Ohita valikko

Kansallinen veteraanipäivä 2024 Vaasassa

Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27. huhtikuuta. Päivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä.

Veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki pääministeri Kalevi Sorsa ja se vahvistettiin valtioneuvostossa puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä 1986.

Vuoden 2024 kansallisen veteraanipäivän vietetään lauantaina 27.4.2024 Vaasassa. Pääjuhla järjestetään Botniahallissa.

Veteraanipäivää ja sen viikkoa valmistellaan kaupungin vetämänä laajassa yhteistyössä. Valmisteluissa mukana ovat muun muassa Puolustusvoimat, seurakunnat sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt.

 

Pääjuhla Botniahallissa 27.4.2024

Veteraanipäivän pääjuhlaa vietetään Botniahallissa (Papinsaarentie 2, Mustasaari) 27.4. klo 13.30 alkaen.

Juhla televisioidaan suorana lähetyksenä ja sitä voi katsoa Yle1 -kanavalla ja Yle Areenassa.

 

Juhlan tarkempi ohjelma päivittyy myöhemmin.

Veteraaniviikon oheisohjelma

Veteraanipäivän viikolle järjestetään monipuolista ohjelmaa, joilla kunnioitetaan Veteraanipäivän sanomaa ja siirretään tietoutta myös nuoremmille sukupolville.

Viikolle on luvassa muun muassa luentoja, opastuksia, yhteislaulua, museovierailuja.

27.4.2024

Klo 9.00 Juhlallinen lipunnosto Suomen Vapaudenpatsaalla Vaasan Kauppatorilla.

Klo 10 Ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa.

 

Viikon ohjelma päivittyy myöhemmin.

Vuoden 2024 kansallisen veteraanipäivän teema

Vuoden 2024 kansallisen veteraanipäivän teema  Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme; Veteranernas arv bevaras – tillsammans lyckas vi viestii veteraanien perinnön säilymisen ja sen jatkuvan tunnettuuden turvaamisen tärkeydestä.

 

Juhlatoimikunnan jäsen, professori Ilkka Virtanen avaa teemaa:

”Veteraanien ja koko veteraanisukupolven sotavuosien aikaiset uhraukset maamme itsenäisyyden ja vapauden turvaamiseksi, heidän sodanjälkeinen jälleenrakennustyönsä sekä monipuolinen toimintansa näihin perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan eri tehtävissä ovat maamme upeinta ja arvokkainta historiaa. Tämän tiedon säilyttäminen ja välittäminen tuleville sukupolville on meidän kaikkien yhteinen kunnia-asiamme.

Viestin sanoma on erityisen tärkeä nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanien järjestötoimintaa ollaan siirtämässä jälkipolvien tekemän perinnetyön suuntaan. Tämän vuoden teemassa veteraanien perintö sitoudutaan turvaamaan. Siinä myös onnistutaan, kun se tehdään veteraanien oppien mukaisesti – yhdessä.”

 

Vuoden 2024 veteraanipäivän ilmeen on luonut kaupungin graafikko Jouko Keto.

”Kulkiessamme pitkin metsiämme voimme nähdä, miten mustikanvarvut tuottavat uutta satoa ja miten vesistömme sulavat talven jälkeen yhä uuteen kesään. Poimiessamme mustikan mättäästä muistamme, mitä sotiemme veteraanit ovat uhranneet sen puolesta, että voimme tänäkin päivänä seistä metsän hiljaisuudessa – itsenäisessä Suomessa. Suomen luonto on ollut olemassa tuhansia vuosia ennen Suomea ja veteraaniemme ansiosta meillä on oikeus luontoon, joka on olemassa vielä meidän oman aikammekin jälkeen. Jatkamme tämän perinnön vaalimista koskaan unohtamatta, mistä se on saanut alkunsa.” Keto kuvaa visuaalisen ilmeen syntyä.

 

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla on vuosien mittaan järjestetty eri puolilla maata. Vaasassa juhlaa vietettiin edellisen kerran vuonna 1998 ja teemana tuolloin oli ”Sotiemme miehet ja naiset – itsenäisyyden turva” Män och kvinnor i våra krig – värnet för vår självständighet”

 

Tammenlehvätunnuksen historiaa

1980 luvulle tultaessa veteraanien arvostus alkoi selvästi kohota suomalaisessa yhteiskunnassa. Tästä osoituksena oli valtiovallan mukaantulo rintamaveteraanien eläke- ja kuntoutusasioiden hoitamiseen. Sotien veteraanit olivat jo pitkään toivoneet valtiovallan julkista tunnustusta. Näin syntyi rintamerkki, jonka tunnukseksi tuli Tammenlehvä, joka antiikin ajoista lähtien ollut urhoollisuuden vertauskuva ja jota Suomessa käytetään Vapaudenristin kunniamerkeissä tunnuskuviona.

Tammenlehvämerkki julkistettiin 1985 ja ensimmäinen merkki luovutettiin presidentti Mauno Koivistolle vuonna 1986. Veteraanimerkkiä ovat oikeutettuja käyttämään kaikki rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnuksen saaneet miehet ja naiset.  Vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta Tammenlehvästä on tullut arvostettu ja hyväksytty, kaikkia sotiemme veteraaneja yhdistävä tunnus. Tunnus on saanut myös pysyvän paikan kansallisen veteraanipäivän juhlatunnuksena.

Veteraanijärjestöjen ja valtiovallan yhteistyön tuloksena valtioneuvosto 30.4.1986 päätti nimetä huhtikuun 27. päivän kansalliseksi veteraanipäiväksi sotiemme veteraanien työn kunnioittamiseksi ja arvostuksen lisäämiseksi.

Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Veteraaneja oli tuolloin elossa 320 000 miestä ja naista ja heidän keski-ikänsä noin 70 vuotta. Vuoden 2023 lopulla veteraaneja oli noin 2200, joista naisia noin 58 prosenttia ja keski-ikä noin 99 vuotta.

Yhteystiedot veteraanipäivän järjestelyihin liittyen

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Vaasan kaupungin sivistystoimen toimialajohtaja Christina Knookala, christina.knookala@vaasa.fi p. 040 556 5011

Järjestelytoimikunnan sihteeri, projektipäällikkö Anna-Maija Iitola, anna-maija.iitola@vaasa.fi, p. 040 159 6195

Juhlatoimikunnan puheenjohtaja, Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand, joakim.strand@eduskunta.fi

Juhlatoimikunnan varapuheenjohtaja, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry, tomas.hayry@vaasa.fi