Olet täällä

28.10.2016 - 15:29

Jääkärien kotiinpaluun 100-vuotisjuhla Vaasassa 2018

jaakarit.jpg
Vaasan kaupunki, Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys sekä puolustusvoimat ovat käynnistäneet Vaasassa 23. – 25.2.2018 pidettävien jääkärien kotiinpaluun 100 – vuotismuistojuhlallisuuksien valmistelut. Ohjelmakokonaisuuteen liittyen Vaasassa järjestetään perinteinen yleisölle avoin Jääkäriseminaari.

Juhlallisuuksien ohjelma:

  • perjantaina 23. helmikuuta Jääkäriseminaari Vaasassa
  • perjantaina 23. helmikuuta 2018 Puolustusvoimien sotilassoittokunnan muistokonsertti Vaasan kirkossa
  • lauantaina 24. helmikuuta puolustusvoimien paraatikatselmus ja ohimarssi Vaasan torilla
  • lauantaina 24. helmikuuta pääjuhla Vaasan kaupungintalolla
  • sunnuntaina 25. helmikuuta juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa

Tilaisuuksiin tullaan kutsumaan valtionjohtoa sekä puolustusvoimien johtoa samoin kuin yhteiskunnan vaikuttajia.

Lisätietoja tapahtumasta antaa:

Pertti Laatikainen, JP27:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja, p. 050 543 6151 ja Anna-Maija Iitola p. 040 590 5219 Vaasan kaupungin kansliapäällikkö.

 

Taustatietoa Jääkäreiden kotiinpaluusta

Jääkäriliikkeen katsotaan saaneensa alkunsa 20. marraskuuta 1914, jolloin pidettiin ns. ”Kassahuoneen kokous” Helsingissä Ostrobotnialla. Kokouksessa päätettiin lähettää suomalainen valtuuskunta Saksaan selvittämään sotilaskoulutusmahdollisuuksia. Saksa hyväksyi esityksen. Jääkäriliike oli näin syntynyt.

Värväyksen myötä noin 1900 vapaaehtoista ilmoittautui Saksassa koulutukseen vuosina 1915 –1917. Heistä muodostettiin Saksassa Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, joka otti osaa I maailmansodan taisteluihin Saksan puolella Venäjää vastaan.  Pataljoona oli läpileikkaus Suomen kansasta, 1/3 maanviljelijöitä, 1/3 työläisperheistä ja 1/3 vähintään keskikoulun käyneitä. Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6.12.1917 alkoi jääkäreiden kotiinpaluun valmistelut.

Ennen kotiinpaluuta JP27:n lippu – Jääkärilippu - vihittiin 13.2.1918 nykyisessä Latviassa Libaun Pyhän kolminaisuuden (Trinitatis) kirkossa. Samassa yhteydessä jääkärit ensimmäisinä suomalaisina sotilaina vannoivat sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle.

Yhteensä jääkärien pääjoukossa oli 950 miestä. Pääjoukon matka Suomeen alkoi Libaun satamasta 14.2.1918. Matkustajalaiva Arcturuksessa oli 854 jääkäriä. Hiililastissa olleeseen rahtilaiva Castoriin sijoitettiin 96 jääkäriä. Jäänmurtaja Sampo auttoi aluksia loppumatkan Vaasaan. Pääjoukko saapui perille 25.2.1918 eli päivälleen kolme vuotta sen jälkeen, kun ensimmäiset pfadfinderit olivat saapuneet Lockstedtiin. Jääkäreiden pettymykseksi vapaussotaa olikin sisällissota ja kansamme oli jakaantunut.

Helmikuun 26. päivänä jääkäripataljoona esiintyi uudelle ylipäällikölleen kenraali Carl Gustaf Mannerheimille Vaasan torilla viimeisessä yhteisessä paraatissaan. Kenraali Mannerheim piti jääkäreille puheen, jossa hän korosti jääkäreitä odottavaa suurta ja kunniakasta tehtävää. Paraatin jälkeen jääkärit hajaantuivat uusiin tehtäviinsä hallituksen joukkoihin valkoisen Suomen alueelle. Jääkärit määrättiin hallituksen joukkoihin kouluttajiksi ja johtajiksi. 

1920- ja 1930-luvuilla, maanpuolustuksen ensimmäisten kehitysvuosikymmenien aikana, toimi vajaa 700 jääkäriä henkilöstön ja asevelvollisten kouluttamisen kannalta keskeisillä virkapaikoilla niin Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa kuin Suojeluskunnassakin. Jääkärien johdolla jääkärihengessä rakennettiin Suomen maanpuolustus tasolle, jossa yhtenäinen kansa ja sen hyvin koulutettu reservi kykeni talvi- ja jatkosodan ankarissa taisteluissa menestyksellisesti torjumaan maamme miehityksen ja voimme viettää nyt Suomen 100-vuotisjuhlia.

Lisätietoja www.jp27.fi

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat