Tietoa koronaviruksesta

Tietoa koronaviruksesta

Takaisin etusivulle Etusivulle
Vaasan kaupunginteatteri | Pajtim Statovci

Artikkelin kategoriat: Kissani Jugoslavia Vaasan kaupunginteatteri

Pajtim Statovci: ”Olen aina ollut tarinankertoja”

Suomalais-kosovolainen Pajtim Statovci on Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä kirjailijoita, ja hänen romaanejaan on käännetty useille eri kielille. Statovcin esikoisromaani Kissani Jugoslavia julkaistiin vuonna 2014, kun kirjailija oli itse vasta 24-vuotias. Kriitikoiden ja lukijoiden ylistämä romaani voitti arvostetun Helsingin sanomien kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2019 Statovci voitti Finlandia-palkinnon uutuusromaanillaan Bolla, ja oli 29-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin palkinnon voittanut kirjailija.

Statovcin unelma-ammatti oli selvä jo pienestä pitäen. Hän kuvaileekin itseään kirjailijana, joka on aina halunnut kirjailijaksi.

– Lapsena ja nuorena luin paljon ja katsoin valtavasti elokuvia, ja kerroin varhaisesta asti perheellenikin keksimiäni tarinoita. Olin koulussa hyvin kiinnostunut kielistä ja kirjoittamisesta, eikä kenellekään ei tullut yllätyksenä se, että hakeuduin lukion jälkeen yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta. Olen monella tavalla aina ollutkin ”tarinankertoja”, ja siksi kirjailijan ammatti tuntuu hyvin luontevalta ja oikealta. Parhaimmillaan kirjoittaminen on ainoa työ, jota voisin kuvitella tekeväni.

Maagista realismia

Statovci on syntynyt Kosovossa entisen Jugoslavian alueella ja muuttanut 2-vuotiaana perheensä mukana Suomeen. Kirjailijan tähänastiset teokset sijoittuvat hänen synnyinseuduilleen Albaniaan ja entisen Jugoslavian maihin. Statovci kertoo nauttivansa suuresti maagisen realismin ja fantasian perinteeseen nojaavasta kirjallisuudesta. Kissani Jugoslavian koskettava tarina syntyi alun perin pakastealtaan äärellä.

Rahoitin yliopisto-opintojani työskentelemällä osa-aikaisesti ruokakaupassa. Yhtenä iltapäivänä purkaessani kuormaa pakastealtaaseen minuun iski äärimmäisen vahva tunne siitä, että minun täytyy ryhtyä kirjoittamaan päässäni hahmottelemaani tarinaa välittömästi. Olin pyöritellyt pitkään tarinaa, jonka päähenkilö, sisäistetystä rasismista kärsivä, sekä etniseen että seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva nuori mies, olisi suhteessa väkivaltaisen, rasistisen ja homofobisen puhuvan kissan kanssa – ja tämä suhde olisi nimenomaan sisäistetyn rasismin oire. Kirjan päähenkilö on saanut nenilleen niin monta kertaa, että hän alkaa uskoa omaan huonommuuteensa: siihen, että hän ansaitsee tulla kohdelluksi väärin. Halusin kirjoittaa eriarvoisuudesta, toiseudesta ja rasismista, ja eläinsymbolien avulla pystyin kuvaamaan näiden eri ilmentymiä.

Se, että olen saanut nähdä kirjani elävän näyttämöillä – toisten taiteilijoiden tulkitsemana – on ollut unelmieni täyttymys.

Statovci toivoo, että Kissani Jugoslavia herättelisi yleisössä vastakaikua ja sisäistä pohdintaa.

– Toiveeni on, että teos kannustaa lukijaansa tai katsojaansa miettimään suhdettaan omaan yhteiskunnalliseen asemaansa, suhdettaan sukupuoleensa ja seksuaalisuuteensa, kansalaisuuteensa ja hengellisyyteensä. Miten muut näkevät minut, ja miten minä näen muut? Millaisia ennakkoluuloja minulla on ja vaikuttavatko ne ajatteluuni ja muiden ihmisten kohtaamiseen?

Kuvassa Pajtim Statovci. Kuva: Anniliina Lassila

Julkaistu: 11.02.2020