Ohita valikko
nainen metsäsää

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jolla turvaamme hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävä kehitys käsittää ekologisen kestävyyden, taloudellisen kestävyyden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. 

Tavoitteena hiilineutraali Vaasa 2035

Vaasan kaupunki on vastannut kestävän kehityksen haasteisiin asettamalla tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Kyseinen tavoite liittyy energia- ja ilmasto-ohjelmaan, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.2.2016. Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että kaupunki tuottaa hiilidioksidipäästöjä vain sen verran, kuin se sitoo niitä ilmakehästä.

 

Vaasan kaupunki osallistui huhtikuussa Ylen valtakunnalliseen I love muovi -kierrätyskampanjaan. Kampanjan aikana Vaasa kilpaili Tampereen, Lahden, Joensuun ja Oulun kanssa siitä, kuka kerää eniten kierrätettävää pakkausmuovijätettä. Kilpailun voittaja julkaistiin Ylen suorassa tv-lähetyksessä lauantaina 4.5. Vaasa sijoittui kilpailussa ensimmäiseksi.

Vaasan energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman lähtökohtana on Vaasan kaupungin
visio ”Kansainvälinen Vaasa Pohjolan energiapääkaupunki” ja siitä johdetut strategiset
tavoitteet.

Vaasan kaupunki sitoutuu yhdessä muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä niillä toiminta-alueilla, jotka ovat kaupungin toimivallan piirissä. Pidemmällä aikavälillä kaupungin tulee pyrkiä kohti hiilineutraaliutta ja pyrittävä varautumaan myös niihin seuraamuksiin, jotka eivät ole estettävissä.

Sitoumus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupunki voi vaikuttaa omassa toiminnassaan. Päästöjen vähentämistavoite edellyttää saumatonta yhteistyötä sekä Kaupunkiorganisaation sisällä että kaupunkialueen eri toimijoiden välillä. Energiaja ilmasto-ohjelman tarkoituksena on toimia sopimuksen mukaisena toimenpideohjelmana.

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Kulutus ja päästöt

Vaasan kasvihuonepäästöt muodostuvat rakennusten lämmittämisen, tieliikenteen, kuluttajien sähkönkulutuksen, maatalouden sekä jätehuollon päästöistä.

Vaasan CO2-raportin mukaan suurin osa Vaasassa tapahtuvasta energiankulutuksesta syntyy rakennusten lämmityksestä. Myös kuluttajien sähkönkulutus ja tieliikenne ovat merkittäviä energiankuluttajia. CO2-raportissa ei huomioida teollisuuden energiankulutusta ja päästöjä.

Kasvihuonepäästöistä suurin osa aiheutuu rakennusten lämmityksestä ja tieliikenteestä. Kaukolämmön tuotanto aiheuttaa merkittävimmän osan lämmöntuotannon päästöistä, koska suuri osa rakennuksista on kaukolämpöverkossa.

Lämmöntuotannon, kuluttajien sähkönkulutuksen ja tieliikenteen lisäksi jätehuolto ja maatalous ovat mainitsemisen arvoisia kasvihuonepäästöjen aiheuttajia Vaasassa.

Vaasan kasvihuonekaasupäästöt

 

Ilmastonmuutos

lmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasupäästöistä, joita ihmisen toiminta aiheuttaa.

Merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Nykyisellä päästöjen kasvulla maapallon keskilämpötila nousee 2–6°C vuosisadan loppuun mennessä. Suomen keskilämpötila nousisi muuta maailmaa nopeammin, noin 5–6 °C.

Lämpötilan nousun lisäksi ilmastonmuutos kasvattaa sademääriä Suomessa. Sademäärän kasvu keskittyy eniten talvelle, jolloin sadetta tulee arvioiden mukaan 10–40 % nykyistä enemmän. Kesäisin sademäärän muutos on arvioiden mukaan melko pieni. Vaikka talviajan sateet lisääntyvät, niin lumipeite vähenee lämpötilan nousun vuoksi. Lisäksi talvista tulee pimeämpiä, koska pilvisyys vähentää auringon säteilyn pääsyä maan pinnalle. Tuulet luultavasti lisääntyvät hieman syksyisin ja talvisin.

Ilmaston lämpiäminen nostaa meren pintaa. Meriveden pinnan nouseminen jakautuu epätasaisesti eri merialueilla. Valtamerien rannikoilla sijaitsevat kaupungit kärsivät eniten merenpinnan noususta. Pohjanlahdella maankohoaminen on arvion mukaan tulevaisuudessa merenpinnan nousua nopeampaa, joten Vaasassa merenpinnan ei odoteta nousevan.

 

Verkostot

Vaasa on mukana sopimuksissa ja yhteisöissä, jotka tukevat Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelmaa.

Fisu-verkosto

Fisu (Finnish Sustainable Communities) on suomalaisten edelläkävijäkuntien verkosto. Fisu tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Fisu-kuntia on tällä hetkellä Vaasan lisäksi seitsemän: Forssa, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta sekä Turku. Fisukunnat ovat tehneet resurssiviisauden tiekartan, jonka avulla havainnollistetaan tavoitteeseen johtavia toimenpiteitä. Fisu-verkostosta voi lukea lisää Fisun nettisivuilta.

Covenant of Mayors

Covenant of Mayors on kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus. Sopimus on vapaaehtoinen ja siihen on sitoutunut tuhansia paikallisia ja alueellisia viranomaisia. Sopimuksessa on sitouduttu EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamiseen omalla alueellaan.

Liittyessään kaupunginjohtajien sopimukseen on tehtävä SEAP (Sustainable Energy Action Plan) eli kestävä energian toimintasuunnitelma. Vaasan SEAP toimintasuunnitelma löytyy Covenant of Mayorsin nettisivuilta.

Energiatehokkuussopimus

Vaasa on mukana kansallisessa kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, jonka tarkoituksena on parantaa kuntien energiatehokkuutta. Nykyinen sopimus on vuosille 2017–2025. Aiempi sopimuskausi kattoi vuodet 2008–2016. Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vähentävät kasvihuonepäästöjen määrää ja edistää kunnan toiminnan taloudellisuutta. Energiatehokkuussopimuksista löytyy lisää tietoa sivulta Energiatehokkuussopimukset.fi