Artikkelin kategoriat: Uutiset
Uimavesien laatuluokka parani kahdella rannalla – hulevedet mahdollisesti bakteerien lähteenä
Julkaistu: 14.11.2025
Vaasan kaupungin toimenpiteet uimarantojen vedenlaadun parantamiseksi näkyvät tuoreissa tuloksissa. Terveydensuojeluviranomaisen laatiman vuosittaisen raportin mukaan Hietasaaren ja Kustaanlinnan uimarantavesien laatuluokitukset paranevat ensi vuodelle. Ahvensaaren laatuluokitus sen sijaan pysyy huonona. Vedenlaadun seurantaa ja toimenpiteitä jatketaan kesällä 2026.
Hietasaaren uimarantaveden luokitus nousee huonosta tyydyttäväksi ja Kustaanlinnan tyydyttävästä hyväksi. Mansikkasaaren luokitus pysyy hyvänä ja Strömsön erinomaisena. Ahvensaaren laatuluokka on huono kolmatta vuotta peräkkäin. Jos uimavesi luokitellaan huonoksi viitenä peräkkäisenä vuonna, viranomaisen on asetettava pysyvä uimakielto vähintään yhden uimakauden ajaksi.
Uimarantavesien laatuluokat perustuvat suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksiin, joita kaupunki mittaa uimarannoilta vuosittain kesä-elokuussa. Ensi kesän laatuluokat muodostuvat neljän viimeisimmän uimakauden (2022–2025) tuloksista.
– Hietasaaren ja Kustaanlinnan parantuneet tulokset osoittavat, että tehdyt toimet ovat olleet oikeansuuntaisia. Vaasan kaupunki on panostanut muun muassa uimarantojen siivoamiseen ja hanhien karkotukseen koirien avulla. Viime kesänä Hanhipatrulli toimi viiden koiran voimin, ja rantojen siisteys parani selvästi aiempiin vuosiin verrattuna, terveysinsinööri Maarit Kantola kertoo.
Tänä vuonna selvitettiin bakteerien alkuperää
Kesällä 2025 uimavesien heikon laadun syitä tutkittiin laajalla bakteeritarkkailuilla hulevesistä, yhdestä ojasta, kanaalista ja Tuovilanjoesta. Näytteitä otettiin kaikista seitsemästä näytteenottopaikasta neljä kertaa sateisina päivinä, jolloin hulevesiä päätyy eniten mereen.
– Hulevesissä mitatut bakteerimäärät olivat moninkertaisia verrattuna ojien ja Tuovilanjoen näytteisiin, erityisesti heinäkuun 19 päivää kestäneen kuivan jakson jälkeen. Osa uimarantojen bakteereista saattaa olla peräisin sadevesien mukana tulevista epäpuhtauksista. Vaasassa useat hulevesiputket johtavat suoraan mereen, Kantola kertoo.
Suolistoperäisiä bakteereja päätyy hulevesiin ja vesistöön muun muassa eläinten ulosteista, jätevesiviemäreiden vuodoista ja väärinkytkennöistä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat maaperän eroosio, roskat ja jätteet sekä viheralueilla käytetyt lannoitteet. Mikrobeja kertyy kuivina kausina esimerkiksi kaduille ja pihoille, josta ne huuhtoutuvat sateiden mukana vesistöihin.
Käytännön toimet jatkuvat ensi kesänä
Työ uimavesien parantamiseksi jatkuu monella rintamalla. Ahvensaaressa ja Kustaanlinnassa uimaveden bakteeripitoisuuksia seurataan ensi vuonna aiempaa tiheämmin, jotta sateiden aiheuttamasta epäpuhtauksien huuhtoumasta ja hulevesien vaikutuksista saadaan tarkempaa tietoa.
Hietalahdessa puolestaan edistetään pesäpallokentän läheisen hulevesien viivytysaltaan suunnittelua. Altaan on tarkoitus auttaa sadevesien hallinnassa ja parantaa hulevesien laatua ennen niiden johtamista vesistöön.
Hanhien karkotusta jatketaan koirien avulla Ahvensaaren, Hietasaaren, Mansikkasaaren ja Kustaanlinnan uimarannoilla sekä Onkilahden toimintapuistossa. Karkotustoimilla pyritään vähentämään hanhien ulostetta rannoilla ja näin parantamaan rannan ja rantaveden hygieniaa.
Uimavesien bakteeripitoisuuksien viralliset toimenpiderajat ovat E. coli -bakteereilla 500 MPN/100 ml ja suolistoperäisillä enterokokeilla 200 pmy/100 ml. Hulevesillä ja muilla kesällä tutkituilla vesillä ei ole toimenpiderajoja, sillä niitä ei ole tarkoitettu uimiseen. Vaikka kesän näytteenottopaikat sijaitsivat kauempana uimarannoista, voidaan vertailun vuoksi todeta, että ojassa, kanaalissa ja joessa bakteeripitoisuudet lähestyivät uimavesien rajoja erityisesti suolistoperäisten enterokokkien osalta. Hulevesissä bakteeripitoisuudet sen sijaan olivat tyypillisesti 5–10-kertaisia ja kuivan kauden jälkeen jopa 200-kertaisia uimavesien toimenpiderajoihin verrattuna.