Vaasassa ei ole rottaongelmaa, mutta uskomukset elävät tiukassa

Rottiin liittyy monenlaisia uskomuksia, jotka eivät aina pidä paikkansa. Vaasan kaupungin ympäristötoimen johtaja Esa Hirvijärvi ja terveysinsinööri Maarit Kantola vastaavat seitsemään yleiseen väittämään Vaasan rottatilanteesta ja rottien käyttäytymisestä.

1. Vaasassa on rottaongelma.

– Saapuneiden ilmoitusten mukaan Vaasan rottakanta on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Rottaongelmaa Vaasassa ei kuitenkaan ole. Suomessa ei ole rottavapaita kaupunkeja, vaan rotta on ihmisen seuralainen kaikissa suuremmissa taajamissa. Yksittäiset ja satunnaiset rottahavainnot ulkona ovat tavallisia kaupunkiympäristössä.

2. Vaasan rottakanta lisääntyy hallitsemattomasti.

– Vaikka rottakanta on kasvussa, se ei ole hallitsematonta. Seuraamme ympäristötoimessa kannan kehitystä. On myös hyvä muistaa, että havainnoista ei voi aina suoraan päätellä rottakannan kasvua. Havainnot lisääntyvät paikallisesti esimerkiksi silloin, jos rotat häiriintyvät ja lähtevät liikkeelle vaikkapa kaivuutöiden seurauksena.

Kannan kasvun syytä on vaikea määritellä tarkasti, koska siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten ankarat talvet ja muut sääolosuhteet, tautitilanne, ravinnon saatavuus, saalistuspaine ja torjuntatoimet. Näistä ihminen voi vaikuttaa ainoastaan ravinnon saatavuuteen ja torjuntatoimiin. On luonnollista, että kanta ei pysy koko ajan samana vaan vaihtelee.

3. Rottia täytyy torjua.

– Tärkeämpää on ennaltaehkäisy. Kiinteistön omistajan, haltijan ja asukkaiden tulee huolehtia, ettei rotille ole helposti saatavilla ravintoa. Jäteastioiden tulee olla ehjiä, ja ruuantähteet tulee laittaa jätteisiin tai kompostoriin, ei viemäriin. Rottien määrä kasvaa, jos ravintoa on runsaasti tarjolla.

Jos kiinteistöllä havaitaan poikkeuksellisen paljon rottia, on kiinteistön omistajan tai haltijan ryhdyttävä torjuntatoimiin. Poikkeavina havaintoina voidaan pitää tilanteita, joissa rottia nähdään useampia samanaikaisesti, havaintojen määrä kasvaa tai rottia esiintyy sisätiloissa. Toimintaohjeita löytyy Rottahavainnot -sivulta.

Torjuntavastuu on siis kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Ympäristötoimi on valvova viranomainen. Kaupunki tekee tarvittaessa torjuntaa omilla kiinteistöillään, mutta muualla kaupungissa se ei suorita torjuntatoimia tai jakele torjunta-aineita. Tarvittaessa ympäristötoimi antaa ohjausta ja neuvontaa tai voi velvoittaa kiinteistön omistajan toimenpiteisiin terveydensuojelulain nojalla.

4. Rottia täytyy pelätä.

– Rottapelkoon ei ole syytä. Rotat ovat arkoja ja välttelevät ihmistä. Terveydensuojelun näkökulmasta ne ovat kuitenkin vahinkoeläimiä, jotka tulee poistaa kiinteistöiltä. Oikeilla ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimilla rottakanta voidaan pitää pienenä.

5. Rotat levittävät tauteja ja tuhoavat omaisuutta.

– Rottia pidetään vahinkoeläiminä, koska ne voivat aiheuttaa vahinkoa rakennuksille, saastuttaa elintarvikkeita ja levittää ihmisiin ja kotieläimiin tartuntatauteja, kuten salmonellaa ja E. coli -bakteeria. Rottakannan kasvua ennaltaehkäisemällä riskit pienentyvät.

6. Rotat pyrkivät rakennuksiin.

– Rottien hakeutuminen rakennuksiin liittyy yleensä ravinnon, suojan tai pesäpaikkojen etsimiseen. Siksi kiinteistön rakennusten rakenteiden kunnosta ja jätehuollosta huolehtiminen on oleellinen osa rottaongelman ennaltaehkäisyä. Rotan tulo asuntoon esimerkiksi WC-istuimen kautta on hyvin harvinaista.

7. Rottia ei tarvita mihinkään.

– Rotat ovat muiden eläinten tavoin osa kaupunkiluontoa, luonnon ravintoverkkoa ja ekosysteemin tasapainoa.

Rottahavainnon voi ilmoittaa kaupungille sähköisellä lomakkeella.