Ohita valikko
Jenny Lucander: Millaisia isät ovat (2021) digitaalinen kollaasi ja sekatekniikka.

Artikkelin kategoriat: Uutiset

Suomalaista nykykuvitustaidetta ja oman kokoelman helmiä Tikanojan taidekodissa

Julkaistu: 26.9.2025

Tikanojan taidekoti avautuu syyskauteen laajan remontin jälkeen kahdella uudella näyttelyllä. Museossa nähdään 27.9.2025 lähtien suomalaista nykykuvitustaidetta sekä Tikanojan taidekodin kokoelman mestariteoksia.

Tikanojan taidekodin ensimmäisessä kerroksessa avautuva näyttely Hiljaiseloa, hehkuvia värejä tarjoaa makupaloja vaasalaisen kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877–1964) kokoelmasta, joka sisältää runsaat tuhat taideteosta, kirjoja ja joukon antiikkiesineitä.

Kirjallisuuden, musiikin ja teatterin harrastus kuului Tikanojan elämään nuoruusvuosista lähtien. Hänen kiinnostuksensa kuvataiteeseen heräsi 1910-luvulla, ja Tikanoja osti 1920-luvulla joukon kansainvälisten modernistien teoksia, jolloin kokoelman arvo nousi uudelle tasolle. Kotimaisten ja vanhempaa ulkomaista taidetta edustavien teosten lisäksi kokoelmassa oli nyt Henri Matissen, Paul Gauguinin ja Maurice de Vlaminckin uraauurtavia teoksia. Nämä teokset nähdään myös uudessa näyttelyssä.

Kokoelman suomalaisista taiteilijoista näyttelyssä nähdään myös muiden muassa Tyko Sallisen, William Lönnbergin, Ilmari Vuoren, Arvi Mäenpään sekä Eemu Myntin teoksia. Näyttelyssä nähdään myös joitakin Frithjof Tikanojalle kuuluneita esineitä. Hiljaiseloa, hehkuvia värejä on esillä Tikanojan taidekodissa 27.9.2025 alkaen toistaiseksi.

Taiteen tukija ja ystävä

Avioliitto Ruusa Myntin kanssa loi Tikanojalle pysyvät suhteet kuvataiteilijapiireihin. Ruusan veli, taidemaalari Eemu Myntti, tutustutti Tikanojan taiteilijatuttaviinsa, ja perhepiirissä oli muitakin taiteilijoita: Ruusan sisko Lyyli Myntti ja hänen puolisonsa, arkkitehti Matti Visanti.

Tikanoja myös tuki aikansa taiteilijoita, joihin hänellä oli tiiviitä yhteyksiä perheensä kautta. Frithjof Tikanojan avun turvin Eemu Myntti asui ja työskenteli pitkiä ajanjaksoja Etelä-Ranskassa, jossa hän maalasi maisemia ja henkilö- ja muotokuvia.

Elämää taiteen keskellä

Tikanojan koti sijaitsi Vaasan keskustassa, mutta pitkät kesät vietettiin merenrantahuvilalla, jossa kauppaneuvos hoiti suurta puutarhaansa. Huvilan pihapiirissä vieraita oli vastassa Tikanojan ensimmäinen merkittävä taidehankinta. Kuvanveistäjä Elias Ilkan Peikko ja impi- veistoksen aihe on lähtöisin Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Tikanoja lahjoitti veistoksen Vaasan kaupungille vuonna 1959, ja nykyisin siihen voi tutustua Vöyrinkaupungilla Tiklaspuistossa.

Vuonna 1951 Tikanoja lahjoitti kokoelmansa Vaasan kaupungille, ja samana vuonna avautui Tikanojan taidekoti. Museo ei ole perinteinen kotimuseo, vaan paikka, johon kuka tahansa voi tulla ”täyttämään kauneudenjanoaan”. Arvorakennukseen on kesän 2025 aikana tehty mittava julkisivu- ja kattoremontti sekä kunnostettu sisätiloja.

Minä en pelkää tarkastelee lasten ja nuorten maailmoja kuvitustaiteen kautta

Tikanojan taidekodissa avautuva Minä en pelkää – suomalaisia nykykuvittajia esittelee kuusi ansioitunutta taiteilijaa. Näyttelyssä nähdään tunnetut ja palkitut lastenkirjakuvittajat: Satu Kettunen (s. 1979) ja Jenny Lucander (s.1975) sekä Suomen nuorin naispuolinen valtionpalkinnon saaja, yhteiskuntakriitikko ja sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen (s.1998). Näyttely esittelee myös sarjakuvataiteen ja animaation saralta kuvataiteilija Juliana Hyrrin (s. 1989) sekä kuvittaja ja graafinen suunnittelija Saara Obelen (s.1984). Esillä on myös kuvataiteilija Janna Lindforsin (s. 1998) animaatio tilallisena telttainstallaationa.

Näyttely kutsuu tarkastelemaan lasten ja nuorten maailmoja kuvitustaiteessa. Se käsittelee ihmiseksi kasvamista ja rohkeutta kohdata pelkoja. Teokset ammentavat aiheensa arjesta ja sadunomaisuudesta, mutta myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista kuten kiusaamisesta, sukupuolen moninaisuudesta sekä kuolemasta, joka sotien vuoksi on tullut yhä lähemmäksi.

Monimuotoista kuvitustaidetta 

Kuvittaja ja kuvakirjailija Satu Kettusen kollaasitekniikassa akvarelli, piirros ja paperileikkeet yhdistyvät digitaalisesti. Näyttelyssä esillä oleva Mörköjuhlat (2019) käsittelee lapsen pelkoja taianomaisissa, monikerroksisissa kuvissa. Kuvittaja ja graafinen suunnittelija Jenny Lucander käyttää kuvituksensa pohjana lyijykynää, guassia, puu- ja vesivärejä ja viimeistelee kuvat digitaalisesti kollaasimaisiksi kokonaisuuksiksi. Lucanderin Fakta om pappor (2021, suom. Millaisia isät ovat, 2022) tarkastelee isyyden roolia.

Kuvataiteilija, kuvittaja ja palkittu sarjakuvantekijä Juliana Hyrri työskentelee maalauksen, nykysarjakuvan ja tilallisten teosten parissa. Hänen Lellikki-teoksensa kuvaa lapsuutta, yksinäisyyttä ja kiusaamista ironian ja toivon sävyin. Kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Riina Tanskanen tunnetaan Tympeät tytöt -projektistaan, joka pureutuu epätasa-arvoon, seksismiin ja tyttökulttuurin ilmiöihin feministisen DIY-sarjakuvan perinteestä ammentaen.

Kuvittaja ja kuosisuunnittelija Saara Obele hyödyntää digitaalista, maalailevaa ilmaisua. Hän on kuvittanut Vaasassa syntyneen Jani Toivolan kirjoittaman Poika ja hame (2021) teoksen, jossa värit tukevat tarinaa rohkeudesta ja itsensä hyväksymisestä. Kuvataiteilija Janna Lindfors yhdistää animaatiota, installaatiota ja piirustusta. Näyttelyssä esillä oleva hiilipiirroksista koostuva animaatio Illan tullen (2022/2025) käsittelee eläimen kuolemaa ja muistoihin liittyviä tunnesiteitä telttainstallaationa.

Laaja näyttely nähdään 27.9.2025–23.5.2026 Tikanojan taidekodin kahdessa kerroksessa ja se esittelee kuvitustaiteen monimuotoisuutta piirustuksista ja kollaasitekniikasta digitaalisiin teoksiin, animaatioihin ja installaatioihin. Näyttelyn on tuottanut Vaasan museot ja kuratoinut amanuenssi Noora Lehtovuori. Toteutusta ovat tukeneet Museovirasto ja Svenska kulturfonden.

Näyttelyn oheisohjelmassa Mörkö-työpajoja

Näyttelyn kohderyhmä on huomioitu laajalla oheisohjelmalla. Satu Kettunen on ohjannut Mörköjuhlat-teokseen liittyviä Mörkö-työpajoja Vaasan kaupungin esikouluissa toukokuussa 2025. Näyttelytilassa näemme tästä kolmiulotteisen installaation, johon on sisällytetty lasten luomia mörköfiguureja. Myös kielellistä saavutettavuutta on lisätty näyttelyn taideteoksiin. Näyttelyyn tuotetulla oheismateriaalilla tarjoamme yläkoululaisille mahdollisuuden tutustua syvemmin sarjakuvan tekoprosessiin Juliana Hyrrin ja Riina Tanskasen teosten avulla.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään myös esikouluikäisille suunnattu Mörkö-työpaja, joissa lapset pääsevät kuvittaja Satu Kettusen ohjauksessa työskentelemään pelkojen ja mielikuvituksen parissa 25.10. Lisäksi syksyllä järjestetään Jenny Lucanderin taiteilijatapaaminen lauantaina 18.10 ruotsiksi.