Suomen ensimmäinen taiteilijasiirtokunta ja sen vahvat naistaiteilijat uuden näyttelyn keskiössä Tikanojan taidekodissa

Näyttely mÅland – Önningebyn taiteilijasiirtokunta esittelee Önningebyn taiteilijasiirtokunnan keskeisiä jäseniä, erityisesti naispuolisia taiteilijoita, jotka muodostivat yhteisössä enemmistön. Esillä on teoksia muun muassa Nina Ahlstedtilta (1853–1907), Elin Danielson-Gambogilta (1861–1919), Ida Gisiko-Spärckiltä (1859–1940), Amelie Lundahlilta (1850–1914), Anna Wengbergiltä (1865–1936) ja Hanna Rönnbergiltä (1862–1946). Lisäksi näyttely nostaa esiin kaksi pohjalaissyntyistä taiteilijaa, Närpiössä syntyneen Elin Alfhild Nordlundin (1861–1941) sekä Uudessakaarlepyyssä syntyneen Eva Topelius-Acken (1855–1929).

Ulkoilmamaalaus sai jalansijaa taiteilijasiirtokunnissa

Önningebyn taiteilijasiirtokunta syntyi taiteilija Victor Westerholmin aloitteesta vuonna 1886. Westerholm kutsui ystäviään Ahvenanmaalle ja kesäasunnolleen Tomtebohon maalaamaan ja viettämään aikaa yhdessä.

Ulkoilmamaalaus yleistyi. Ensimmäinen taiteilijasiirtokunta oli perustettu 1830-luvulla Ranskan Barbizonissa, ja niin kutsuttu Barbizonin koulukunta levisi nopeasti muihin Euroopan maihin. Grez-sur-Loingin, Pont-Avenin ja Skagenin taiteilijasiirtokunnista tuli suosittuja vierailukohteita pohjoismaalaisille taiteilijoille. Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa taiteilijat kuvasivat teoksissaan maaseutua ja ahvenanmaalaista saaristoa.

Villa Tomtebosta muodostui nopeasti yhteisön sydän. Perustajajäseniä olivat Westerholmin lisäksi taiteilijapariskunta Fredrik ja Nina Ahlstedt, Hanna Rönnberg, Elin Danielson-Gambogi, Alexander Federley ja ruotsalainen taiteilija J.A.G. Acke. Vaikka Önningebyn taiteilijasiirtokunta toimi vuosina 1886–1914, sen kukoistuskausi osui ensimmäiselle kuudelle vuodelle. Ryhmän kokoonpano vaihteli vuosittain. Osa taiteilijoista palasi toistuvasti yhteisöön, kun toiset olivat siellä vain yhden tai muutaman kesän. Vuosien mittaan siirtokuntaan kuului yli 30 taiteilijaa.

Naistaiteilijat merkittävässä roolissa

Önningebyn erityispiirre oli naistaiteilijoiden vahva asema. Vaikka siirtokunnan perustamisvaiheessa nais- ja miespuolisia taiteilijoita oli yhtä paljon, muodostivat naiset myöhemmin enemmistön yhteisössä. Heille Önningeby tarjosi mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työhönsä vapaammin kuin monissa aikakauden perinteisissä ympäristöissä.

Taiteilijat työskentelivät luonnossa ja kuvasivat teoksissaan Ahvenanmaan saaristoa, maaseutumaisemia, paikallisia asukkaita sekä toisiaan. Esiin nousevat muun muassa Elin Danielson-Gambogin realistiset kuvaukset, Hanna Rönnbergin Ahvenanmaan maisemat sekä Ida Gisiko-Spärckin herkät ranta- ja luontoaiheet. Yhteisöstä tuli myös tärkeä verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon paikka, jossa syntyi uusia ystävyyksiä ja taiteellisia vaikutteita yli maiden rajojen.

Yhteyksiä Pohjanmaahan

Näyttelyssä tuodaan esille kaksi pohjalaissyntyistä taiteilijaa, jotka kuuluivat Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan ja joiden tuotantoa etsittiin erityisesti tätä näyttelyä varten.

Uudessakaarlepyyssä syntynyt Eva Topelius-Acke (1855–1929) oli kirjailija Zacharias Topeliuksen tytär. Hän liittyi Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan vuonna 1887 ja tunnetaan erityisesti maisema-akvarelleistaan sekä kukka-aiheisista teoksistaan.

Närpiössä syntynyt Elin Alfhild Nordlund (1861–1941) opiskeli Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa aikansa merkittävien taiteilijoiden johdolla. Hän osallistui Önningebyn toimintaan 1880-luvun lopulla ja kuvasi teoksissaan erityisesti rannikkomaisemia. Myöhemmin hän toimi pitkään piirustuksenopettajana, mutta jatkoi aktiivisesti myös omaa taiteellista työskentelyään.

Näyttely on esillä 10.10.2026–20.2.2027 Tikanojan taidekodissa. Veljekset Gröndahlin säätiö on tukenut taloudellisesti näyttelyhankkeen toteuttamista.

Näyttelyssä järjestetään avoimet avajaiset perjantaina 9.10. klo 18–20. Tervetulosanat lausuu Vaasan sivistystoimenjohtaja Salme Sulander ja avajaispuheen pitää Önningebyn kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kjell Ekström. Näyttelyn esittelee amanuenssi Janna Sirén. Lauantaina 10.10. klo 13 järjestetään asiantuntijakierros Kjell Ekströmin johdolla. Kierros Tikanojan taidekodissa pidetään ruotsiksi.

Tikanojan taidekodin pysyvä näyttely uudistuu

Tikanojan taidekodin pysyvä näyttely Hiljaiseloa, hehkuvia värejä avautuu uudistettuna yleisölle. Näyttely museon ensimmäisessä kerroksessa tarjoaa läpileikkauksen vaasalaisen kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877–1964) merkittävästä taidekokoelmasta, johon kuuluu niin suomalaisen kuin kansainvälisen taiteen mestariteoksia.

Pysyvään näyttelyyn on tehty uusia lisäyksiä, jotka syventävät näkökulmia Tikanojan kokoelmaan. Näyttelyä on uudistettu muun muassa vaihtuvilla paperipohjaisilla teoksilla, joita esitellään kerrallaan noin puolen vuoden ajan. Ulkomaisen taiteen kokoelmasta nähtävillä ovat Paul Gauguinin vuonna 1895 valmistuneen Te atua -sarjan puupiirrokset Jumalat ja Te Po (Yö). Kotimaisen taiteen kokoelmaa täydentävät Akseli Gallen-Kallelan Joukahaisen kosto (1903) sekä Matti Visannin teokset Lemminkäisen hiihto ja Kullervo paimenessa (1932).

Uutena kokonaisuutena vitriininäyttelyyn tulee Karl Hedmanin kokoelmaan kuuluva Valle Rosenbergin maalaus Sisaren muotokuva sekä taiteilijan sisareen, Ina Rosenbergiin liittyvää taustamateriaalia. Valle Rosenbergin tuotantoa nähdään lisäksi Karl Hedmanin kerroksessa Pohjanmaan museossa 7.11.2026 alkaen.

Tikanojan taidekoti avautuu syyskauteen laajan remontin jälkeen. Kesällä 2026 rakennuksessa toteutettiin mittava julkisivuremontti, jonka myötä taidekoti sai uuden, alkuperäistä ilmettä kunnioittavan värityksen niin ulko- kuin sisätiloihin.