerlundin suunnitelmien mukaan 1800-luvun viimeisinä vuosina. Tontin omistaja ja rakennuttaja oli Jacob Westerlundin veli kirvesmies Leander Westerlund.

Seuraava omistaja kirjakauppias Adolf Gumerrus tilasi talon kohentamista varten uudet suunnitelmat arkkitehti Fr. Thesleffiltä. Suunnitelmat on hyväksytty maistraatissa joulukuussa 1901, ja näiden mukaan toteutettu korjaus toi rakennukselle sen nykyisen ulkoasun.

Suunnitelmien erityinen piirre on ulkoseiniä peittävät reliefilaatat ja niiden kukkaköynnökset. Kukkalaattojen lisäksi rakennukseen lisättiin ikkunoiden väleihin pystylinjaisia koristeluja ja uudistettiin kattofriisin koristelut. Mirjam Lehtikanto on kirjoituksissaan päätynyt mahdolliseen yhteyteen Ranskaan ja ranskalaiseen jugendsuuntaukseen. Nimi Kukkaistalo on vakiintunut vasta 1980-luvulla.

1980-luvun alussa rakennus oli korjauksen tarpeessa, mutta taloyhtiöllä ei ollut varallisuutta mittavaan peruskorjaukseen. Kiinteistön rakennukset myytiin Iskura Oy:lle, jonka tarkoituksena oli purkaa rakennukset ja rakentaa uusia tilalle. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, ja kiinteistö siirtyi Vaasan Osuuspankin omistukseen.

Alueelle laadittiin suojeleva asemakaava. Kaavassa Kukkaistalo merkittiin historiallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennus kunnostettiin tässä yhteydessä, ja se on edelleen kaunistamassa kaupunkikuvaamme.

Lähde: Kukkaistalo: Raastuvankatu 16 – Hietasaarenkatu 11, Lehtikanto Mirjam, käsikirjoitus, Pohjanmaan museon kirjasto

Muistojen maanantai kukkaistalo

 


 

Muistojen maanantai, osa 4: Kipinän talo

 

Kaupunginarkkitehdin A.W. Stenforsin suunnittelema Kipinän talo 
Hovioikeudenpuistikko 5:ssä on rakennettu vuonna 1907.

Valmistuessaan talossa oli 8 huoneistoa, kaksi jokaisessa kerroksessa. Huoneistoissa oli ajanmukaiset kaakeliuunit sekä peltikuorimuurit, jotka ovat säilyneet niistä ajoista. Huoneistoihin rakennettiin jo alussa vesijohdot, viemärit ja vesiklosetit. Toisen ja kolmannen kerroksen huoneistoihin suunniteltiin kylpyhuoneet, joissa oli puilla lämmitettävät vesiboilerit ja kylpyammeet. Pihapiiriin kuului lisäksi hevostalli, puuliiteri ja varastorakennus.

Pohjakerroksen Hovioikeudenpuistikon puolta käytettiin liiketiloina. Taloon muutti heti sen valmistumisen jälkeen sokerileipuri J.A. Svenssonin suosittu naiskahvila. Taloon muutti myös kaupungin ensimmäinen kinematografiteatteri Apollo-Maxim.

Elokuvateatterin jälkeen tiloissa toimi konditoria sekä vaasalaisille tuttu kahvila Dam Café aina 1980-luvulle asti. Lisäksi Kipinän talossa toimi vuodesta 1912 alkaen myös Suomen ensimmäinen postimyyntiliike O. Teod. Wuorio. Postimyyntiliike välitti aluksi soittimia, mutta laajensi valikoimaansa myöhemmin muihinkin tuotteisiin.

Kipinän talo peruskorjattiin 1999 ja maalattiin Stenforsin alkuperäisten suunnitelmien mukaan keltaiseksi.

Lähteitä:
Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Viljanen, K. ja Vuolteenaho, H.,1986; Kävelyopas, http://kartta.vaasa.fi/Folkhalsan/PohjoinenReitti/; Esite, Asunto Oy Kipinä, Skanska Oy; Lehtileikkeet, Pohjanmaan museon arkisto.

kipinän talo

 


 

Muistojen maanantai, osa 5: Raastuvankatu 31

 

Osoitteessa Raastuvankatu 31 sijaitseva uusrenessanssityylinen koulurakennus valmistui vuonna 1891. Waldemar Backmanssonin ja Fredrik Thesleffin suunnittelemaa rakennusta on laajennettu sisäpihan puolelle vuosien 1953–55 aikana.

Vaasan suomalaiseksi kansakouluksi rakennettu kaksikerroksinen kivirakennus on ulkoasultaan säilynyt melko hyvin. Kansakoulu toimi tiloissa koko 1900-luvun alkupuolen.

Vuonna 1940 rakennuksessa aloitti toimintansa Vaasan kauppakoulu. Kaupallisen opetuksen tiloja laajennettiin ja korjattiin melko voimallisesti 1950-luvun puolivälissä. Vaasan kauppakoulu toimi tiloissa lähes 30 vuotta eli aina siihen asti kunnes kaupalliselle ammattikoulutukselle valmistui uudet tilat Ruutikellarintielle.

Kauppakoulun muuttaessa tiloista vuonna 1969 tuli rakennuksen käyttäjäksi yksityinen Vaasan kauppakorkeakoulu. Kauppakorkeakoulu muuttui vuonna 1980 Vaasan korkeakouluksi ja tämän jälkeen Vaasan yliopistoksi. Rakennuksen omistajuus siirtyi Vaasan kaupungilta Suomen valtiolle koululaitoksen valtiollistamisen myötä, mutta palautui myöhemmin vaihtokauppojen myötä takaisin kaupungille. Kaupallinen opetus Raastuvankadun tiloissa jatkui vuoteen 1994 asti, jolloin yliopiston uudet tilat valmistuivat Palosaarelle. Raastuvankatu 31 oli kuitenkin yliopiston käytössä vielä vuoteen 1999 asti.

Vuonna 2002 rakennukseen muutti Vaasan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutus. Tässä yhteydessä rakennuksessa tehtiin laajempia korjauksia ja kunnostustöitä. Ammattikorkeakoulu toimi Raastuvankadulla toistakymmentä vuotta, kunnes toiminta keskitettiin Palosaarelle.

Viimeisin muutos toiminnassa on tapahtunut syksyllä 2016, jolloin Vaasa-opisto muutti ammattikorkeakoululta tyhjiksi jääneisiin tiloihin kunnostus- ja muutostöiden jälkeen.

Lähteitä:
Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Viljanen, K. ja Vuolteenaho, H.,1986
Vaasan kauppaoppilaitos1903-1993, 1993.
www.visitvaasa.fi/…/WalkingG…/PohjoinenReitti_Kavelyopas.pdf
www.visitvaasa.fi/Documents/Annin_sinivalkoinen_Vaasa.pdf
Lehtileikkeet, Pohjanmaan museon arkisto

raastuvankatu_31.jpg

 


 

Muistojen maanantai, osa 6: Loftet

 

Nykyisin Loftetina tunnettu, Raastuvankatu 28, on yksi C.A. Setterbergin suunnittelemista taloista Vaasassa. Kauppias H. Sjöberg rakennutti asuin- ja liikerakennuksen vuonna 1861. Samalla tehtiin myös pihapiiriin ulkorakennus ja leivintupa, jotka ovat edelleen paikoillaan palokadun puolella.

Alkuperäisessä muodossaan rakennus oli yksikerroksinen, suorakaiteen muotoinen ja aumakattoinen. Rakennuksessa oli liiketiloihin sisäänkäynti kadun puolelta ja asuintiloihin pihan puolelta. Kadunpuoleinen sisäänkäynti on myöhemmin poistettu.

Vuonna 1884–1936 rakennuksessa asui kauppias John Edward Moé perheineen. Luultavasti heidän aikanaan rakennukseen lisättiin pihanpuolelle laajennusosa sisäänkäynteineen. Talon nykyinen uusrenessanssiruokasali on tuolta ajalta.

Rakennus siirtyi vuonna 1934 Vaasan kaupungin omistukseen ja viimeiset vuodet konsulinna Tulla Moé oli vuokralla rakennuksessa poikansa kanssa. Loftetissa nyt toimiva ravintola ja kahvila Konsulinnan kahvihuone on nimetty hänen mukaansa.

Rakennuksessa on ollut vuosien 1935–1966 välisenä aikana konttori mm. verotuslautakunnalla, hammaslääkärillä ja lääkärillä, alkoholitarkastajalla, köyhäinasiainsihteerillä sekä lastenhuollon johtajalla. Kunnallisten virastojen jälkeen vuosina 1966–1986 taloon muuttivat Vaasan rikospoliisin toimistot.

Vuonna 1985 taloon tuli vuokralaiseksi Österbottens hantverk rf. / Loftet. Seuraavana vuonna rakennus siirtyi kokonaan käsityöyhdistyksen käyttöön, ja nykyinen toiminta alkoi.

Lähteitä: Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys II, 1999, Pohjanmaan museon arkisto, Loftetin www-sivut http://www.loftet.fi/tietoa-meista/talon-historia/ 

loftet_2016.jpg

 


 

Muistojen maanantai, osa 7: Piispasen talo

 

Piispasen talon, osoitteessa Rantakatu 21, suunnitteli A.W. Stenfors ja rakennutti kauppias August Lassel vuonna 1899. Se oli Vaasan ensimmäinen tiilestä rakennettu kolmikerroksisen asuinrakennus. Piispasen talo on uusrenesanssia, ja säilynyt julkisivujen osalta lähes alkuperäisessä asussaan.

Lassel myi rakennuksen pian leipuri E.A. Piispaselle, joka omisti rakennuksen vuosina 1900–1918. Hän asui talossa vaimonsa, viiden lapsensa ja kahden palvelijattaren kanssa. Heidän lisäkseen talossa asui myös vuokralaisia. Piispanen omisti Vaasassa useita muitakin kiinteistöjä, mutta erityisesti Rantakatu 21:n kulmatalo on saanut nimensä hänen mukaansa. Piispanen toimi johtajana Brännvins- och Spritfabriken Kronan -yrityksessä sekä tähän liittyvässä hiivatehtaassa.

Kiinteistön osti vuonna 1942 Evangeliska Folkhögskolanin tukiyhdistys, joka etsi sopivaa paikkaa kansanopistolle Vaasan keskustasta. Piispasen taloon sijoitettiin opetustilat, keittiö, ruokasali ja tyttöjen asuntola ja pihan toiseen asuinrakennukseen rehtorin asunto. Kansanopiston tiloja käytettiin sodan aikana osittain sotilasmajoitukseen koulutoiminnan ollessa pysähdyksissä. Heti jatkosodan jälkeen oppilasmäärä kasvoi voimakkaasti ja tarvittiin lisää tilaa.

Uusi koulurakennus valmistui Rantakadulle vuonna 1965 ja verstasrakennus palokadun varteen 1963. Uuden tieltä purettiin mm. asuinrakennus Piispasen talon pihalta. Vuonna 1980 talo yhdistettiin viereiseen koulurakennukseen yhdyskäytävällä. Rakennus on edelleen Evangeliska Folkhögskolanin omistuksessa ja tulee säilymään opetustiloina.

Lähteitä: Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Viljanen, K. ja Vuolteenaho, H.,1986; Kulttuurihistoriallinen selvitys, Evangeliska Folkhögskolan, Rantakatu 21-22, Vaasa, Majaneva, Anne, 2016.

piispasen_talo.jpg

 


 

Muistojen maanantai, osa 8: Entinen maanmittauskonttori ja vesiylioikeus

 

Rantakatu 12:een rakennettiin Vaasan läänin maanmittauskonttoria varten rakennus vuonna 1912. Sen on suunnitellut yliarkkitehti Johan Jacob Ahrenberg, jonka käsialaa on myös mm. Vaasan lyseo.

Rakennusta laajennettiin vuonna 1927 rakentamalla rannan puolelle eteläiselle sivulle siipirakennus ja sen viereen autotalli. Suunnitelmiin sisältyi myös pohjoissiipi, mutta tämä osa jäi toteutumatta.

Maanmittauskonttori toimi rakennuksessa aina vuoteen 1984, jolloin valtion virastotalo valmistui Palosaarelle. Tämän jälkeen rakennuksessa toimi Vesiylioikeus vuoteen 2004 saakka.

Maanmittauskonttorin vanha rakennus myytiin vuonna 2005 yksityiseen omistukseen. Nykyisin rakennuksessa toimii eri yritysten toimitiloja.

Historiallinen rakennus on säilynyt ulkoasultaan hyvin. Rakennuksen sisätilojen helmiä ovat molemmat porrashuoneet sekä piirustuskonttorin ja arkiston tilat. Arkistotila on rakennuksen ainoa puuvälipohjainen osa, joka on tilankäyttöratkaisultaan harvinainen.

Lähteet:
Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Viljanen, K. ja Vuolteenaho, H.,1986 / Kiinteistö Oy Rantalinna, Kuntotutkimus ja Rakennushistoriallinen selvitys, Nyman, Anders ja Nyman, Karl / Lisäselvitys entisen Maanmittauskonttorin ja Vesiylioikeuden rakennuksen historiasta, Länsi-Suomen ympäristökeskus; Öst, Susanne, 2006

entinen_maanmittauskonttori_ja_vesiylioikeus.jpg