Uudet näyttelyt Tikanojan taidekodissa!

Minä en pelkää

Lasten ja nuorten maailmat ovat keskiössä Minä en pelkää –ryhmänäyttelyssä, joka esittelee ansiokkaita suomalaisia nykykuvittajia. Näyttely käsittelee ihmiseksi kasvamista nykymaailmassa ja se avautuu Tikanojan taidekodin kahdessa ylimmässä kerroksessa.

Suomalainen kuvitustaide tarjoaa moniulotteista sekä myös lempeää ilmaisuvoimaa kohdata ympärillä olevia haastavia aiheita ja kysymyksiä visuaalisen maailman kautta. Kuvitustaiteen tunnettujen ilmaisumuotojen kuten piirustusten ja maalausten lisäksi animaatiot ja tilalliset installaatiot lisäävät moniaistista tarinankerrontaa.  Vierailu taidemuseossa jo lapsena voi tarjota parhaimmillaan elinikäisen kokemusmaailman taiteen parissa. Näyttely kutsuukin eri-ikäiset museovieraat sukeltamaan lasten ja nuorten maailmoihin, jotka risteilevät ja kerrostuvat niin populaarikulttuurin kuin ajankohtaisten ilmiöiden ympärille.

Näyttelyn taiteilijoihin lukeutuvat tunnetut ja palkitut lastenkirjakuvittajat: Satu Kettunen (s. 1979) ja Jenny Lucander (s.1975) sekä Suomen nuorin naispuolinen valtionpalkinnon saaja, yhteiskuntakriitikko ja sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen (s.1998). Näyttely esittelee myös sarjakuvataiteen ja animaation saralta kuvataiteilija Juliana Hyrrin (s. 1989). Kuvittaja ja graafinen suunnittelija Saara Obele (s.1984) vastaa Poika ja hame kirjan kuvituksesta. Kirjan on kirjoittanut Vaasassa syntynyt kirjailija Jani Toivola.  Esillä on kuvataiteilija Janna Lindforsin (s. 1998) Illan tullen (2022) animaatio tilallisena telttainstallaationa.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään lapsia ja nuoria osallistavaa oheisohjelmaa. Satu Kettunen on ohjannut Mörköjuhlat-teokseen (2019) liittyviä Mörkö-työpajoja Vaasan kaupungin esikouluissa toukokuussa 2025. Näyttelytilassa näemme tästä kolmiulotteisen installaation, johon on sisällytetty lasten luomia mörköfiguureja. Myös kielellistä saavutettavuutta on lisätty näyttelyn taideteoksiin. Näyttelyyn tuotetulla oheismateriaalilla tarjoamme yläkoululaisille mahdollisuuden tutustua syvemmin sarjakuvan tekoprosessiin Juliana Hyrrin ja Riina Tanskasen teosten avulla.

Näyttelyn tuottaa Vaasan museot ja sen kuratoi amanuenssi Noora Lehtovuori. Näyttely on saanut tukea Museovirastolta ja Svenska kulturfondenilta.

 

Hiljaiseloa, hehkuvia värejä

Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877–1964) oli paitsi liikemies myös kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteen ystävä. Hän keräsi mittavan kirjakokoelman sekä yli tuhannen teoksen taidekokoelman. Taidekokoelman karttumiseen vaikutti lähipiiri, joka muodostui Tikanojan tutustuttua Juho Myntin perheeseen. Ajan kauppiaille ominaiseen tapaan Tikanoja oli monipuolisesti verkostoitunut, ja hänen tuttavapiiriinsä kuului suomalaisia kuvataiteilijoita ja kirjailijoita. Ulkomaanmatkoillaan hän kävi mielellään taidenäyttelyissä.  Tikanojan perheen koti sijaitsi Vaasan keskustassa, mutta pitkät kesät vietettiin huvilassa meren rannalla, jossa kauppaneuvos hoiti suurta puutarhaansa. Huvilan pihapiirissä vieraita oli vastassa Tikanojan ensimmäinen merkittävä taidehankinta – veistos, jonka aihe on lähtöisin Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä.

Vuonna 2025 Tikanojan taidekodissa avautuva näyttely tarjoaa makupaloja Frithjof Tikanojan kokoelmasta. Ulkomaisesta taiteesta kokoelman merkittävimmän osan muodostavat ranskalaiset ja Ranskassa työskennelleet taiteilijat. Frithjof Tikanojan oma suosikki oli Jean-François Millet´n tunnelmallinen teos Paimenia iltanuotiolla (1849). Henri Matissen Asetelma (1916–1917) kuvastaa kokoelman moniulotteisuutta: keräilijä osti ennakkoluulottomasti myös modernistisia teoksia. Eemu Myntin maisemia ja muotokuvia kiiteltiin jo aikanaan hehkuvien väriensä ansiosta. Victor Westerholmin ja Maria Wiikin intiimit sisäkuvat kertovat arjen kauneudesta, ja William Lönnbergin Silittäjä (1920) huokuu lämpöä.

 

Henri Matisse: Sculpture et vase de lierre, 1916–1917, öljy kankaalle, kuva: Mikko Lehtimäki