Ohita valikko
Takaisin Vaasan kaupunginteatterin etusivulle Takaisin Vaasan kaupunginteatterin etusivulle
Piaf - en kadu mitään (2025). Kuva Kasper Dalkarl

Artikkelin kategoriat: Uutiset Vaasan kaupunginteatteri

Mikä on understudy eli varallaolotehtävä? Haastattelussa Anna Arola ja Miika Alatupa

Julkaistu: 9.3.2026

Understudy eli varallaolotehtävä on teatterin näkymätön turvaverkko: se varmistaa, että esitys pysyy korkeatasoisena myös silloin, kun teoksen kokoonpano muuttuu yllättäen esimerkiksi sairastapauksen takia. Vaasan kaupunginteatterin Piaf-musiikkinäytelmässä varallaolotehtäviä tekevät Anna Arola ja Miika Alatupa kertovat, millaista työ on käytännössä – ja millaista kurinalaisuutta, herkkyyttä ja yhteispeliä se vaatii.

Varallaolotehtävät Piaf-musiikkinäytelmässä

Tampereen ammattikorkeakoulussa musiikkiteatteria opiskeleva Anna Arola vierailee Piafissa ensemblessä Harlekiinina sekä pääroolin, Édith Piafin varallaolotehtävässä. Piafin rooli on poikkeuksellisen laaja: siihen sisältyy tauoton näyttämöläsnäolo ja lähes kaksikymmentä laulettavaa numeroa. 

”Työ on vahvistanut käsitystäni siitä, että minulla on understudy-roolissa tarvittavia ominaisuuksia: oma-aloitteisuutta, kykyä omaksua laajoja kokonaisuuksia itsenäisesti sekä kunnianhimoinen työote. Olen nauttinut suuresti tästä haasteesta”, Arola kertoo. 

Teatterin tanssija Miika Alatupa tekee musiikkinäytelmässä useita rooleja ja samalla ylläpitää samalla useita varallaolotehtäviä. Tarvittaessa hän tekee myös pieniä paikkaustilanteita erilaisissa musiikkinumeroissa.

 

Miten varallaolotehtävä rakennetaan? 

Varallaolotehtävä rakentuu toisen näyttelijän työn rinnalla ja sen pohjalta. Työ vaatii tarkkaa havainnointia ja oman tulkinnan sovittamista jo olemassa olevaan roolityöhön. 

”Roolin varsinainen näyttelijä rakentaa roolin, sen kulkureitit ja toiminnot yhdessä ohjaajan kanssa ja minä understudyna toistan samat asiat. Toki rooliin voi tulla hiukan eri sävyjä, koska rooli syntyy lopulta kuitenkin minusta. Harjoituskaudella pyrin tarkkailemaan niitä kohtauksia, jotka sisälsivät varallaolotehtäväni ja tein jatkuvasti muistiinpanoja plariin”, kuvailee Alatupa prosessia. 

”Varallaolotehtävän tekeminen poikkeaa perinteisestä roolityöstä suuresti. Tehtäväni oli löytää itsestäni kuljetukset ja impulssit tunteesta toiseen, jotka ovat syntyneet toisesta näyttelijästä ja hänen ja ohjaajan yhteistyöstä. Jos jokin tuntui epäselvältä, kysyin ja tarkensin – ja tein myös omaa työtä teatterin ulkopuolella”, lisää Arola.  

Valmiina hyppäämään lavalle – milloin tahansa 

Varallaolotehtävän ydin on valmius ja joustavuus. Harjoituskertoja on vähän, ja varallaolotehtävään voi päätyä lyhyelläkin varoitusajalla. 

”Piafissa minulla oli yksi läpimeno – ja siellä oli jo koeyleisö paikalla. Täytyy siis sietää tunnetta siitä, ettei roolin kanssa ole ”valmis”. Harjoituskaudella minulle tuntui ajoittain haastavalta hyväksyä, että sen on esityskauden alkaessa riitettävä. Esityskaudella puolestaan olen ylläpitänyt roolia mielikuvaharjoittelulla, replojen luvulla ja videoiden katsomisella. Paras tapa valmistautua siihen, että lavalle saattaa joutua yllättäen, on pitää teos itsellä varmassa kunnossa”, kertoo Arola. 

”Varallaolotehtävään hyppääminen on aina jännittävää, koska roolia ei pääse toistamaan niin useita kertoja. Mikäli tiedän, että teen varallaolotehtävän, kertaan tekstin, biisit, kulkureitit ja joskus myös kävelen tilanteet läpi näyttämöllä ennen esitystä”, Alatupa toteaa. 

Alatuvalle erilaiset varallaolotehtävät ovat tuttuja niin Vaasan kaupunginteatterin näyttämöiltä kuin muista teattereista. Vauhdikkailta tilanteilta ei ole vältytty. 

”Jännittävin tilanne aikaisemmassa produktiossa oli, kun kuulin teoksen ensi-iltapäivänä kollegan sairastuneen ja hyppäsin hänen rooliinsa. Se vahvisti tunteen siitä, että teatteri syntyy yhteistyöllä.” 

Yhteisön merkitys tärkeää 

Varallaolotehtävä ei ole yksinäistä työtä, vaan tehtävässä onnistuminen rakentuu työryhmän tuesta ja yhteisestä rytmistä. 

”Tällaisessa tehtävässä korostuu työyhteisön merkitys. Varallaolotehtävän tekijä ei koskaan tee työtään yksin, vaan onnistuminen rakentuu ryhmän tuen, avoimen kommunikaation ja yhteisen rytmin varaan. Pyrin tuomaan työyhteisöön aktiivista läsnäoloa, kuuntelemista ja valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Minulle on tärkeää, että voin olla se kollega, johon voi luottaa ja jonka kanssa on helppo tehdä yhteistyötä”, kertoo Arola. 

”Aina kun lavalla on understudy, se vaatii kaikilta erityistä kuuntelua ja vaikuttumista – teatterin ydinasioita”, tiivistää Alatupa. 

Varallaolotehtävän arvo teatterille 

Varallaolotehtävä on olennainen osa teatterin laatua ja jatkuvuutta. Se takaa, että esitys pystytään esittämään ja se pysyy korkeatasoisena myös muutostilanteissa. 

”Varallaolotehtävä vaatii kykyä omaksua laajoja kokonaisuuksia nopeasti, roolin ylläpitämistä vähäisemmillä toistoilla ja kykyä astua lavalle valmiina ilman, että yleisö huomaa muutosta. Minulle on olennaista, että esitys pysyy laadukkaana kaikissa tilanteissa – myös silloin, kun kokoonpano muuttuu lyhyellä varoitusajalla”, kiteyttää Arola.