Ohita valikko
Ilmakuva talvisesta kaupunkimaisemasta meren rannalla: lumisia katuja ja rakennuksia, puistoalue sekä etäällä näkyvä teollisuuslaitos savupiippuineen auringonlaskun värjäämän taivaan alla.

Artikkelin kategoriat: Uutiset

Näin Vaasan kaukolämpö pitää kaupungin lämpimänä

Julkaistu: 22.4.2026

Vaasassa lämpö ei synny sattumalta. Se on tulosta vuosikymmenten aikana rakennetusta järjestelmästä, joka yhdistää voimalaitokset, lämpövarastot, sähkömarkkinat sekä datan ja tekoälyn aina kotien lämmitykseen asti.

Noin 70-75 prosenttia vaasalaisista asuu kiinteistöissä, jotka lämpenevät kaukolämmöllä. Suurin osa kaupungista on siis osa samaa yhteistä energiajärjestelmää. Yhteinen verkko tuo tehokkuutta, kustannusetuja, omavaraisuutta ja mahdollistaa jatkuvan kehityksen.

Lämmön matka tuotannosta kodin lämmitysjärjestelmään

Kaikki alkaa tuotannosta. Vaasassa lämpöä tuotetaan useilla eri tavoilla:

  • sähkön ja lämmön yhteistuotannossa
  • sähkökattiloilla
  • hukkalämmön talteenotolla
  • hyödyntämällä jätteestä saatavaa energiaa

Tuotantolaitoksella vesi lämmitetään ja johdetaan kuumana maan alla kulkevaa kaukolämpöverkkoa pitkin kiinteistöihin, joissa talon lämmönjakokeskus siirtää lämmön rakennuksen omaan lämmitysjärjestelmään. Lämpimän veden avulla lämpiävät monipuolisesti niin lämpöpatterit, lattiat kuin käyttövedetkin.

Saavutettuaan talon lämmönjakokeskuksen ja sieltä lämpöenergian siirrettyään on kaukolämpövesi tehnyt tehtävänsä, jolloin se palaa jäähtyneenä takaisin tuotantolaitokselle lämmitettäväksi aina uudelleen ja uudelleen. Järjestelmää ohjataan taustalla tarkasti, jotta lämpö tuotetaan ja jaetaan mahdollisimman tehokkaasti.

Kilpailukykyinen ja kestävä kaukolämpö

Vaasan kaukolämpö on yksi Suomen edullisimmista. 1960-luvulla käynnistynyt pitkäjänteinen kehitystyö on tehnyt järjestelmästä sekä kustannustehokkaan että luotettavan.

2010-luvulla lämmöntuotantoa alettiin siirtää määrätietoisesti pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia ja sähköistettyjä ratkaisuja. Tällä hetkellä noin 30 prosenttia lämmöstä tuotetaan sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla ilman polttamista, ja osuus kasvaa edelleen. Ympäristöhyötyjä tuo lisäksi jätevedestä talteen otettu lämpö, joka riittää lämmittämään noin 2000 omakotitaloa ja auttaa pitämään kustannukset kohtuullisina.

Lämpöä varastoon ja käyttöön

Vaskiluodossa sijaitsee suuri lämpövarasto, jonka kapasiteetti on laajennuksen jälkeen noin 17 gigawattituntia. Täyteen ladattuna se riittäisi pitämään Vaasan lämpimänä jopa kymmenen vuorokauden ajan nollakelissä ilman uutta lämmöntuotantoa.

Lämpövaraston ansiosta tuotantoa voidaan ajoittaa järkevästi. Lämpöä tuotetaan silloin, kun sähkö on edullista ja tuulivoimaa runsaasti, ja varastoitua energiaa hyödynnetään, kun tuotantoa on vähemmän tai hinnat nousevat. Tämä parantaa kustannustehokkuutta ja tuo vakautta koko energiajärjestelmään.

Data ja tekoäly lämmön taustalla

Kaukolämpöverkkoa ohjataan jatkuvasti kerättävän datan avulla. Verkostossa mitataan lämpötiloja, virtauksia ja painetasoja, ja anturit havaitsevat mahdolliset vuodot jo varhaisessa vaiheessa. Näin korjaukset voidaan tehdä nopeasti ja häiriöt rajata pienelle alueelle.

Lämpöpumppulaitoksella tekoäly ennustaa jäteveden virtausta ja siitä saatavaa lämpöenergiaa tuntitasolla. Malli tunnistaa myös arjen rytmin, kuten viikonloput ja pyhäpäivät. Sääennusteiden ja sähkömarkkinatietojen kanssa nämä tiedot ohjaavat tuotannon optimointia.

Valvomossa kokonaisuutta seurataan ympäri vuorokauden. Kun kaikki toimii, järjestelmä pyörii automaattisesti. Häiriötilanteissa reagoidaan nopeasti, ja useimmiten asiakkaat eivät huomaa mitään.

Osa eurooppalaista energiajärjestelmää

Vaasan kaukolämpö on osa laajempaa kokonaisuutta. Sähkökattiloiden ja yhteistuotannon kautta se kytkeytyy sähkömarkkinoihin ja sitä kautta koko Pohjoismaiden ja Euroopan energiajärjestelmään.

Tuotantopäätöksiin vaikuttavat sähkön hintaennusteet, siirtokapasiteetti maiden välillä, tuulivoiman määrä sekä markkinatilanne muualla Euroopassa. Paikalliset ratkaisut ovat osa kansainvälistä energiajärjestelmää, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Perustuu Henri Torstin & Lauri Mettiäisen haastatteluun 6.2.2026.
Kirjoittaja: Sanni Mullo