Lavaraatilainen: Ikuisesti nuori, eli forever young, siinäpä pulma, kroppa vanhenee mutta mieli pysyy nuorena

Vaasan kaupunginteatteri oli vierailevan ohjaajan Pentti Kotkaniemen ohjauksessa muuttunut näyttelijöiden vanhainkodiksi. Erikoinen sattuma, kun näyttelijöiden ja henkilöhahmojen nimi oli ihan sama. He olivatkin Vaasan kaupunginteatterin näyttelijöitä, eletään vuotta 2080 ja he ovat noin 90-vuotiaita.

Tämä on musiikkikomedia, jonka hahmot ja musiikki saavat katsojan hyvälle tuulelle. Näyttämöllä pianon takana istuu Sauli Perälä, jonka soittotaidot pitävät tunnelmaa korkealla lähes koko esityksen ajan. Tunnelma latistuu vain hoitaja-Annan laulaessa kuolemasta kertovia virsiä. Kuka niitä kaipaa, kun on keksitty rock’n’roll?

Nämä uuden ajan vanhukset eivät kuuntele humppaa, vaan suomalaista ja ulkomaista pop- ja rock-musiikkia. Jokaisella sukupolvella on ne omat elämänsä biisit, ne nuoruuden suosituimmat ja soitetuimmat, jotka säilyvät vahvoina muistojen arkistoissa. Tarinassa kuullaan 90-luvulla suositun Aqua-yhtyeen ”Barbie Girl”, Anni-Maijan eli upean ladyn tulkitsemana, joka todella saa jalat vipattamaan. Musiikkinumeroita on parikymmentä, ja ei voi kuin ihailla näyttelijöiden sekä laulu- että soittotaitoa. Sohvan takaa kaivetaan kitarat ja muut soittimet esiin ja bileet voi alkaa.

Moni biisi saa erilaisen merkityksen, kun vanhukseksi maskeerattu näyttelijä laulaa ”Forever Young”, ”I Will Survive” tai Juha Tapion ”Kaksi puuta”. Upea tanssiesitys oli myös ”Staying Alive”, jonka korkeat nuotit Toni veti upeasti. Timo Luoman esittämä Juicen biisi ”Pilvee pilvee pilvee” sai yleisön hytkymään tuoleillaan. Timo oli kyllä niin vakuuttavasti vanha hippi. Oiva Nuojua esitti sekä sirkusta että pienen tanssinumeron elokuvasta ”Housut pois”. Sonja Halla-aho oli hyväntuulinen vanha täti, joka halusi vilkutella yleisölle. Niin kuin oikeassa elämässäkin, vanhuksia ei voi laittaa samaan muottiin, vaan kaikilla on omat luonteensa ja mieltymyksensä.

Vanhainkodissa myös sattui ja tapahtui. Siellä sai kyytiä niin kävelykeppi, hattu kuin uurnapurkkikin. Huolestuneille tiedoksi, onneksi se taitaa olla vain tomusokeria tai muuta vastaavaa.

Tätä rentoa ja hyväntuulista musiikkikomediaa voin kyllä suositella. Musiikkiesitykset olivat loistavia, nämä vanhukset vetivät ne kyllä täysillä. Ei onneksi ihan viimeiseen hengenvetoon asti kuitenkaan, eli voit huoletta ostaa liput seuraavaan näytökseen.

Ulla Nummi
Lavaraatilainen 2025–2026