Artikkelin kategoriat: Uutiset
Uusi näyttely johdattaa pelien historian eri aikakausille Pohjanmaan museossa
Julkaistu: 6.11.2026
Pohjanmaan museo avautuu 7.11.2026 uusin näyttelyin. Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen esittelee pelaamisen historiaa pelien varhaisimmista muodoista lähtien. Esillä on harvinaisia pelikokoelmia, kulttuurihistoriallisia esineitä 1700-luvulta lähtien, taidehistoriallisia helmiä ja pelillistä nykytaidetta. Samaan aikaan avautuu Terranovan luonnontieteellisen perusnäyttelyn uusi näyttely. Lisäksi museon pysyvää kokoelmanäyttelyä on täydennetty uusilla teoksilla.
Näyttely Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen tarkastelee pelien merkitystä ajankuluna, oppimisen välineenä ja yhteiskunnan peilinä. Esillä on muiden muassa Vaasan museoiden harvinaisia pelikokoelmia ja esineitä, kuten 1700–1800-luvun pelipöytiä. Mukana on myös merkittävien suomalaisten nykytaiteilijoiden, kuten Harold Hejazin, Marita Liulian, Reija Meriläisen ja Maria Nordbäckin teoksia.
Pelit kulttuurin ja yhteiskunnan peilinä
Näyttely ammentaa hollantilaisen kulttuurihistorioitsijan Johan Huizingan tunnetusta homo ludens -käsitteestä, jonka mukaan leikki ja pelaaminen ovat keskeinen osa ihmisyyttä.
Näyttelyn nimi viittaa antiikin Rooman onnen ja sattuman jumalattareen Fortunaan. Onnea jakaessa jumalattarena Fortuna ylitti yhteiskunnallisia raja-aitoja, ja hänen juhliinsa saattoivat osallistua myös yhteiskunnan vähäosaisimmat. Näyttelyn nimiteoksena nähdään Eeva Peuran maalaus Fortuna (2022), jossa todellisuus ja fantasia, mennyt ja nykyisyys limittyvät toisiinsa. Teoksessa esiintyy myös suomalaisille tuttu Juho Jussilan Fortuna-lautapeli, jonka varhainen versio on esillä näyttelyssä.
Näyttely esittelee tunnettujen pelien, kuten shakin sekä erilaisten lauta- ja korttipelien historiaa ja kulttuurisia merkityksiä. Samalla se tarkastelee, miten pelit ovat kulkeneet maanosasta ja kulttuurista toiseen sekä muovanneet ihmisten tapoja viettää aikaa yhdessä.
Suomalaisen peli- ja mediataiteen keskeisiä nimiä
Peliaihetta lähestytään myös nykytaiteen kautta. Vuorovaikutteiset teokset kutsuvat kävijät osallistumaan ja pohtimaan pelaamisen suhdetta yhteiskuntaan, teknologiaan ja identiteettiin. Osa näyttelyn taiteilijoista on suomalaisen peli- ja mediataiteen keskeisiä nimiä, kuten Harold Hejazi (s.1989), Joonas Hyvönen (s.1990), Marita Liulia (s.1957), Reija Meriläinen (s.1987) ja vaasalainen Maria Nordbäck (s. 1957).
Näyttelyssä nähdään AVEK-palkitun Reija Meriläisen Survivor (2017) -teoksen tilallinen jatko-osa Faint (2018), joka käsittelee mm. yksilön uupumusta ja tukirakenteiden haurautta tehokuuden maksimoimiseen pyrkivässä yhteiskunnassa. Kävijät voivat keskustella myyttisen kalahahmon kanssa reaaliajassa. Harold Hejazin teoksessa Harri Kala: Omniscient Harjus (2025) hyödynnetään tekoälytekniikkaa.
Näyttelyssä on mukana keskeisiä taidehistoriallisia teoksia mm. Adolf von Beckerin Pikettipeli (1869) ja Gunnar Berndtsonin Shakinpelaajat (1878) sekä korttipelejä Outi Heiskaselta ja Hannu Väisäseltä. Tove Janssonin kuvittama varhainen Muumi-pelilauta (1957) on esillä näyttelyssä samoin kuin Snowcrash -ryhmään kuuluvien muotoilijoiden Ilkka Terhon ja Teppo Asikaisen tietokonedivaani Netsurfer (1995). Esillä on myös peliaiheisia teoksia, grafiikkaa ja kuvituksia Carl Johan Billmarkilta, Alvar Cawénilta, Sonia Delaunaylta, Jan Kailalta, Ida Silfverbergiltä ja Virgil Solisilta.
Näyttelyn on kuratoinut amanuenssi Noora Lehtovuori. Näyttelyä ovat tukeneet Museovirasto, Vaasan Aktiasäätiö ja Veljekset Gröndahlin Säätiö. Näyttely on esillä Pohjanmaan museossa 7.11.2026–7.3.2027. Näyttelystä järjestetään avoimet avajaiset perjantaina 6.11.2026 klo 18-20.
Samaan aikaan Terranovan luonnontieteelliseen perusnäyttelyyn avautuu uusi näyttely Kyy ja sen serkut. Lisäksi museon pysyviä kokoelmanäyttelyitä on täydennetty Turun taidemuseosta lainatuilla teoksilla.