Vaasan rantaruovikkoja siistitään – ongelmallinen järviruoko pääsee hyötykäyttöön

Kesän aikana niittoja on tehty muun muassa Vanhan Vaasan kanaalissa, Suvilahdessa, Kustaanlinnassa ja Onkilahdessa. Elokuusta lokakuun loppuun työt keskittyvät luonnonsuojelualueelle Eteläisen Kaupunginselän pohjukassa, kun lintujen pesimäaika on ohi.

– Vaasan Eteläinen Kaupunginselkä on hyvin ruovikoitunut. Alueen niitto parantaa veden vaihtuvuutta, kertoo hankekoordinaattori Simo Marttila.

Järviruokoa niitetään ensisijaisesti Eteläiseltä Kaupunginselältä, sillä se on Vaasan tärkeimpiä virkistysalueita. Siellä näkyvät myös selkeimmin rehevöitymisen ja maankohoamisen vaikutukset. Niitolla parannetaan vesistön tilaa ja pidetään maisema viihtyisänä.

Niitto vähentää rehevöitymistä ja tuottaa biokaasua

Maankohoamisen myötä vesiraja etääntyy, jolloin tiheät ruokokasvustot valtaavat rantoja nopeasti. Siksi vesistö rehevöityy ja ravinteiden määrä kasvaa, mikä puolestaan lisää esimerkiksi sinilevän riskiä. Kun ruo’ot mätänevät vedessä, syntyy myös paikallisesti happikatoa, joka voi aiheuttaa kalakuolemia.

Ruoppaamisen sijaan järviruokoa kerätään niittämällä, koska se on edullisempaa. Lisäksi niittämällä kerätty järviruoko käytetään hyödyksi: se murskataan ja mädätetään Stormossenilla biokaasuksi, jota käytetään muun muassa Lifti-bussien polttoaineena.

Vaasan kaupungin pitkän aikavälin tavoite on lisätä paikallisten raaka-aineiden käyttöä biokaasun valmistuksessa. Hanke edesauttaa kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali 2020-luvulla.

Jatkotoimenpiteitä kartoitetaan

Tällä hetkellä etsitään parhaita tapoja hoitaa järviruo’on niittoa tulevaisuudessa. Kalustoa täytyy parantaa, sillä niittomäärien pitäisi kasvaa, jotta työ olisi kustannustehokasta. Vaasassa maankohoaminen ja matalat rannat tuottavat kuitenkin erityisiä haasteita.

– Nykyinen tasapohjainen veneemme ei pääse matalassa vedessä lähelle rantaa, joten kaikkia hyviä niittopaikkoja ei tällä laitteistolla pystytä hoitamaan, Marttila kertoo. Hän mainitsee, että mukana on opinnäytetyön tekijä Jami-Matti Aho, joka tutkii vaihtoehtoja koneinvestointiin opinnäytetyössään.

– Parantelemme myös kuljetusketjuja niittopaikoilta Stormossenille ja selvitämme, kuinka suuria määriä järviruokoa biokaasutukseen voi viedä. Lisäksi etsimme toimivia säilöntäratkaisuja, Marttila luettelee.

Nykyinen hanke kestää 31.10.2025 saakka, jonka jälkeen kaupungin päättäjät arvioivat, tehdäänkö Vaasassa jatkoinvestointeja järviruo’on hyödyntämiseksi.

Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf -kaupunki. Euroopan komissio myöntää tunnustuksen vuosittain kaupungeille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja tekevät määrätietoisesti työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi.