Ohita valikko
Merenkurkun Saaristo kuuluu UNESCON maailmanperintökohteisiin.
Venevajoja rivissä veden äärellä.

Ihminen ja maankohoaminen -hanke

Hanke on päättynyt 31.10.2022.

Hankkeen päätehtävänä on ollut kerätä tarinoita Merenkurkun saariston maailmanperintöalueelta ja tuoda ne vierailijoiden saataville. Osa tarinoista on koottu äänioppaaksi, joka on vierailijoiden saatavilla ennen Merenkurkun saariston vierailua, sen aikana tai sen jälkeen. Maastoon ja infopisteisiin on viety infotauluja, jotka kertovat äänioppaasta ja joissain tapauksissa taulujen sijaintipaikan historiasta.

Tutustu hankkeessa tuotettuun äänioppaaseen täällä.

Hankkeen kuvaus

Ihminen ja maankohoaminen -hankkeessa luodaan Merenkurkun saariston kulttuurihistoriallinen tarina. Hankkeen avulla kerrotaan, millaista on elää jatkuvasti muuttuvassa maisemassa Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella. Hankkeen tavoitteena on tehdä alueen kulttuurihistoriasta saavutettavampaa sekä digitaalisesti että analogisesti, ja näin lisätä uusi ulottuvuus geologisen maailmanperintöalueen opastuskokonaisuuteen.
Tavoitteeseen päästään tuottamalla ääniopas suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jossa on mukana useita alueen tärkeitä käyntikohteita.  Hankkeeseen sisältyvät myös infotaulut ja muut opasteet tietyissä maastokohteissa.

Merenkurkun saaristossa laiturit siirtyvät hitaasti kuivalle maalle ja heinäladot piileskelevät syvällä metsässä. Monet tietävät, että tämä johtuu maankohoamisesta, joka on puolestaan viime jääkauden perua. Ilmiö on tuttu monelle myös siksi, että Merenkurkun saaristo on nimetty Unescon maailmanperinnöksi yhdessä Ruotsin Korkean rannikon kanssa. Alueen omaleimainen geologia edustaa tärkeää osaa maapallon historiasta. Mutta mitä eläminen jatkuvasti muuttuvassa maisemassa on merkinnyt ihmiselle?

Ihminen ja maankohoaminen -hankkeessa luomme maailmanperintöalueen kulttuurihistoriallisen tarinan, joka esitetään myöhemmin muun muassa laajan äänioppaan avulla vaellusreiteillä, käyntikohteissa ja erityisillä historiallisilla paikoilla Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella ja sen läheisyydessä. Kulttuurihistoriallinen tarina tarjoaa myös tuotekehitysideoita matkailuyrittäjille ja kulttuurityöntekijöille, ja heitä varten luodaan apuvälineitä, joiden avulla he voivat kertoa maailmanperinnöstä. Hankkeessa lisäämme myös alueen opastusta, esimerkiksi lisäämällä opastustauluja, kehittämällä Björkö–Paniken vaellusreittiä ja kehittämällä käyntikohdetta maailmanperintöalueen eteläosaan.

  • Pystymme ymmärtämään ympäröivää maailmaa tai paikkoja ihmisten kautta. Tämä koskee myös alueen hieman vaikeasti ymmärrettävää geologiaa, hankkeen vetäjä Liselott Nyström Forsén sanoo. Tutustumalla alueella kehittyneeseen ainutlaatuiseen saaristokulttuuriin voi myös luoda tunnepohjaisen siteen tähän mahtavaan maisemaan. Huolimatta siitä, onko ihminen saaristolainen, jolla on vankat siteet Merenkurkun kiviseen maahan tai alueelle muuttanut henkilö, kesämökkiläinen, eri puolilta Pohjanmaata tuleva kävijä tai kaukaa tullut turisti, maailmanperintö on meidän kaikkien perintö, joka herättää meissä sekä ylpeyttä että innostusta.

Maailman yli 1 100 maailmanperinnön perustamisen tarkoituksena on, että ainutlaatuiset paikat halutaan säilyttää tuleville sukupolville – mikä tarkoittaa myös sitä, että meidän on säilytettävä aiempien sukupolvien historia. Siksi haluamme nyt koota yhteen paikallisesta ja alueellisesta historiasta kiinnostuneita henkilöitä, yhdistyksiä ja järjestöjä. Täten voimme yhdessä poimia Merenkurkun saariston helmet, valita kohteet äänioppaaseen ja miettiä miten maailmanperintöalueen kulttuurihistoriallista tarinaa voidaan välittää eteenpäin.

  • Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella ”maailmanperintölasien” kautta, Liselott Nyström Forsén hymyilee, ja oikeasti löytää maiseman ja kulttuurin välillä oleva yhteys. Esimerkiksi kauniit Björkössä valmistetut huonekalut eivät olisi saaneet omaleimaista sinistä väriään, ellei sinistä pigmenttiä lastissaan kuljettanut laiva olisi kariutunut salakavalan kivikkoisessa saaristossamme. Kivistä voimme puolestaan kiittää jääkautta, ja sen seurauksena tapahtuvan maankohoamisen ansiosta kiviä on paikoissa, joissa niitä ei pitäisi olla.

Ihminen ja maankohoaminen -hanke käynnistyi 1.6.2020 ja jatkuu 31.10.2022 saakka.

Hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsähallitus ja KulturÖsterbotten. Lisätietoja antaa Merenkurkun maailmanperintöyhdistys sähköpostitse info@merenkurkku.fi tai puhelimitse +358 50 3466 200.