Artikkelin kategoriat: Arkisto Uutiset
Kotouttamista Vaasassa 30 vuoden ajan
Julkaistu: 28.4.2020
Tämän vuoden helmikuussa tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Vaasaan saapuivat ensimmäiset pakolaiset vuonna 1990. Kotouttamista on tarkoitus juhlistaa vuoden aikana eri tapahtumilla, jotka nyt on jouduttu siirtämään koronaviruksen vuoksi loppuvuoteen.
Kotouttamista tehtiin Vaasassa vankalla otteella vuonna 1990, vaikka kotouttamislakia ei vielä ollut olemassa. Alkuvaiheen kotouttamisessa vahva rooli oli silloisella, jo edesmenneellä, maahanmuuttajatyön johtajalla Mirja Törmällä. Törmä kehitti kotouttamistoimintaa koko työuransa ajan vuoteen 2011 saakka.
Kotouttamisohjaaja Ahmed Jama muistelee kotouttamisen alkuvuosia, jolloin ensimmäisten pakolaisten saapuessa Vaasaan olosuhteet olivat erilaiset kuin nykypäivänä.
– Vastaanottokeskuksissa olevilla asiakkailla ei ollut opiskelu- tai työnteko-oikeutta ja kotoutumiskoulutusten valikoimassa oli vain yksi koulutuspolku. Lisäksi monille työntekijöille maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa työskentely oli täysin uutta ja erilaista, kertoo Jama.
Ulkomaalaistoimisto oli keskeisessä roolissa kotouttamistoiminnan käynnistymisessä
Kotouttamista harjoiteltiin omin voimin ja Ruotsista haetuilla opeilla, kunnes kotouttamislaki astui voimaan vuonna 1999.
– Kotouttamislaki toi aikanaan täysin uuden draivin työhön, muistelee vastaanottokeskuksen johtaja Pia Pajunurmi.
Vuoden 2016 sosiaalityö ja perhepalvelut –tulosalueen organisaatiomuutoksessa ulkomaalaistoimisto lakkautettiin ja sen toiminta hajautettiin eri palvelualueille. Organisaationmuutoksen taustalla oli uudistunut sosiaalihuoltolaki, joka tavoitteena on järjestää asiakkaan tarpeiden mukaiset palvelut mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tällä hetkellä on käynnissä kehittämistyö, jonka tavoitteena on selkeyttää eri tahojen vastuualueita sekä luoda uudenlaisia yhteistyömuotoja.
Tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa
– Vaasan kaupungin eri yksiköt, yhdistykset ja järjestöt ovat lähentyneet vuosien aikana tekemään yhdessä töitä kotouttamisen eteen. Yhdessä saamme enemmän aikaan ja näemme kotouttamisen kokonaisuuden koko kaupungissa, kertoo kotouttamispalveluiden esimies Sonja Sulkakoski.
Myös juhlavuoden suunnittelutyöryhmässä on edustajia Vaasan kaupungin eri yksiköiden lisäksi Punaiselta Ristiltä, Folkhälsanilta, EduVamialta, ETNOsta ja maahanmuuttajaneuvostosta.
Juhlavuoden on tarkoitus näkyä eri tapahtumissa
Juhlavuoden kunniaksi suunniteltua Kaiken kansan juhlaa oli tarkoitus viettää huhtikuun lopussa, mutta koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi 30-vuotisjuhlavuoden tapahtumat siirtyvät loppuvuoteen.
Kaiken kansan juhlan lisäksi on suunnitteilla taidenäyttely kaupunginkirjastolla sekä juhlaseminaari kotouttamisen asiantuntijoille ja alan ammattilaisille.