Ohita valikko

Yleisöluennot ja tapahtumat

Yleisöluennot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Yleisöluentoja järjestetään:

  • Raastuvankatu 31
  • Kirkkopuistikko 15
  • Verkkoluentoina

 

Kirjailijavieraana Paula Nivukoski

Kirjailija Paula Nivukosken kirjailijavierailu keskittyy hänen kolmanteen romaaniinsa Kerran valo katoaa.

Kerran valo katoaa kertoo jatkosodan aikaisesta elämästä Isossakyrössä. Sota vaikutti väkevästi jokaisen arkeen ja elämään myös kotirintamalla, jossa varustettiin paketteja sotamiehille ja odotettiin kiivaasti kirjeitä rintamalta. Työtä tehtiin väkevästi ja yhdessä, jotta ajatukset pysyisivät suorissa riveissä ja edes vähän valoisina. Kirkkoherran askelia kylätiellä seurattiin vaitonaisina, mutta maatiloille tuotujen venäläisten sotavankien askelissa oli aivan toinen rytmi. Kerran valo katoaa kertoo sotavuosista, mutta ennen kaikkea rakkaudesta ja toivon kipinöistä pimeydessä.

Paula Nivukoski on pohjalainen kirjailija, jonka historialliset romaanit ovat nousseet suosioon ja saaneet ylistävän vastaanoton niin kriitikoilta kuin lukijoilta. Paula Nivukoski on tuttu erityisesti kansalaisopisto Alman Kyrönmaan kurssilaisille. Hän on opettanut suosittuja luovan kirjoittamisen viikonloppukursseja sekä Laihialla että Isossakyrössä.

 

Opistofoorumi Alma

Aktiivinen seniorikansalainen – arvokas elämä

  • Keskiviikkona 17.4. klo 18-20
    Raastuvankatu 31, 65100 Vaasa, juhlasali. Paneelikeskustelu pidetään suomen kielellä, mutta kysymyksiä voi esittää suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi.
  • Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/vaasa/fi/course/66432/

Opistofoorumi Almassa asiantuntijat pohtivat ikäihmisten elämää ja ikääntyvän ihmisen rooleja yhteiskunnassa aiheenaan Aktiivinen seniorikansalainen – arvokas elämä.

Ikääntyvän väestön määrä kasvaa koko ajan. Keski-iän ja ns. vanhuusiän raja on siirtynyt koko ajan eteenpäin. Ihmiset elävät pidempään ja ovat myös aktiivisia ja toimintakykyisempiä pidempään kuin ennen. Mikä on ikääntyvän ihmisen rooli elämänkaariajattelussa?

Paneelissa keskustelemme eri alojen asiantuntijoiden ja ns. kokemusasiantuntijoiden kanssa ikäihmisen, arvokkaasta ja aktiivisesta elämästä, mahdollisuuksista elää ja toteuttaa itseään. Pyrimme tarkastelemaan yhteiskunnan turvaverkon ja toisaalta omien vahvuuksien näkemisen kautta ikäihmisen elämää. Ikääntyminen tuo väistämättä mukanaan jossain vaiheessa rajoitteita ja erityistarpeita; miten yhteiskunta vastaa näihin tarpeisiin? Voimmeko turvassa ja huoletta ikääntyä? Miten itse voi vaikuttaa asioihin?

Paneelin teemat:

  • Ikäihminen – seniorikansalainen (onko tarve määritellä, miksi?)
  • Arvokas, aktiivinen ja tunteva ihminen
  • Oma rooli ja mahdollisuudet elämässä (rajoitteet)
  • Opiskelun ja oppimisen ilo voimavarana
  • Vaasalainen ikäihminen

Panelistit

  • Irmeli Mandell, Vanhusneuvoston puheenjohtaja
  • Heimo Hokkanen, kuntapoliitikko, Präntöön pormestari
  • Henna Minkkinen, Pohjanmaan Muistiluotsi toiminnanjohtaja
  • Regina Nurmi, Vaasan Seudun Muistiyhdistyksen puheenjohtaja
  • Aila Ala-Aho, Palveluvastaava, Alvar palvelu
  • Kari Uusikylä, kasvatustieteen emeritus professori
  • Berit Kivimäki, Ikäihmisten sosiaalipalveluiden päällikkö

Moderaattori
Marianne Waltermann, apulaisrehtori 

Yleisötilaisuus on toinen osa Alman uutta Opistofoorumi-sarjaa. Jokaisella kansalaisella tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Opistofoorumi Alma haluaa toimia kansalaisten yhteisöllisenä olohuoneena: tilana, jossa keskustellaan tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista ja etsitään yhdessä niihin ratkaisuja. Opistofoorumin tilaisuuksissa ääneen pääsevät niin asiantuntijat kuin ihmiset, joita asiat arjessa koskettavat. Opistofoorumi Alma tukee aktiivista kansalaisuutta ja edistää yhteiskuntarauhaa.

 

Sandarmohin suomalaiset

Toimittaja Raija-Liisa Mäkelä

Raija-Liisa Mäkelän luento perustuu hänen kirjaansa ”Solovetskin luostari – Venäjän historian peili”, josta ilmestyi viime vuonna uudistettu, täydennetty painos. Luento pureutuu Solovetskin luostarin historiaan vankileirinä peilaten sitä Venäjän menneisyyteen.

Vankien kätketty kohtalo

Vuosien 1937–1938 aikana Stalinin hallinto surmasi satoja tuhansia, ehkä yli miljoona ihmistä: poliitikkoja, sotilaita, maanviljelijöitä, vähemmistökansallisuuksia – vainoharhainen Stalin näki vihollisia joka puolella. Itä-Karjalassa Äänisen pohjoisrannalla sijaitsevan Sandarmohin joukkohautoihin päätyi 9 500 ihmistä. He edustivat lähes 60 kansallisuutta. Suomalaisia mäntykankaan mullassa makaa vähää vaille tuhat.

1920-luvulla syrjäiseen Solovetskin luostariin syntyi Erityisvankileiri nro 1, kun ensimmäiset vangit tuotiin luostariin toukokuussa 1923. Siitä tuli omalaatuinen orjatyöjärjestelmän kehittämislaboratorio, ojennuslaitos, jossa käytetyt vankien nöyryyttämisen ja alistamisen keinot sekä sosialistiset pakkotyömenetelmät omaksui myöhemmin koko maan peittävä Gulag-leirien verkosto.

Luostarisaarelta mantereelle syksyllä 1937 teloitettaviksi kuljetettujen 1111 vangin kohtalo oli kätkettynä vuosikymmeniksi, kunnes heidän viimeinen leposijansa löytyi Karhumäen tienoilta, Sandarmohin hiekkakankaille kaivetuista haudoista. Luennon jälkeen esitetään Kanerva Cederströmin dokumenttielokuva Sandarmohin suru (2022). 

Raija-Liisa Mäkelä on toimittaja, kääntäjä ja kirjailija. Hän syntyi vuonna 1938 Petroskoissa Suomesta Venäjälle muilutetun ja kansanvihollisena teloitetun isän tyttärenä. Mäkelä toimi 30 vuotta kustannusalalla ennen kuin muutti 1990 Suomeen. Mäkelä on julkaissut kirjat Solovetskin luostari – Venäjän historian peili (1994, uudistettu laitos 2023), Minä muilutetun tytär (2009), Suojelusenkelien uhri (2013) ja Oma maa mansikka (2018).

 

Suomen Vapaudenpatsas ja sen symboliikka

Kuvataiteen opettaja Aimo Nyberg ja prof. em. Ilkka Virtanen

Vaasassa on useita sotien muistomerkkejä, joita Suomessa on vain yksi mm. Jääkäripatsas ja Suomen ilmailun muistomerkki (Kotkapatsas). Vapaudenpatsas on muistomerkeistä ehdottomasti vaikuttavin. Kansalaisopisto Alman luennolla avataan Suomen Vapaudenpatsaan historiaa ja symboliikkaa tarkastelemalla muistomerkin yksityiskohtia.

Itsenäisyyden ja vapauden symbolit

Vaasassa on kolme kansallista muistomerkkiä, jotka liittyvät maamme itsenäisyyden alkuhetkiin ja kertovat näin Vaasan merkityksestä maallemme tuon kriittisen ajan tapahtumissa. Tärkein muistomerkeistä on professori Yrjö Liipolan toteuttama Suomen Vapaudenpatsas, joka paljastettiin suurin juhlallisuuksin Vaasan torilla 9.7.1938. Jääkärikapteeni Lauri Leppäsen veistämä Jääkäripatsas paljastettiin Hovioikeuden puistossa Jääkäripataljoona 27 jääkärien kotiinpaluun 40-vuotismuistopäivänä 25.2.1958. Presidentti Kyösti Kallion pojan kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka-patsas) paljastettiin 12.10.1969 Vaskiluodon sillan kupeessa muistoksi Puolustusvoimien ja Suomen ensimmäisen lentokoneen Thulin Typ D laskeutumisesta paikalle 6.3.1918.

Nämä kolme muistomerkkiä ovat saaneet innoituksensa ja ovat pysyvänä muistutuksena itsenäisyyden saavuttamisen vaatimista ponnistuksista, uhrauksistakin. Myöhempien sotien vielä suuremmat vaatimukset ja raskaammat uhraukset saavutetun itsenäisyyden turvaamiseksi ovat muuttaneet suhtautumista muistomerkkeihin niin, että ne koetaan nyt alkuperäistä kokonaisvaltaisemmin maamme itsenäisyyden ja vapauden symboleiksi. Erityisen selvästi tämä tulee esille Vapaudenpatsaan kohdalla, josta on tullut viime sotiemme veteraaneille tärkeä ja rakas isänmaallisen ajattelun symboli. Onkin luontevaa, että Suomen Vapaudenpatsas on näkyvästi esillä Vaasassa tänä vuonna järjestettävän Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen pääjuhlan esitteissä ja ohjelmistossa. Näin oli myös vuonna 1998, jolloin Vaasassa järjestettiin edellisen kerran vastaava tilaisuus. Veteraanipäivän läheisyydessä järjestetään valtakunnallisen tapahtuman lisäksi aiheeseen liittyvää paikallista oheisohjelmaa. Kansalaisopisto Alman yleisöluento on osa Veteraaniviikkoa. Koko viikon ohjelma on osoitteessa www.kansallinenveteraanipaiva.fi

Luennoitsijoina toimivat kuvataiteen opettaja Aimo Nyberg ja professori Ilkka Virtanen. He käsittelevät yhteisesti toteuttamassaan luennossa Vapaudenpatsaan historiaa ja symboliikkaa. Luennolla kuullaan katsaus muistomerkkihankkeen vaiheista Mannerheimin vuoden 1918 aloitteesta Liipolan toteutukseen 1938 sekä opastettu patsaan symboliikkaan pureutuva virtuaalinen tutustumiskierros patsaan ympäri.

 

Menneet yleisöluennot

Veljeyttä ja salaliittoteorioita – suomalaisen vapaamuurariuden historia
Dos., FT Samu Nyström

Samu Nyström käsittelee luennolla maailman tunnetuimman salaseuran Vapaamuurareiden toimintaa ja historiaa Suomessa. Suljettu salaisuuksiaan varjeleva veljeskunta on saanut kanssaihmisten mielikuvituksen laukkaamaan. Miksi sillä on salaisuuksia? Miksi monet maailmanhistorian merkkimiehet kuninkaista ja presidenteistä taiteilijoihin ja tiedemiehiin ovat liittyneet veljeskuntaan?

Historiantutkija ja tietokirjailija Samu Nyström on ensimmäinen veljeskunnan ulkopuolinen historiantutkija, joka on saanut käyttöönsä järjestön suljetut arkistot. Nyströmin teos Enemmän valoa – Suomalaisen vapaamuurariuden historia (SKS) julkaistaan lokakuussa 2024.

 

Mielenterveys ja sosiaalinen havaitseminen

Psykologi, väitöskirjatutkija Leo Kuutti

Psykologi & väitöskirjatutkija Leo Kuutin esityksessä syvennytään siihen, minkälaisia toimintoja sosiaaliseen kognitioon kuuluu, ja minkälainen evoluutiohistoria mahdollisesti selittää ihmisen sosiaalisen havaitsemisen kehitystä. Luento liittyy Kuutin väitöskirjatutkimukseen, jonka tarkoituksena on tuottaa perustason tietoa myös vihamielisyydestä sekä hätäisistä johtopäätöksistä. Esityksen jälkeen on mahdollisuus ilmoittautua aihetta käsittelevään väitöskirjatutkimukseen kontrollikoehenkilöksi. Osallistumisesta saa palkkioksi psykologin kirjoittaman lyhyen yhteenvedon tuloksistaan sekä 10€ arvoisen S-ryhmän lahjakortin.

 

Sankari ja antisankari. Mannerheim-kultin pitkä vuosisata

Dos., FT Tuomas Tepora

Harva henkilö Suomen historiassa elähdyttää, kiinnostaa, raivostuttaa ja ärsyttää yhtä paljon kuin Gustaf Mannerheim. Tämä mielikuvien myyttinen sotasankari, päälahtari, menneen ajan aristokraatti ja kosmopoliitti sekä seksualisoitu suurmies on nostettu jalustalle yhä uudestaan – ja myös vedetty alas sieltä.

Historioitsija Tuomas Tepora perkaa Mannerheimista luotuja mielikuvia ja syitä siihen, miksi hänen ympärilleen on rakentunut valtava henkilökultti. Ketkä myyttiä rakentavat, ja mitä tarkoituksia varten? Mannerheimin kykyä nostattaa suuria tunteita ilmentävät esimerkiksi patsashankkeisiin ja elokuviin liittyneet rajut kohut.

Tepora luotaa kiinnostavalla tavalla Mannerheim-kuvan yhteiskunnallista merkitystä. Poliittiset henkilökultit on totuttu liittämään autoritäärisiin hallintoihin, mutta miten tunteita ja mielikuvia hyödynnetään demokraattisten yhteiskuntien hallinnassa? 

Tuomas Tepora on Helsingin yliopiston dosentti ja Tampereen yliopiston yliopistotutkija. Hänen Mannerheim-myyttiä kirja ilmestyi keväällä 2023 ja siinä hän perkaa Mannerheimista luotuja mielikuvia ja syitä siihen, miksi hänen ympärilleen on rakentunut valtava henkilökultti.

 

Val i ett splittrat USA (Vaalit jakautuneessa Yhdysvalloissa)

Vanhempi yliopistonlehtori Claus Stolpe, Åbo Akademi

Marraskuussa Yhdysvalloissa mennään vaaliuurnille. Tiedotusvälineissä kerrotaan pitkälti presidentinvaaleista, mutta samaan aikaan valitaan edustajat myös senaattiin ja edustajainhuoneeseen. Puhumattakaan muista valtion ja paikallistason viroista aina kuvernööreistä seriffeihin.

Presidentinvaalit ovat meidän näkökulmastamme tietenkin ne mielenkiintoisimmat vaalit, mutta ei kuitenkaan pidä unohtaa senaatin ja edustajainhuoneen vaaleja.

Vaalisirkus on ylenpalttista ja intensiivistä ja sitä ympäröivät Trumpin syytteeseenpano ja Bidenin virkasyytteen uhka. Kaikki tämä tapahtuu Yhdysvalloissa, joka on ehkä jakautuneempi kuin koskaan sitten 1860-luvun sisällissodan.

Luennoitsija Claus Stolpe työskentelee Åbo Akademissa Vaasassa. Hän on kirjoittanut väitöskirjan Yhdysvaltain presidenttien historiasta. Lisäksi hän on väitellyt valtiotieteen tohtoriksi presidentinvaalien metodeista. Claus Stolpen taito selittää asiat hyvin ymmärrettävällä tavalla tekee hänestä juuri oikean henkilön luennoimaan tästä aiheesta.

 

Makuja maailmasta 

Tervetuloa kansainväliseen iltaan kansalaisopisto Almaan! Ruokaa, taitoa ja yhdessäoloa! Ota mukaan oman kulttuurisi ruokaa ja pidetään yhteiset isot nyyttärit! Alkoholiton tapahtuma.

  • La 23.3. klo 18–22
  • Raastuvankatu 31

Osaatko laulaa, soittaa jotakin instrumenttia tai haluatko jakaa muita kykyjäsi meidän kanssamme? Talent Alma -osioon ilmoittaudutaan sähköpostitse viimeistään 15.3.24 osoitteeseen: sanna.soderstrom@edu.vaasa.fi

 

Kirjailijavieraana Merja Mäki

Kirjailija, opettaja Merja Mäki kertoo evakkoromaanistaan Ennen lintuja sekä sen itsenäisestä jatko-osasta Itki toisenkin.

Ennen lintuja -romaani kuvaa nuoren Allin matkaa Laatokan Karjalasta Seinäjoelle sotasairaalaan. Itki toisenkin -romaani on tunteikas tarina opettaja ja äänellä itkijä Larjan rakkaudesta sotilaaseen sota-ajan Karjalassa. Ennen lintuja on palkittu Tulenkantaja-palkinnolla ja dramatisoitu teatterin näyttämölle. Osallistuminen ei edellytä romaanien tuntemista.

Merja Mäki on monipuolinen ja ansioitunut sanan taitaja, kirjailija ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Etelä-Pohjanmaalta. Hänen Ennen lintuja -romaaninsa pohjalta sovitettu näytelmänsä sai ensi-iltansa Seinäjoen kaupunginteatterissa marraskuussa 2023. Hän on myös saanut romaanista suomalaisen kirjaviennin edistämiseksi perustetun Tulenkantaja-palkinnon

 

 

Yhteystiedot

Ota yhteyttä

Asiakaspalvelu suomeksi

  • 0400 868 110 / 040 198 1261 (ma–pe klo 8–16)

Asiakaspalvelu ruotsiksi

  • 040 6299 133 (ma–to klo 10–16)

Asiakaspalvelu ja laskutus