Kirjailijavieraat

Frank Martela 

Filosofi ja psykologian tutkija Frank Martela on motivaation, hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden tunteen asiantuntija. Suosittuna puhujana hän antaa ohjeita niin johtajille, organisaatioille kuin valtioillekin. Martelan viimeisin kirja Älä etsi onnea – Epätyypillisiä elämänohjeita nykyihmiselle (Gummerus, 2025) muistuttaa saavutuksien tyhjyydestä onnen etsinnässä ja kehottaa elämän hyväksymiseen sellaisenaan kuin se on. Martela on myös Filosofian Akatemian jäsen ja apulaisprofessori Aalto-yliopistossa. 

Heli Laaksonen 

Runoilija, kuvittaja ja lavaesiintyjä, “sanamaija” Heli Laaksonen on luonut mittavaa taiteellista tuotantoa. Laaksosen tuotannossa korostuu Lounais-Suomen murre, joka helisee niin kirjojen sivuilla kuin lavoillakin. Syksyllä 2025 Raumalla asuva Laaksonen lähtee tien päälle, kun Ilonhilaaja-runoehtookiertue saapuu esittelemään Laaksosen puhuttua runotuotantoa ympäri Suomen. 

Jenna Kostet 

Kirjailija ja neulesuunnittelija Jenna Kostet on perehtynyt kansantieteeseen ja folkloristiikkaan. Hänen kirjallinen tuotantonsa tunnetaan historiallisesta tunnelmastaan. Kostet yhdistää kalevalaista runoutta ja villapaitoja neulekirjassaan Neulottu Kalevala (Laine, 2022) ja tutkii Turun linnassa eläneiden naisten kohtaloita teoksessaan Kuuden Katariinan jäljillä (Aula Co, 2023). Myös parhaillaan työn alla oleva proosatrilogia sijoittuu 1930-luvun Turkuun. 

Kasper Strömman 

Graafinen suunnittelija, kuvittaja ja stand up –koomikko Kasper Strömman on monessa mukana. “Suomen tunnetuimman miesfluensserin” nimen voi nähdä niin Ylen tuotannoissa, kirjojen kansissa kuin sarjakuvissakin. Strömmanin blogi Kasper Diem on palkittu vuoden 2016 blogina ja Strömman tunnetaan myös vuoden 2013 graafikkona. Viimeisintä Strömmanin tuotantoa edustaa kirja Piparitalo palaa – Rajoja rikkovia rakennelmia Piparkassun kaulimesta (Reuna, 2025), josta löytyvät ohjeet niin ydinvoimalan, grillikioskin kuin korttitalon leipomiseen. 

Kuparikettu 

Somevaikuttaja, kirjailija ja nykynoita Kuparikettu on mystiikan, magian ja yliluonnollisten ilmiöiden asiantuntija. Uusimmassa kirjassaan Nykynoidan käsikirja (Into, 2023) Kuparikettu kertoo elämästään nykynoitana ja opastaa samalla lukijaa nykynoituuden saloihin. Kupariketulle noituus ei tarkoita taikasauvan heiluttelua vaan avointa elämänkatsomusta, jossa uskomuksia ja kansanperinnettä yhdistetään nykyajan tieteelliseen maailmankuvaan.  

Laura Malmivaara 

Näyttelijä, laulaja ja valokuvaaja Laura Malmivaara tunnetaan monesta merkittävästä roolistaan etenkin television puolella. Kotikadusta (Yle, 1995) tuttu ja suurta suosiota nauttineen komediasarjan Queen of Fucking Everything (Yle, 2025) päätähti Malmivaaran taiteelliseen tuotantoon kuuluu nyt myös esikoisromaani Vaiti (Otava, 2021), jossa avautumisen vaikeutta pohditaan autofiktion kautta. 

Marcus Rosenlund 

Tiedetoimittaja ja kirjailija Marcus Rosenlund on paneutunut tieteen moninaisiin ilmiöihin, kuten säähän, avaruuteen ja pieneliöihin. Pitkän uran Yleisradiolla tehneen Rosenlundin ansioihin kuuluu muun muassa journalistiikan Topelius-palkinto vuodelta 2015. Svenska Ylen radio-ohjelman Kvanthopp juontajanakin tunnettu Rosenlund on kirjoittanut myös kirjoja, joista tuorein Maanalainen elämä (SS, 2024, suom. Veli-Pekka Ketola) johdattaa lukijan kaivoksiin, onkaloihin ja maanalaisiin rakennelmiin. 

Mikael Niemi 

Kirjailija Mikael Niemi alkoi haaveilla kirjailijanurasta jo nuorena, ja löikin läpi vuonna 2000 teoksellaan Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä (Like, 2000, suom. Outi Menna). Kuten tämä elokuvaksikin tuotettu teos, sijoittuvat useat Niemen kirjat hänen synnyinseutuunsa Pajalaan, Torniolaakson ruotsinpuoleiseen rajakuntaan. Niemen teoksissa välittyy kirjailijan rakkaus pohjoisen luontoon, jossa hän vapaa-ajallaan mielellään hiihtää. 

Pajtim Stastovci 

Kirjailija Pajtim Statovcin teokset ovat menestyneet niin Suomessa kuin ulkomailla. Kosovossa syntynyt ja Suomessa kasvanut Statovci kirjoittaa entisiin Jugoslavian maihin sijoittuvia teoksia ja pohtii kansallisuusidentiteettiä ja ulkopuolisuuden tunteita. Statovci tunnetaan myös kaksinkertaisena Finlandia-voittajana teoksillaan Bolla (Otava, 2019) ja Lehmä synnyttää yöllä (Otava, 2024). Viimeisimmässä nousee esiin myös keskustelu eläinten oikeuksista.  

Ted Forsström 

Koomikko, kirjailija ja näyttelijä Ted Forsström on tuttu humoristisesta otteestaan kaikessa tuotannossaan. Radiojuontajana tunnettu Forsström on kirjoittanut myös lastenkirjoja. Yhdessä Kaj Korkea-ahon kanssa kirjoitettu nuortenkirjasarjan ensimmäinen osa Zoo. Viraalit nerot (Otava, 2017, suom. Laura Beck) on saanut Finlandia Junior –ehdokkuuden. 

Tuomas Äystö 

Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Tuomas Äystö on keskittynyt tutkimaan uskonnon ja politiikan yhteentörmäyksiä, kulttuurisia kiistoja, jumalanpilkkaa ja mediakohuja. Näistäkin aiheista ammentava Äystön kirja Paholaisen perilliset – Satanismipaniikin synkkä historia (Like, 2025) valottaa, mistä 1980- ja -90-lukujen satanismipaniikissa oli oikein kyse. 

Claus Stolpe 

Valtiotieteiden tohtori ja Åbo Akademin lehtori Claus Stolpe on Yhdysvaltain politiikan asiantuntija. Presidentteihin, erityisesti Donald Trumpiin, erikoistunut Stolpe on kirjoittanut aiheesta useita teoksia. Hänen viimeisin kirjansa Herr president: sant och halvsant om USA:s ledare (Scriptum, 2024) kertoo osin hauskojakin faktoja presidenteistä lätäkön toisella puolen. Vaasalainen Stolpe on usein valmis kommentoimaan vaaleja niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. 

Mikko Kamula 

Kirjailija Mikko Kamula on suomalaisen kansanperinteen ja uskomusten asiantuntija. Hänen kuusiosainen romaanisarjansa Metsän kansa (Gummerus, 2017) on saanut huomiota yhdistelemällä historiallista proosaa ja fantasiakirjallisuutta. Jo nuorena kirjasarjaansa innoituksen saanut Kamula on opiskellut folkloristiikkaa ja samoaa mielellään Suomen metsissä. 

Riina Peltonen 

Yrittäjä, tietokirjailija ja freelancer Riina Peltonen haluaa tutustuttaa ihmisiä omiin juuriinsa menneisyyden paikkojen kautta. Hänen kirjansa valottavat Pohjanmaan kansanmystiikkaa, ja viimeisin teos Tervahaudan haltija – Myyttisiä tarinoita Pohjanmaalta (Haamu, 2024) valottaa paikallisia uskomustarinoita ja niiden yliluonnollisia olentoja. Peltonen kokee unohdettujen tarinoiden kutsuvan häntä, eikä inspiraatiota kirjoittamiseen tarvitse siksi etsiä. 

Petter Sandelin 

Toimittaja ja kirjailija Petter Sandelin on vaasalainen Svenska Ylen toimittaja. Sandelinin esikoisteos Osuma (SS, 2024, suom. Katriina Huttunen) kertoo rakkaudesta jatkosodan jaloissa. Runojakin kirjoittaneen Sandelinin tyyli on usein sanojen merkityksillä leikittelevää. 

Kersti Juva 

Palkittu englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjä Kersti Juva on tullut tunnetuksi J.R.R. Tolkienin teosten suomentajana. Tässä käännösprosessissa hän on vaikuttanut uusien suomenkielisten sanojen kuten örkki tai haltia syntyyn. Vuonna 2018 Pro Finlandia –mitalin saanut Juva on kääntänyt myös muita kirjallisuusklassikoita, kuten A. A. Milnen Nalle Puh –kirjat (1975). 

Amani Al-mehsen 

Kolumnisti, journalisti ja ihmisoikeusasiantuntija Amani Al-mehsen on tunnettu Ylelle kirjoittamistaan kolumneistaan. Nyt hänen nimensä voi nähdä myös hänen esikoiskirjansa kannessa Hayati, rakkaani (Otava, 2025). Äitinsä tarinasta inspiroitunut Al-mehsen kertoo teoksessa rohkeasta vapautta tavoittelevasta naisesta. Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Al-mehsen korostaa empatian tärkeyttä politiikassa. 

Laura Gustafsson 

Kirjailija ja näytelmäkirjailija Laura Gustafsson on yhteiskunnallinen keskustelija ja suurien aiheiden esiin nostaja. Gustafsson on ansainnut jo kaksi Finlandia-ehdokkuutta teoksillaan Huorasatu (Into, 2011) ja Mikään ei todella katoa (Otava, 2023). Viimeisin teos paneutuu eläinteollisuuteen ja järisyttää ihmiskeskeistä ajattelua. Toisten historia –hankkeessa hän puolestaan kertoo maailmanhistoriaa eläinten näkökulmasta yhdessä Terike Haapojan kanssa. 

Annika Perkiö 

Somessa nukkevalokuvaajana tunnettu Annika Perkiö on äskettäin kirjoittanut esikoiskirjansa Herra Wolterin karnevaali (Haamu, 2025). Itsensä ulkopuolisiksi tunteville nuorille kirjoitettu kirja sekoittaa hirviöfantasiaa ja ihmisyyteen kuuluvia tunteita. Tällaista kirjallisuutta Perkiö lukisi itsekin, sillä häntä on kutsuttu myös paranormaalin romantiikan suurkuluttajaksi. 

Sampsa Peltonen 

Kääntäjä Sampsa Peltonen on monikielisyyden ja kääntämisen puolestapuhuja. Erityisesti arabiasta ja ranskasta suomentava Peltonen toimii myös Ylen ajankohtaiskääntäjänä ja on ansainnut työstään esimerkiksi Mikael Agricola –palkinnon (2023). Hän näkee kääntämisen tärkeänä, sillä se auttaa meitä ymmärtämään erilaisuutta.  

Ann-Luise Bertell 

Näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja Ann-Luise Bertell on tuottanut niin runoutta, proosaa kuin draamaakin. Wasa Teaterin johtajana kahden kauden ajan toiminut Bertell on saanut Finlandia-ehdokkuuden teoksellaan Oma maa (Tammi 2021, suom. Vappu Orlov), joka on Bertellin Botnia-trilogian toinen osa. Teatterikorkeakoulusta valmistunut Bertell on tehnyt myös vuoden mittaisen tutustumiskierroksen Turun kauppakorkeakoulussa ennen luovalle alalle päätymistään. 

Carl Åkerlund 

Kulttuurilehti Provinsin entinen toimittaja Carl Åkerlund on tullut tunnetuksi esikoiskirjallaan Fäderneslandet (Weyler förlag, 2025). Winhill/Losehill-yhtyeen sanoituksiakin rustaillut Åkerlund on nyt siirtynyt pidemmän tekstin ääreen ja sota-ajan kuvauksiin, joita ruotsalaisissa sanomalehdissä on ylistetty. 

Jonas Bergqvist  

Vaasalainen näyttelijä ja koomikko Jonas Bergqvist näkyy niin stand up –lavoilla kuin lastenohjelmissakin. Ylen lastenohjelma Buu-klubbenin käsikirjoittaja ja ohjaaja Bergqvist tuottaa myös musiikkia ja ilahduttaa seuraajiaan somessa humoristisella sisällöllään. 

Jukka Sarjala 

Historioitsija Jukka Sarjala on Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti. Hän on tutkinut musiikin historiaa ja kirjoittanut aiheesta useita teoksia. Viime aikoina myös yleinen 1800-luvun kulttuurihistoria on ollut Sarjalan kiinnostuksen kohteena ja viimeisin monen kirjailijan yhteisteos Kirjojen kaipuu. Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa (Gaudeamus, 2024) valottaa kirjakulttuurin moninaisia puolia.  

Malin Kivelä 

Kirjailija ja dramaturgi Malin Kivelä on kirjoittanut näytelmiä, romaaneja ja lastenkirjoja. Toimittajanakin työskennellyt Kivelä haluaa tietää mahdollisimman paljon siitä mitä toisillemme näytämme ja siitä mitä piilotamme sisäämme. Kivelän ja Martin Glaz Serupin lastenkirja Jos kohtaat karhun (Teos, 2021) oli ehdolla monen merkittävän palkinnon saajaksi. Hänen uusin teoksensa Naturhaverierna (Wahlström Widstrand, 2025) pureutuu hänen monimutkaiseen luontosuhteeseensa. 

Marko Hautala 

Vaasalainen kirjailija Marko Hautala kirjoittaa psykologista kauhua. Hänen viimeisin teoksensa Samaeli kirja (Tammi, 2025) julkistustilaisuus pidettiin tänä syksynä Vaasan pääkirjastolla. Hautalan teoksia on käännetty usealle eri kielelle ja hän on niittänyt menestystä myös Yhdysvalloissa Shirley Jackson –palkintoehdokkuudella vuonna 2021. Hautala on työskennellyt myös opettajana, elokuvakääntäjänä ja hoitajana psykiatrisessa sairaalassa. 

Ulrika Hansson 

Pietarsaarelaisella kirjailija Ulrika Hanssonilla on tutkinto kirjallisuustieteistä ja työkokemusta toimittajana. Tämän lisäksi hänellä on taito kirjoittaa kiehtovia kirjoja, joista ensimmäinen Jaktlaget (S&S, 2020) sai Runeberg –palkintoehdokkuuden. Hänen romaaneissaan keskeisiä teemoja ovat maaseutu, kylämentaliteetti ja ihmissuhteet.  

Kurja juttu 

Kurja juttu on kolmen kaveruksen rikospodcast, jossa rikosmysteerit ja huumori kohtaavat yllättävän sopivalla tavalla. Jokaisessa jaksossa Minna Juuti ja Fiia Suuronen kertovat Pinja Mikkoselle hänelle entuudestaan tuntemattomia tapauksia. Podcastin tekijät julkaisivat myös kirjan Sadetakkitappaja ja muita Kurjia juttuja Etelä-Koreasta (Atena, 2025), jossa käydään läpi kuuluisia etelä-korealaisia rikostapauksia ja paikallisen kulttuurin piirteitä. Jyväskylän seudulta tulevan porukan podcast on ollut Spotifyn top100-listan kärkikymmenikössä.  

Alexandra Enroth 

Näyttelijä Alexandra Enroth on tehnyt stand up –komiikkaa jo vuodesta 2017. Vaasan ja Pohjanmaan seudulla paljon esiintynyt Enroth on päässyt lavoille myös Ruotsin puolella. Näyttelijän työn ja komiikan lisäksi lavarunous ja teatterin monet tehtävät tuotannosta käsikirjoittamiseen ja maskeeraamiseen ovat tulleet Enrothille tutuiksi. Koulutuksensa hän on hankkinut moninaisilla kursseilla ja Teatterikorkeakoulussa.