Artikkelin kategoriat: Uutiset Vaasan kaupunginteatteri
Lavaraatilainen: Sitä on vain niin vanha kuin kokee olevansa
Julkaistu: 23.11.2025
Vaasan kaupunginteatterin Lavaraatilaiset kaudella 2025–2026 ovat Karoliina Haavisto, Ulla Nummi, Monika Glasberg, Elliot Kursu ja Annika Tarkanmäki. Viisikko pääsee kokemaan kauden ensi-illat ja kirjoittamaan omista kokemuksistaan. Lavaraati kannustaa rehelliseen, pohdiskelevaan ja monipuoliseen keskusteluun taiteesta ja teatterista. Tässä Annika Tarkanmäen kirjoitus Ikuisesti nuori -musiikkikomediasta.
Vaasan kaupunginteatterin hoivakodissa viisi viimeistä näyttelijää ja kapellimestari Sauli ‘PIANISTI!’ Perälä antavat palaa edesmenneiden kollegoiden seuratessa takaseinällä.
Erik Gedeonin kirjoittama Ikuisesti nuori eroaa muista esityksistä siinä, että sen hahmot sovitetaan aina kyseisen teatterin näyttelijöihin. Vaikka hahmot eivät saaneet näyttelijöiltä juuri muuta kuin nimet, tuli silti olo, että on matkustanut juuri Vaasassa 60 vuotta eteenpäin. Lieneekö se sitten johtunut siitä, että esiteltiin tulkinnanvaraista tillimakaronia ja lähdettiin valtaamaan Rewell Center. Teoksen on ohjannut Pentti Kotkaniemi, lavastuksen on tehnyt Mika Haaranen ja koreografian Miika Alatupa. Heidän sekä muiden tekijöiden luoma kokonaisuus on kevyt hassutteluesitys, jota ei pidä ottaa liian tosissaan.
Ikuisesti nuoren lava on rajattu etureunaan, eikä se juurikaan muutu esityksen aikana. Jokaisella hahmolla on omannäköisensä tuoli tai sohva, jolla istua ja muistella roolejaan teatterissa. Ajoittain esitys sai jopa konserttimaisen tunnelman, kun näyttelijät hakivat seinustalta itselleen soittimia tai pistivät tanssiksi tunnettujen kappaleiden tahtiin.
Näytelmä on ihanan kepeä ja vapauttava kokemus, jos vain malttaa olla täysillä mukana ja antaa itselleen luvan nauraa. Hahmot ovat kaikessa koomisuudessaan myös hyvin samaistuttavia, tai ainakin itse nousen sängystä kuta kuinkin yhtä kankeasti kuin Oiva Nuojuan nimikkohahmo lattialta. Ikuisesti nuori tuo myös täydellisen tasapainon Vaasan kaupunginteatterin muille esityksille, ja näyttää miten erilaisiin näytelmiin niin näyttelijät kuin työryhmäkin pystyvät. Väliajalla kuulin jonkun kysyvän, oliko Sonja Halla-ahon hahmon esittäjä sama kuin Piafin. Ja kyllä, kyllä se oli.
Yhtäältä esitys muistutti hienovaraisesti, että joku päivä meitä ei enää ole. Toisaalta se myös korosti, että nyt kun täällä vielä ollaan, niin päivänsä voi viettää pitämällä hauskaa ja käymällä teatterissa. Tai valtaamalla sen Rewell Centerin, kukin tavallaan.
Annika Tarkanmäki
Lavaraatilainen 2025–2026