Ohita valikko
Veneilijät

Gerby, Västervik, Isolahti, Vetokannas, Pukinjärvi

Merellinen Gerby ihastuttaa! Pienvenesatamat, uimarannat ja tietenkin kaikkien tuntema Strömsö luovat tunnelman kaupunginosaan.

Gerby

Gerby oli vielä 1980-luvulla pieni maalaiskylä, ja niin sanotun Uuden Gerbyn rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa lisäsi asutusta silloiselle metsäalueelle.

Gerbyn vanhin osa on Lillby eli Pienkylä, jossa sijaitsevat vanha koulu ja nykyinen kylätupa, vanha nuorisoseurantalo sekä vanha VPK:n rakennus. Gerbyn vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta, osittain jopa 1700-luvun lopulta. Vanhinta rakennuskantaa on nimenomaan Pienkylän ympärillä.

Gerbyn vanha ja perinteikäs venevalkama, 215-paikkainen pienvenesatama sijaitsee nykyisellä uuden Gerbyn alueella. Aivan venesataman vieressä on Vaasan kaupungin ylläpitämä nuorisotalo Villa Gerby.

Alueella toimii kaksi koulua, sekä suomen- että ruotsinkieliset Länsimetsän koulu ja Gerby skola. Alueella on myös terveyskeskus, pankkiautomaatti ja automaattihuoltoasema. Alueella on myös pizzeria ”Dallas Pizza Palazzo” ja suuri S-market.

Gerbyn nähtävyyksiin kuuluu ”Rapatunturi” eli Rapis, viralliselta nimeltään Gerbynmäki. Siirtomaasta koottuja mäkiä on kolme, ja korkeimmalta näkyy Raippaluodon sillalle asti. Alueella on myös koirapuisto ja runsaasti ulkoilureitistöä.

Västervik

Västervikissä on omakotitaloalue Gerbyn naapurissa. Siellä sijaitsee venesatama sekä iki-ihana Villa Strömsö, jossa kuvataan Strömsö-televisiosarjaa.

Isolahti

Isolahden kaupunginosa sijaitsee kaupungin pohjoisosassa ja kuuluu Gerbyn

suuralueeseen. Alueen asuntokanta on nykyisin monipuolinen, on vanhoja ja uusia omakotialueita sekä rivi- ja kerrostaloja. Historiatietojen mukaan vanhimmat asumukset olivat rantaan, nykyisen Huvilatien tienoille 1900-luvun alussa rakennetut huvilat, joita nykyisin ei enää ole, ja joiden paikalle on rakennettu pysyvää asutusta.

Alueella harjoitettiin ainakin 1700 ja 1800-luvuilla tervanpolttoa useissa paikoissa, joista jäljellä on ainakin yhden tervahaudan painauma Huvilatien ja Gerbyn Rantatien kulmassa. Saadulla tuotteella tervattiin veneitä meren poukamassa.

Tervanpoltosta sai osa alueesta nimen Tervalaakso, se sijoittuu nykyisen uimarannan pohjois- ja itäpuolelle, koulun ympärille. Nykyinen Miilutie oli vielä 1930-luvulla nimeltään Tervalaaksontie. Alueen jalkapalloseurakin nimettiin Tervalaakson Teräkseksi.

Arviolta 1800-luvulla alueella toimi myös kivenhakkaajia, joiden toiminnan jälkiä näkyy vieläkin Alskatin tien yli menevän sillan ja Isolahdentien kulmauksessa, mistä löytyy ”kivenhakkaajien puisto” ja siellä on useita kiilakivien jäännöksiä. Kiilakiviä käytettiin rakennusten perustuksiin ennen betonin tuloa.

Parasta Isolahdessa on meren läheisyys, sen aikaasaama avaruuden tuntu ja näköalojen laajentuminen. Alue on luonnonläheinen, yleisilmeeltään vihreä, maaseutumainen ja rauhallinen. Ulkoilureittejä löytyy jokaiselle. Alueelta löytyvät mm. alakoulu, päiväkoti, leikkipuisto, nuorisotilat (Sumppu), palvelukoti ikäihmisille (Mainio-koti), urheilukenttä, kiekkokaukalo, uimaranta ja vartioitu venesatama.

Isolahtelaiset nauttivat kesäaikaan veneilystä ja mökkeilystä saarilla ja talvisin retkistä jäällä suotuisissa oloissa. Isolahden edustalla sijaitseva saari, Variskarit saatiin asukkaiden ulkoilualueeksi, kun kaupunki rakensi mantereelta saarelle penkereen ja sillan sekä saarta kiertävän kävelytien v. 2008. Saari on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä ja alueemme helmi, jonka kunnossapidosta huolehtivat kaupunki ja aktiiviset asukkaat.

Isolahdessa toimii kaupunginosayhdistys, Isolahti-Seura ry., joka perustettiin v. 1978 ja se toimii edelleen aktiivisesti ajaen asukkaiden ja alueen etuja. Seura toimii myös tiedonkulun väylänä alueen asukkaiden ja kaupungin viranomaisten välillä. Tärkeä toimintamuoto on nykyisin veneiden videovalvonnan järjestäminen alueen venesatamassa.

Vetokannas

Kaupunginosa on kehittynyt maakaistaleelle, joka yhdistää Palosaaren mantereeseen. Tiettävästi nimen alkuperä juontaa juurensa aikaan jolloin kalastajat ja muut merenkävijät vetivät veneensä kapean kannaksen yli, välttyäkseen kiertämästä Palosaarta.

Vetokannaksen kirkko, jonka omistaa Vasa Kyrkliga Stiftelsen, valmistui 1961.

Pukinjärvi

Palvelumme alueella