Ohita valikko
Takaisin museoiden etusivulle Takaisin museoiden etusivulle

18.5.–27.10.2024

Tikanojan taidekoti

12 € / 7 € / 0 €

Idän henkisyys

Idän henkisyys 18.5-27.10. 2024

Tikanojan taidekodissa toukokuussa avautuva näyttely esittelee ’idän henkisyyden’ vaikutusta Suomen taiteeseen. Näyttelyssä on nähtävillä kulttuurihistoriallista esineistöä ja noin sata teosta 1800-luvun lopulta nykypäivään. Näyttelyn on kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen 

Mielikuvat idän syvästä, henkisestä viisaudesta ovat kiehtoneet länsimaissa eläneitä ihmisiä jo pitkään. Näyttely valottaa näiden mielikuvien historiaa ja osoittaa, miten esimerkiksi jooga, itämainen tanssi sekä idän viisaiden opetukset ovat vetäneet taiteilijoita puoleensa 1800-luvun lopulta lähtien – ja miten innostus idän henkisyyteen näkyy heidän taiteessaan. Näyttelyssä on esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan taidetta sekä hänen matkoilta keräämiään esineitä. Kolonialismin varjoissa Eurooppaan tuotiin runsaasti eksoottista esineistöä, joka päätyi usein osaksi museoiden kokoelmia ja ateljeiden sisustuksia. Näyttelyssä nostetaan esiin idän henkisyyteen liittyvien mielikuvien ongelmallisuutta, mutta myös taiteilijoiden aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista. Näyttelyssä nähdään myös laaja kattaus vaasalaissyntyisen Ilona Hariman teoksia, jotka ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle.   

Viime aikoina idän henkisyys on sekoittunut osaksi populaarikulttuuria ja uushenkisyyden kirjavaa maastoa. Se elää ihmisten mielissä estetiikan kaipuuna, eskapismina ja haluna tarkastella elämää henkisestä näkökulmasta. Näyttelyssä on mukana myös nykytaiteilijoiden kuten Outi Heiskasen, J. O. Mallanderin ja Silja Rantasen teoksia, jotka ammentavat idän perinteistä ja filosofioista – ja tarjoavat näkökulmia muun muassa henkiseen kasvuun sekä mielen kahleista vapautumiseen.   

Näyttelyn taiteilijat ovat: Pekka Airaksinen, Eva Bremer, Carolus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Meri Genetz, Ilona Harima, Outi Heiskanen, Ester Helenius, Rudolf Koivu, Inari Krohn, J. O. Mallander, Eemu Myntti, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Leena Luostarinen, Silja Rantanen, Juho Rissanen, Venny Soldan-Brofeldt, Per Stenius, Carl-Erik Ström, Lyyli Visanti, Hannu Väisänen ja Jan Kenneth Weckman.

Näyttelyn on tuottanut Vaasan museot ja se sisältää lukuisia lainoja taidemuseoista sekä harvoin nähtävistä yksityiskokoelmista. Vaasan museot on kartoittanut myös näyttelyä varten neljän naistaiteilijan: Eva Bremerin, Meri Genetzin, Ilona Hariman ja Lyyli Visannin teoksia ja tuotantoa niin julkisista kuin yksityisistä kokoelmista. 

Patsas, Guhyasamāja. Kuva: Mannerheim-museo / Liisa Oikari.
Patsas, Guhyasamāja. Kuva: Mannerheim-museo / Liisa Oikari.

Yläkuva: Yksityiskohta Eva Bremer, Aamuvoimistelu, s.a. Kuva: Noora Lehtovuori

Nina Kokkisen kuraattorikierros on sunnuntaina 16.6.2024 klo 13 suomeksi ja klo 14 englanniksi.

Lue Nina Kokkisen kirjoitus: Hamsa eli Ilona Hariman unohtunut lahja vapaamuurarisisarelle

Taiteilija J.O.Mallander asettelee tiilejä Kohti puhdasta maata installaatioon Lappeenrannassa 1983.
Lappeenranta 1983. Kuva: Kimmo Sarje.

Valtionpalkinnolla palkitun taiteilija J.O. Mallander Kohti puhdasta maata (2024) tilapäinen taideteos esitetään Tikanojan taidekodin pihamaalle 14.6.2024 – 23.8.2024.

Osana Idän henkisyys -näyttelyä Tikanojan taidekodissa 18.5.–27.10.2024 taiteilija J. O. Mallander luo klassikoksi muodostuneen, tilapäisen tiili-installaationsa Kohti puhdasta maata Tikanojan taidekodin pihaan. Yli 40 vuotta jatkunut paikkasidonnainen tilataideteos on tarkoitus toteuttaa nyt viimeistä kertaa Vaasassa.

Käsite- ja ympäristötaiteen pioneerina J.O. Mallander (s.1944) on uransa aikana rakentanut noin 60 erilaista tiili-installaatiota. Kohti puhdasta maata -teoksen ensimmäinen versio rakentui vuonna 1983 Tamminiemen puistoalueelle, ja teos saavutti huipun vuonna 1988 Finlandia-talon edessä.

Itämaiseen filosofiaan perehtynyt pitkän linjan taiteilija on buddhisti. Terminä puhdas maa tarkoittaa valaistunutta mielentilaa. Tikanojan taidekodin pihassa teos asettuu mandalan muotoon ja sen yhteydessä oleva Buddha symboloi katsojan katsetta. Ympyrä symboloi myös päätöspistettä. Taiteilijan sanoin: ”Ympyrä sulkeutuu tähän esitykseen.”

Teoksen tiilet lahjoitetaan yleisölle anteliaisuuden periaatteella, jolloin ne jatkavat materiaalista kiertoaan tilapäiseksi suunnitellun teoksen päättyessä. Lähestymistapa tukee myös kestävää kehitystä.

Taideteoksen toteutusta on tukenut: STARK Vaasa & Veljekset Gröndahlin Säätiö.