“Meidän äiti tekee teidän äitien taajuusmuuttajat” – Vaasa on Pohjolan energiapääkaupunki

Pohjanmaan rannikkokaupungissa Vaasassa on kirjaimellisesti sähköinen tunnelma. Yli 180 energia-alan yritystä kuuden miljardin euron liikevaihdolla, neljäsosa koko Suomen energia-alan työvoimasta, eniten vihreitä patentteja Pohjoismaissa… Vaasan energiaklusterin luvut hengästyttävät jo alkumetreillä.

Mutta kuten sanonta kuuluu: jotta voi tuntea nykyisyyttä, on tiedettävä historia. Pohjolan energiapääkaupunginkin tarina alkaa Atlantin takaa.

Henry Fordin jalanjäljillä

Kauppa ja merenkulku ovat aina olleet Vaasan kaupungin peruskalliota. Vaikutteita tuli ja otettiin ulkomailta. 1800-luvun lopulla vaasalaiset Wickströmin veljekset lähtivät Vaasasta Amerikkaan ja tapasivat reissuillaan erään autoistaan kuuluksi tulleen herra Henry Fordin.

Autoja ei Suomessa tuohon aikaan vielä ollut, mutta veneitä Vaasassa riitti. Niinpä veljekset perustivat Fordin innoittamana Wickström-Veljesten Moottoritehdas Oy:n, joka ryhtyi valmistamaan venemoottoreita. Sen jalanjäljillä ja osin samassa paikassa Vaasassa vaikuttaa nyt yksi Suomen suurimpia ja kansainvälisesti menestyneimpiä yrityksiä, Wärtsilä. Se valmistaa muun muassa moottoreita suuriin laivoihin sekä muita energiaratkaisuja.

Toinen merkittävä tekijä historiasta on 40-luvulla sodan jaloista Pitäjänmäeltä Helsingistä Vaasaan siirretty Strömberg eli nykyinen ABB. Strömbergillä oli huomattava rooli sotien jälkeen koko Suomen sähköistämisessä. Nyt se on sitä maailmanlaajuisesti.

“Meillä menee älyttömän hyvin”

Viisi vuotta sitten energia-alan yrityksiä oli Vaasassa 160, nyt niitä on parikymmentä enemmän. Yhteensä alan yritysten liikevaihto on parantunut samassa ajassa miljardin euron verran. Lisäinvestointeja odotetaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä lähes kahden miljardin euron edestä.

– Kun isot toimijat investoivat, myös pienemmät uskaltavat tehdä saman. Meidät tunnetaan hyvin siitä, että olemme energiamurroksen aallonharjalla, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo menestyksestä.

Yhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten kesken on vahvaa. Vaasalaisyritysten osuus koko Suomen energia-alan tutkimus- ja kehittämistoimista on 90 prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa niin kestävää energiantuotantoa, älyverkkoja kuin meriteollisuuden energiatehokkaampia ratkaisuja. Myös Wärtsilä on laajentamassa entisestään Vaasassa sijaitsevaa tutkimus- ja tuotekehityskeskustaan lähivuosina.

Vaasassa on luotu oma energia-alan oppipolku päiväkodista korkeakouluihin. Sillä pyritään herättämään jo pienten lasten kiinnostusta luonnontieteisiin ja matematiikkaan sekä tekemään tulevaisuuden toivoista nykyisyyden jatkajia.

– Jos 10 vuotta sitten Wärtsilän portilla kysyi insinööreiltä, että mitä te teette, vastaus oli moottoreita ja voimalaitoksia. Nyt puhutaan dekarbonisaatiosta. Nuorten asiantuntijoiden silmissä näkyy palo siitä, että he tekevät parempaa huomista tuleville sukupolville, Häyry kertoo

Työvoimapula ei ole toistaiseksi Vaasassa vaivannut. Ala työllistää tällä hetkellä 13 000 ihmistä. Pääosin osaajat tulevat ulkomailta, ja se näkyy kaupungissa kansainvälisen väen osuuden tuplaantumisena.

– Olemme usein Vaasassa jälkisyklisiä. Kun muualla Suomessa menee hyvin, meillä on vaikeaa ja toisin päin. Tällä hetkellä meillä menee älyttömän hyvin, Häyry kehuu.

Muuta yhteiskuntaa vaivaa talouden alavireisyys aiheuttaa kuitenkin sen, ettei julkisia investointeja tule samaa tahtia kuin Vaasa ja siellä toimivat yritykset toivoisivat.

– Kun teollisuus investoi, se edellyttää myös julkisia investointeja infraan ja vaikkapa satamiin. Julkisen talouden kehitys ei siis tällä hetkellä tue meitä, mutta toistaiseksi se ei ole kasvua hidastanut, Häyry toteaa.

Satama avaa vähäpäästöisen käytävän maailmalle

Satamista puheen ollen: oma satama on Vaasalle ja siellä toimiville yrityksille edelleen elinehto. Kaupunki on kehittänyt sataman toimintaa ja investoinut laajennuksiin viime vuosina noin 60 miljoonaa euroa. Laitureita on jatkettu ja sisääntuloväyliä on levennetty, jotta isommat alukset pääsevät perille. Myös nykyistä syvempi väylä on suunnitteilla.

Vaasan ylpeys on Vaasa–Uumaja-väliä liikennöivä Aurora Botnia -matkustaja-autolautta, jossa kiteytyy koko energiapääkaupungin osaaminen ja yhteistyö. 2021 käyttöön otettu maailman vähäpäästöisin alus kulkee osin sähköakuilla.

Aluksen rakennutti Vaasan ja Uumajan kaupunkien yhteisomistuksessa perustama varustamo Wasaline. Nyt Wasaline on myyty ruotsalaiselle Stena Linelle, mutta Aurora Botnia säilyy kaupunkien omistuksessa. Sen vähäpäästöisiä moottoreita on ollut kehittämässä luonnollisesti Wärtsilä, joka puolestaan omistaa edelleen yhden niistä.

– Tämä on sekä meille että Wärtsilälle ainutlaatuinen tilanne, että he pystyvät kehittämään moottoriaan ja tekemistään 24/7 liikenteessä olevalla aluksella. Samalla olemme saaneet entistä tehokkaamman laivan, joka tuottaa vähemmän päästöjä ja kuluttaa vähemmän polttoainetta, Häyry huomauttaa.

Mukana kehitystyössä on ollut myös taajuusmuuttajia valmistava Danfoss, joka pääsi ensimmäistä kertaa toimimaan merenkulkuympäristössä. Danfossin taajuusmuuttajien ansiosta laivasta tuli entistä energiatehokkaampi ja samalla yhtiö sai itselleen uuden myyntivaltin.

Taajuusmuuttajia tarvitaan kutakuinkin kaikissa sähkölaitteissa hisseistä tuulettimiin ja valoihin muuntamaan virta laitteeseen sopivaksi ja ohjaamaan moottorin tehoa. Samalla se säästää energiaa, kun moottoria käytetään kulloiseenkin tarpeeseen sopivalla teholla. Vaasassa onkin lentävä lause “meidän äiti tekee teidän äitien taajuusmuuttajat”.

Aurora Botniassa pieniä sähkömoottoreita oli yli sata. Ja niissä kaikissa on taajuusmuuttaja.

– Maailman jokaisesta kolkasta löytyy vaasalaista energia-alan osaamista. Kun valot laittaa katkaisijasta päälle olitpa missä massa hyvänsä, mukana on aina vaasalaista teknologiaa, Häyry kehaisee.

Lisää logistiikkaa ja viisasta sääntelyä

Jotta energiaklusteri toimii, edellyttää se siis hyviä logistiikkayhteyksiä maailmalle niin ihmisille kuin tuotteille. Pohjolan energiapääkaupungin kannalta onkin tärkeää turvata ja kehittää kaikkia kuljetusmuotoja.

– Vaasan seudulla meillä on erinomaiset lähtökohdat toimivalle logistiikalle niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla – maalla, merellä ja ilmassa, sanoo logistiikka-asiantuntija Anna Måtts-Fransén Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKista.

Kymmenen kilometrin säteellä sijaitsevat satama, josta on päivittäinen laivaliikenne Uumajaan, kansainvälinen lentokenttä sekä rautatie- ja tärkeät valtaväylät, kuten valtatie 8, joka kulkee pitkin Suomen rannikkoa, sekä valtatie 3 / Eurooppatie 12, joka vie Ruotsin kautta Norjaan.

– Logistiikassa on aina katsottava laajasti yli rajojen ja näin olemme tehneet jo pitkään, niin kuljetusmuotojen kuin maarajojenkin osalta. Lähtökohtana ovat Pohjoismaat ja siitä suuntaamme eteenpäin maailmalle. Haluamme tukea etelä–pohjois-suuntaisia pääväyliä vahvistamalla samalla itä–länsi-yhteyksiä Suomesta aina Norjan satamiin saakka, Måtts-Fransén jatkaa.

Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen voi myös vähentää päästöjä. Siitä hyvä esimerkki on laivayhteys Uumajaan sekä jatkoyhteydet raiteita pitkin Eurooppaan. Vihreä ja kestävä väylä on vahva valttikortti koko Vaasan seudulle ja sen logistiikkajärjestelmälle.

Valtiovallalle kaupungin johdolla on kunnianhimoisia terveisiä. Häyry toivoo esimerkiksi päästökaupan laajentamista nykyisestä ja viisasta sääntelyä puhtaan siirtymän edistämiseksi.

– Kun merenkululle aikoinaan asetettiin päästörajoituksia, moni kauhistui ja epäili, että koko merenkulku kuolee. Me Vaasassa sen sijaan ryhdyttiin miettimään mahdollisuuksia ja kehitettiin maailman vähäpäästöisin laiva, Häyry kehaisee.

Jos säätely jatkossa lisääntyy, Vaasan jukuripäiltä on kenties luvassa lisää energiatehokkuutta mullistavia ratkaisuja.

Logistiikka-asiantuntija Anna Måtts-Fransén.

Vaasa on osa Innokaupunki-verkostoa. Vaasan ekosysteemisopimuksessa kehittämisen kärkiä ovat kestävät ja älykkäät energiajärjestelmät.