Ohita valikko

Tietoa koronaviruksesta

Työntekijät kertovat

Meillä Vaasan kaupungilla on noin 660 eri tehtävänimikettä, joten monipuolisia työtehtäviä riittää! Haluatko tietää tarkemmin, millaista työskentely meillä on? Tutustu alla oleviin uratarinoihin, joissa eri alojen osaajat kertovat työstään.

Marja Mikola, asianhallinnan erityisasiantuntija
Janne Viinikka, lastenhoitaja
Tiina Mäenpää, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Mari Soininen, perhepäivähoitaja
Hanna Lennes, suuhygienisti
Päivi Korkealaakso, kaavoitusjohtaja
Jukka Talvi, kuntatekniikan johtaja
Anu Rinne, HR-controller
Pauliina Leppänen, liikuntaryhmien ohjaaja
Arttu Kukko, fysioterapeutti
Katarina Aro, terveydenhoitaja
Annika Laasonen, kotisairaanhoitaja
Elisabeth, esteettömyyskoordinaattori
Paula Virtanen, varhaiskasvatuksen opettaja
Ida Kniivilä-Tuominen, varhaiskasvatuksen opettaja
Marita Tuomisto, lastenhoitaja
Anna-Leena Orava, sairaanhoitaja
Mira Puolamäki, varhaiskasvatuksen opettaja
Ida Grander, varhaiskasvatuksen erityisopettaja


 

Marja Mikola, asianhallinnan erityisasiantuntija

Marja Mikolasta piti alun alkujaan tulla eläinlääkäri, mutta kuinka ollakaan hän on päätynyt Vaasan kaupungin asiakirjahallintoon. Historia-alan opiskelujen kautta Marjo päätyi maakunta-arkistoon, josta taas pätevöitymisen kautta vaihtoi tehtäviään ja siirtyi kirjastoon. Sittemmin Marjo palasi juurilleen asiakirjahallinnon pariin aloittaessaan konsernihallinnossa hallinnon ja asioinnin palvelualueella asianhallinnan erityisasiantuntijana kuvankauniissa hallintotalossa.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Pikku-Marjan ammattihaave oli eläinlääkäri, mutta se kyllä lukiossa vaihtui siistimpään sisähommahaaveiluun.

Mitä teet?

Toimin konsernihallinnossa hallinnon ja asioinnin palvelualueella asianhallinnan erityisasiantuntijana. Sähköinen tietoaineistojen arkistointi etenee ja toisaalta jo muodostuneen paperimuodossa olevan pitkään säilytettävän aineiston digitointikysymykset ovat kovasti ajankohtaisia. Asiakirjahallinnon ohjeistuksen uudistus ja tiedonhallintasuunnitelmat ovat työn alla. Olen toimielinten esityslista-pöytäkirja-kuviota pyörittävän tiimin, kirjaamon sekä keskusarkiston ja toimialojen arkistonhoitajien tiimin esihenkilö.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Tavallinen työpäivä sisältää kokouksia ja tapaamisia asiakirjahallinnon asioiden ympärillä. Pohdinnassa tällä hetkellä ovat erityisesti sähköiseen allekirjoitukseen ja sitä myötä sähköiseen arkistointiin liittyvät asiat. Säilytys paperimuodossa alkaa olla mennyttä aikaa mm. toimielinten pöytäkirjoissa ja vähitellen myös viranhaltijapäätöksissä. TwebPortaali on otettu nyt elokuussa luottamushenkilökäyttöön pöytäkirja-allekirjoituksissa, Valmu-sovelma tulee syksyn mittaan viranhaltijapäätösten sähköiseen allekirjoittamiseen ja VismaSign mahdollistaa ulkoisten kumppaneiden sähköisen allekirjoituksen. Kansallisarkiston lupaa kaiken kunnallisen aineiston arkistointiin pelkästään sähköisesti odotetaan, esimerkiksi rakennusvalvonnalle tällainen lupa on tullut jo aiemmin.

Paperimuodossa keskusarkistossa olevan pysyvästi säilytettävän aineiston digitointi ja säilytys pelkästään sähköisessä muodossa on myös agendalla. Kyse ei todellakaan ole pelkästään tiedon säilytysmuodosta vaan myös toimintaprosesseista ja –tavoista. Tiedon löytyminen, saatavuus ja saavutettavuus pystytään toteuttamaan helpommin sähköisissä järjestelmissä.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on olla vaikuttamassa syntyvän asiakirjatiedon elinkaareen, tarvittavan tiedon käytettävyyteen ja säilyvyyteen eri muodoissaan. Katse on toisaalta tulevaisuudessa, todistusvoimaisen tiedon löytymisen turvaamisessa jopa satojen vuosien kuluttua ja toisaalta Vaasan kaupungin kunniakkaassa historiassa mm. keskusarkistossa säilytettävään aineistoon kohdistuvien tietopyyntöjen kautta. Haastavaa tällä hetkellä on esimerkiksi löytää hyviä ratkaisuja toimialojen käytännön työssä käyttämien järjestelmien ja kaupungin asianhallintajärjestelmän Tweb/Kaarlen välillä pysyvästi ja pitkään säilytettävän tiedon osalta.

Millaista täällä on olla töissä?

On hienoa, että kaupungin sisällä tarjoutuu mahdollisuuksia hyödyntää koko työuran aikana kertynyttä kokemusta ja saada uusia haasteita. Historia-alan opinnot johtivat aikanaan arkistojen maailmaan, jota uraa ehti kertyä lähes parikymmentä vuotta pääosin silloisessa Vaasan maakunta-arkistossa. Opintojen täydentyminen kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla 2000-luvun alkupuoliskolla pätevöitti kirjastotyöhön, josta viimeiset reilu 12 vuotta kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluissa palvelupäällikkönä. Nyt olen palannut siis juurilleni asiakirjahallinnon pariin, jossa digitalisaation tuoma muutos näkyy ja tuntuu monin tavoin.

Tiimieni väki on työhönsä sitoutunutta ja hoitaa asioita kunniakkaasti kireiden aikataulujen paineissa. Kaunis hallintotalohan on mitä mainioin työn tekemisen tilana.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Ylipäätään asiakirjahallinnon merkitys, ei ehken yllättävä, mutta mielellään sujuvasti sivuutettava asia. Ihmiset eivät yleensä edes pohdi asiakirjatiedon säilyvyyteen, säilytykseen, löytymiseen, saatavuuteen, saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyviä asioita vaan ne jäävät arjessa helposti sivuraiteelle, kun ne tuntuvat vaikeilta ja vaivalloisilta tai ei ymmärretä niiden olevan osa työtä. Paperikasat jäävät selvittämättä, hävitetään tarpeellista tietoa, hävitetään tietoa, jota tarvittaisiinkin myöhemmin, riittävästi tietoa ei siirretä järjestelmästä toiseen siirryttäessä jne. Tämän seurauksena työaikaa käytetään paljon jälkikäteiseen selvittelyyn, etsimiseen ja ihmettelyyn. Ajantasainen arkistonmuodostusuunnitelma / tiedonohjausuunnitelma kantaa jo pitkälle.

Kun aikaa kuluu tarpeeksi, tieto muuttuukin arvokkaaksi historiatiedoksi ja vaikkapa komeat kaupunginvaltuuston pöytäkirjasidokset saavat osakseen ihastelua ja ihmettelyä. Joskus ihmiset ihmettelevät sitäkin, että koulutodistuksia, neuvolakäyntien dokumentointia yms. yksityisen ihmisen historiaa löytyy kunnan arkistoista.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Työni on merkityksellistä esimerkiksi kaupungin ja yksityisten henkilöiden oikeusturvan kannalta, että säilytämme oikeat ja tarpeelliset tiedot riittävän kauan, mutta ymmärrämme myös hävittää tarpeettoman tiedon. Erilaisten tutkimushankkeiden tai yksityisten henkilöiden tiedontarpeisiin vastaaminen on kiinnostavaa ja joskus varsin haastavaa.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Asiakaspalveluhenkisyydestä, pitkäjänteisyydestä, tietoteknisestä kiinnostuksesta, tarkkuudesta ja kyvystä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ei ole ainakaan haittaa näissä töissä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on työhönsä sitoutunut työyhteisö, jossa on vajaa 20 henkilöä kaikki määräaikaiset mukaan luettuna. Näistä osan toimipiste on hallintotalolla ja osa sijaitsee toimialoilla eri puolilla kaupunkia. Palvelemme sujuvasti päätösten valmistelijoita, esittelijöitä ja pöytäkirjanpitäjiä sekä muita tiedon kirjaamis- ja etsimiskysymyksissä. Asianhallintajärjestelmän ja sen sovelmien käytön opastus, tiedonhallintasuunnitelmien laadinnassa avustaminen sekä paperiarkistojen käsittelyn neuvonta sekä tietopalvelu ovat osa tehtäväkenttäämme.

Mitä teet työn vastapainoksi?

No, pienimuotoista puutarhan hoitoa, liikuntaa sopivassa määrin eri muodoissa, lukemista, luontoretkeilyä, mökkeilyä, sukututkimusta – ihan fiiliksen mukaan.

Anna-Leena Orava, sairaanhoitaja

Työlläni on vaikutus vanhusten onnellisuuteen

Sairaanhoitaja Anna-Leena Orava on työskennellyt Vaasan kaupungin kotihoidossa neljä vuotta ja sairaanhoitajan töissä yhteensä noin 11 vuotta. Vapaa-ajan hän viettää mieluiten kotona tai improvisaatio-harrastuksen parissa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Aloitan työt tavallisesti aamulla klo 7.00. Tutustun alkavan kierroksen asiakkaisiin, pakkaan tarvittavat välineet mukaan ja lähden asiakkaiden luo. Asiakkaiden luona päivistä riippuen teen erilaisia sairaanhoidollisia toimenpiteitä, kuten haavanhoitoa, verinäytteiden ottoa, INR–kontrolleja (marevan koe), voinnin seurantaa, ohjeistusta ja neuvontaa. Kirjaan käynnillä tekemäni asiat ja asiakkaan terveydentilan heti asiakkaan luona läppärillä asiakkaan tietoihin. Kierros päättyy näytteiden viemisellä laboratorioon.

Toinen puoli työpäivästä menee yleensä koneella ja puhelimessa. Olen tarpeen mukaan yhteydessä lääkäriin, palveluohjaajaan, fysioterapeuttiin, haavanhoitajaan, omaisiin, asiakkaisiin, sairaalaan, terveysasemiin, sosiaalityöntekijöihin ja tiimini lähihoitajiin. Moniammatillinen yhteistyö on suuri osa työtäni, esimerkiksi, jos lääkäri on määrännyt asiakkaalle uuden lääkkeen, informoin siitä asiakasta, omaista, lähihoitajia ja apteekkia.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on ehdottomasti asiakkaat ja heidän auttamisensa. Palkitsevinta on, kun huomaan, että asiakkaalla on hyvä olla: hän selviää kotona paremmin ja hänen elämänlaatunsa on kohentunut avullani. Motivoidun myös siitä, että saan kehitettyä jonkun asian paremmaksi ja toimivammaksi työyhteisössäni.

Teen töitä sen eteen, että vanhukset saisivat sairauksista huolimatta laadukkaan elämän kotona niin pitkään kuin mahdollista. Koti on ihmiselle rakas asia. Haastavinta minulle on se, jos joku ei ota tarjottua apua vastaan.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä, mikä?

Luulen, että ihmiset eivät tiedä, kuinka paljon yksi pienikin asia voi vaatia työtä ja kuinka montaa ihmistä se yhden pienen asian hoitaminen koskettaa. Lisäksi uskon, että ihmiset eivät tiedä, kuinka vaativia toimenpiteitä kotona voikaan tehdä, esimerkiksi pleuradreenin tyhjääminen ja venaportin huuhtelu.

Millaista täällä on olla töissä?

Tämä on paras työpaikka! Työ on vaativaa ja haastavaa, mutta antoisaa. Koen oppivani edelleenkin uusia asioita. Minulla on myös kivat työkaverit ja heihin voin aina luottaa. En koskaan koe olevani yksin, vaikka jokaisella onkin omat asiakkaansa ja vaikka olemme osan kanssa eri toimistoissa. Voin aina kysyä neuvoa ja apua, jos sitä tarvitsen. Koen kuuluvani hyvään ja yhteisölliseen porukkaan, josta ei naurua puutu.

Hanna Lennes, suuhygienisti

Muutakin kuin hammaskiven rapsuttelua

Hanna Lennes viihtyi työssään hammashoitajana ja palasi opiskelujen jälkeen samaan mahtavaan työyhteisöön jatkamaan töitä suuhygienistinä. Parasta työssä ovat ihmiset ja jatkuva uuden oppiminen.

Mitä teet?

Aloitin hammashoitajana kaupungin hammashuollossa vuonna 2012, kävin opiskelemassa välillä lisää ja suuhygienistinä aloitin keväällä 2018. Kunnallisessa hammashuollossa tehtävänkuva on laaja ja potilaita on kaikista ikäluokista, aina odottavista äideistä iäkkäisiin. Kliinisen työn lisäksi osallistumme myös terveyden edistämisen tapahtumiin ja projekteihin.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Teen tällä hetkellä pienen lapsen vanhempana osittaista työaikaa, joten useimmiten olen töissä 7.30-13.30. Työpäiväni alkaa vastaanoton kuntoon laittamisella, puhtaiden instrumenttien noutamisella, päivän potilastyöhön perehtymisellä ja sähköpostin tarkistamisella. Potilaita päivääni mahtuu yleensä 4-8. Tyypillisenä päivänä minulla käy 1-3 aikuista parodontologisessa hoidossa sekä lapsia tarkastuksissa tai ennaltaehkäisevillä hoitokäynneillä, jolloin esimerkiksi puhdistetaan tai pinnoitetaan hampaita, sekä tehdään fluorikäsittelyjä. Iltapäivällä potilastyön päätteeksi hoitohuone puhdistetaan, käytetyt instrumentit toimitetaan välinehuoltoon ja teen paperitöitä. Paperitöihin kuuluu esimerkiksi lasten ja nuorten kutsumista hoitoon yksilöllisen hoitovälin perusteella, ajanvarauskirjan hallintaa ja yhteydenpitoa minne milloinkin.

Mikä on parasta työssäsi?

Parasta työssäni on ihmisten, sekä työkavereiden että potilaiden kohtaaminen, sekä jatkuva uuden oppiminen ja itsensä ammatillinen kehittäminen. Tähtihetkiä työssäni ovat ne, kun voitan pelkäävän ihmisen luottamuksen ja käynti saadaan onnistumaan, vaikka ensin ei välttämättä uskalleta nousta hoitotuoliin ollenkaan. Tällaisten käyntien jälkeen oma mieli on korkealla.

Entä haastavinta?

Haastavinta on joskus löytää ja herättää potilaan oma motivaatio suun terveydentilan parantamiseen, jos potilas ei itse koe asiaa tärkeäksi.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Kaikkein merkityksellisimmäksi koen lasten suun ja hampaiden hyvinvoinnin tukemisen, sillä pienet lapset eivät yksin pysty ylläpitämään suun terveyttä. Lapsuudessa on vielä hyvät mahdollisuudet säilyttää hampaiden ja ikenien terveys sekä oppia huolehtimaan niistä jatkossakin.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä?

Suuhygienisti on melko tuntematon ammatti, ja monet sekoittavat sen hammashoitajaan. Myös yksintyöskentely ja toimenkuvan laajuus voivat yllättää: työ on paljon muutakin, kuin hammaskiven rapsuttelua.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on mahtavaa porukkaa töissä, kynnys konsultointiin tai avun pyytämiseen on todella matala, eikä koulutustausta määrittele paikkaa kahvipöydässä!

Päivi Korkealaakso, kaavoitusjohtaja

Turvallisen ja viihtyisän arjen asialla

Kaavoitusjohtajana työskentelevän Päivi Korkealaakson yksikään työpäivä ei ole samanlainen. Päivin mielestä on hienoa olla mukana vaikuttamassa siihen, millaisessa kaupungissa nyt ja tulevaisuudessa asumme.

Mitä teet?

Toimin Vaasan kaupungilla kaavoitusjohtajana. Pääsen työssäni kattamaan pöytää erilaisille tarpeille – arjen elämälle, työpaikkakokonaisuuksille, palveluille, liikenteelle ja vapaa-ajalle. Olen ollut täällä töissä 20 vuotta: yksikään päivä ei ole ollut samanlainen ja siitä pidän.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Työpäivä koostuu erilaisten asioiden linjauksiin tähtäävistä isoista tai pienistä kokouksista. Näissä kokouksissa asiat pala palalta etenevät kohti valmiita kaavoja, joissa pyritään mahdollistamaan erilaiset tulevaisuuden tarpeet. Työpäivän jälkeen minut löytää yleensä puutarhahommista tai lenkkipolulta.

Mitkä ovat työsi tähtihetkiä?

Kun monimutkaiseen kokonaisuuteen löytyy yhteinen ratkaisu.

Entä haastavinta?

Joissakin hankkeissa oma liikkumavara loppuu. Aiempi lakipäätös tai muu vastaava linjaus saattaa estää maanomistajan ensisijaisen toiveen, mutta silloin yritetään löytää ratkaisu vaihtoehtojen kautta.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Maankäytön suunnittelulla pyritään turvaamaan kaupungin strategiset tarpeet demokraattisesti, maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja terveellistä, turvallista ja viihtyisää ympäristöä luoden.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä, mikä?

Kaavan piirtää fyysisesti nopeasti, mutta jokainen viiva ja jokainen kaavaan sisältyvä määräys sisältää paljon juridiikkaa, euroja, sopimuksia, vaikutuksia ja neuvotteluja.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Maankäytön suunnittelua ei tehdä yksin, vaan työ edellyttää laajaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja sen koordinointia, verkostoja ja erilaista osaamista. Onnistuneessa hankkeessa eri osa-alueet eri osaajien yhteistyössä loksahtavat kohdilleen oikea-aikaisena ja toisen osaamista kunnioittaen. Meidän porukka hallitsee sellaisen työtavan.

Jukka Talvi, kuntatekniikan johtaja

Hyvästä parempaa

Tuore kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi on luonteeltaan kirkasotsainen kehittäjä, joka odottaa välillä pääsevänsä tekemään jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Oulaistelainen, Kalajoelta Vaasaan muuttanut Talvi kiittelee uusia työkavereitaan lämpimästä vastaanotosta ja erinomaisesti alkaneesta yhteistyöstä.

Kerro taustastasi, missä olet ollut aiemmin töissä?

Olen koulutukseltani insinööri (ylempi AMK) ja suorittanut viidet erikoistumisopinnot tekniikan saralta ja johtamisesta, jotka kaikki sopivat hyvin nykyisiin työtehtäviini. Olen työskennellyt pääosan yli 20-vuotista työuraani Oulun kaupunkikonsernissa – ensin liikenneinsinöörinä ja sittemmin energiayhtiössä yksikönpäällikkönä. Viimeksi toimin kaukolämpö- ja valokuituyhtiöiden toimitusjohtajana Kalajoen kaupunkikonsernissa.

Mitä työhösi kuuluu?

Johdan kuntatekniikka-nimistä tulosaluetta, joka on osa teknistä toimialaa. Kuntatekniikka vastaa seitsemän palveluyksikön voimin muun muassa liikenteen, viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen infrasta sekä tuottaa näihin liittyviä palveluita. Koitan johtaa valmentavalla otteella ja varmistaa, että työn teon edellytykset ovat kunnossa. Työpäivät koostuvat palavereista, raportoinnista, yhteydenpidosta eri tahojen kanssa sekä päätösten tekemisestä ja valmistelemisesta.

Mitä odotat uudelta työltäsi?

Kuntatekniikka on osa jokaisen vaasalaisen arkea ja teemme tärkeää työtä yhteisen hyvän eteen. Olen luonteeltani kirkasotsainen kehittäjä ja haluan tehdä hyvästä parempaa. Odotuksena on, että aina välillä harmaan peruspuurtamisen lisäksi pääsisi tekemään jotain aivan uutta ja ihmeellistä.

Mitkä ovat ensitunnelmat uudesta työstäsi, työpaikastasi ja kotikaupungista?

Työyhteisö on ottanut erittäin hyvin vastaan ja olen huomannut henkilöstöllä vilpittömän halun hoitaa työnsä hyvin. Työ on osoittautunut vaativaksi ja suurelta osin myös hyvin antoisaksi. Kaupunkina Vaasasta on muodostunut jo vuosia sitten hyvin romanttinen kuva ja kyllä se on pitänyt kutinsa täällä asuessakin. Sitä mielikuvaa haluaisin osaltani myös vahvistaa.

Missä asioissa sinuun kannattaa olla yhteydessä?

Periaatteessa aina voi pysähtyä jututtamaan melkeinpä asiasta kuin asiasta. Työasioissa yhteistyö kuntatekniikan kanssa on varmaankin se yleisin jutun juuri. Palautettakin saa antaa.

Anu Rinne, HR-controller

Aktiivista tekemistä ja kehittämistä hyvässä porukassa

HR-controller Anu Rinne iloitsee, että pääsee kehittämään työyhteisöä ja kaupunkiamme yhdessä osaavien työkavereiden kanssa.

Mitä teet?

Työskentelen teknisellä toimialalla henkilöstöasioiden parissa. Teen yhteistyötä toimialajohtajan, toisen controllerin, tulosaluejohdon, esimiesten ja pääluottamismiesten kanssa, lisäksi tehtävääni kuuluu tiivis yhteistyö kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa. Olen työskennellyt Vaasan kaupungilla kaksi vuotta: tätä ennen työskentelin kansainvälisen yrityksen HR-tiimissä.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Työpäivät koostuvat tapaamisista tulosaluejohtajien ja esimiesten kanssa esimerkiksi rekrytointien, työhyvinvoinnin, palkkauksen ja henkilöstösuunnittelun parissa. Työpäivien aikana vaihdan ajatuksia myös henkilöstön ja pääluottamusmiesten kanssa ajankohtaisista asioista. Lisäksi olen projektipäällikkönä HR-prosesseihin liittyvissä kehittämisprojekteissa. Vapaa-aikana minut löytää kotoa perheen parista, metsäpoluilta tai jumppasalilta.

Mitkä ovat työsi tähtihetkiä?

Mukavia hetkiä työssäni ovat ne, kun on voinut auttaa onnistumisissa tai tukea haastavan tilanteen ratkaisussa. On myös palkitsevaa huomata, että kehittämistoimenpiteet ovat menneet eteenpäin ja alkavat näkyä arjen toiminnassa.

Mikä on haastavinta?

HR-asioiden parissa työskennellessä käsitellään välillä arkoja ja tunteitakin herättäviä aiheita. Työssä vaaditaan tasapainottelua tilanteissa, joissa tarvitaan tunnetaitoja ja tilannesilmää samalla, kun tulee noudattaa lakia ja työehtosopimuksia. HR-kentällä tulee vastaan myös tilanteita, joihin ei ole vastauksia laissa tai oppikirjoissa. Tilanteissa toimiminen rakentuu vahvasti käytännön kokemuksen kautta hyviä HR-käytäntöjä arjen tekemisessä kokeillen ja muodostaen.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Hyvillä ja laadukkailla henkilöstökäytännöillä ja prosesseilla voidaan vaikuttaa positiivisesti palvelutuotantoon, esimiestyöhön sekä henkilöstön hyvinvointiin. Tätä kautta ne tukevat koko organisaatiota strategisiin tavoitteisiin pääsyssä. Henkilöstökäytäntöjä on tärkeä kehittää jatkuvasti ja mukauttaa niitä toimintaympäristön muutoksiin.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Controller-nimike viittaa vahvasti kontrolliin ja seurantaan 🙂 – työni on kuitenkin hyvin pitkälle yhteistyötä, tukemista ja yhteistä kehittämistä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Saan tehdä töitä osaavassa ja aktiivisessa porukassa – työkavereiden tuki on aina saatavilla, kun sitä tarvitaan. Viihdyn teknisessä toimessa erittäin hyvin, täällä on hyvä porukka sekä aktiivista tekemistä ja kehittämistä meneillään. Arvostan, että saan tehdä työtä Vaasassa – tämä on upea kaupunki.

Pauliina Leppänen, liikuntaryhmien ohjaaja

Kehon ja mielen huoltoa

Liikuntaryhmien ohjaajana työskentelevä Pauliina Leppänen nauttii työstä Vaasan kaupungilla, jossa pääsee tekemään alan monipuolisimpia töitä ja kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti.

Mitä teet?

Ohjaan paljon soveltavan liikunnan ryhmiä Vaasan kaupungin liikuntapalveluissa. Ensimmäinen ammattini on laivakokki, mutta kouluttauduin ja siirryin liikunta-alalle noin 10 vuotta sitten. Työtehtäväni ovat vaihdelleet kuntosalimaailmasta kansalaisopiston sekä kunnan liikuntaryhmien ohjaamiseen.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Tyypillinen työpäiväni sisältää keskimäärin viisi tuntia liikuntaryhmien ohjaamista sekä paljon sosiaalisia kontakteja. Kohderyhmät vaihtelevat senioreista työikäisiin. Tuntien teemat (kuntojumppa, gymstick jne.) vaihtelevat myös sekä ympäristö, jossa tunnit ohjataan. Tykkään olla kaupungilla töissä juuri töissä siksi, että tämä on mielestäni alan työpaikoista monipuolisempia. Liikutamme ihmisiä joka sektorilla, palvelutarjonta on monipuolinen ja hyvä.

Mikä on parasta työssäsi?

Parasta työssäni on sen vaihtelevuus, sosiaalisuus, oman osaamisen jatkuva kehittäminen, uuden oppiminen ja jo olemassa olevan ammattitaidon kehittäminen. Koskaan ei ole valmis ja aina voi kehittää itseään ja osaamistaan. Myös ihmiset, liike ja oman luovuuden käyttäminen motivoivat minua paljon.

Entä haastavinta?

Haastavinta on ollut oppia lajeja, jotka eivät ole olleet itselleni aiemmin tuttuja. Aika sekä energia harjoitteluun täytyy vaan kaivaa jostain. Lisäksi oman kehon ja sen rajojen kuuntelun oppii vain vuosien varrella.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Ehdottomasti, koen tekeväni kansanterveydellisesti tärkeää työtä. Työssäni pääsen kannustamaan, opastamaan sekä motivoimaan ihmisiä liikunnan pariin. Työni on tarjota iloa, onnistumisen tunnetta ja muistuttaa siitä, että kaikilla on oikeus liikkua, sekä jokainen voi liikkua omalla tavallaan. Liikuntaryhmät ovat myös sosiaalinen tapahtuma, ja uskon että moni osallistuu juuri tuon sosiaalisuuden vuoksi. Työni onkin kehon ja mielen huoltoa.

Onko työssäsi mahdollisuus kehittää itseä, miten?

On mahdollista, ja suositeltavaakin. Tällä hetkellä päivitän ammatillista osaamistani Varalan urheiluopistolla. Valmistun näillä näkymin alkuvuodesta liikuntaneuvojaksi ja uinninopettajaksi.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Porukkaamme sopii iloinen, energinen, ryhmätyöhenkinen, avoin ja ajattelevainen ihminen, jolla on hyvät ihmissuhdetaidot.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Sekä Vaasa että työkaverini ottivat minut avosylin vastaan, kun muutin tänne muutama vuosi sitten. Työkaverini ovatkin huumorintajuisia, kannustavia, energisiä ja auttavaisia. Sekä pakko vielä mainita: pitkiä – itse kun olen aika pätkä. 🙂

Arttu Kukko, fysioterapeutti

Helppo viihtyä

Kotihoidossa fysioterapeuttina työskentelevä Arttu Kukko iloitsee työstään, jossa pääsee auttamaan asiakkaita yhdessä osaavan tiimin kanssa. Monipuolisessa työssä parasta ovat ihmiset – niin työkaverit kuin asiakkaatkin.

Mitä teet?

Toimin fysioterapeuttina kaupungin kotihoidossa. Meidän tiimissä on yhteensä yksitoista terapeuttia: kahdeksan fysioterapeuttia ja kolme toimintaterapeuttia. Terapeuttien tehtäviin kuuluu kotihoidossa esimerkiksi asunnonmuutostöiden ja apuvälineiden tarpeen arviointia sekä kuntoutuksen suunnittelua ja ohjaamista. Teemme omien kotikäyntiemme lisäksi paljon yhteiskäyntejä ja suunnittelemme asiakkaiden arkikuntoutusta hoitajien kanssa. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä sairaanhoitajien ja palveluohjaajien kanssa, esimerkiksi asiakkaiden palvelutarpeen arvioimisessa.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Me terapeutit työskentelemme vain yhdessä vuorossa, mutta päivämme ovat hyvin vaihtelevia. Asiakkaidemme elinympäristöt, kulttuurit, haasteet ja tavoitteet ovat niin moninaisia, että tietynlaista kameleontin taitoa tässä työssä vaaditaan, niin kuin toki kaikissa muissakin ammattiryhmissä kotihoidossa. Kotikäyntien lisäksi päiviimme saattaa kuulua käyntejä apuvälinelainaamossa tai vaikka hoitopalavereita jollakin terveyskeskuksen osastolla. Olenpa minä jonkun asiakkaan kanssa päässyt uimahalliinkin polskimaan.

Mikä on parasta työssäsi?

Ihmiset – sekä työkaverit että asiakkaat. Tänne on aamuisin kiva tulla, kun toimistolla on aina iloinen tunnelma, ja yhtä lailla täältä on kiva lähteä asiakaskäynneille, kun yleensä nekin ovat varsin iloisia kohtaamisia. Toimenkuvani on varsin kiitollinen, kun saan olla auttamassa ja ohjaamassa, eikä minun tarvitse pakottaa ketään mihinkään.

Entä haastavinta?

Olen tiimissämme myös varaesimiehen roolissa, ja haastavinta aikaa yleensä on se, kun varsinainen esimiehemme on lomalla. Vaikka yritämme valmistautua niihin viikkoihin hyvin, niin aina tulee vastaan jotain sellaista, mihin emme ole osanneet varautua. Sekin on kyllä sanottava, että maailmankaikkeus on juuri niillä viikoilla osoittanut suorastaan kunnioitettavaa luovuutta poikkeuksellisten tilanteiden järjestämisessä.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Mielestäni aivan ehdottoman merkityksellistä, ja olen iloinen ja ylpeä, että saan sitä tehdä. Pystyn työssäni auttamaan kotihoidon asiakkaita siinä, että he saisivat elää turvallista ja laadukasta elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Useissa tapauksissa olen saanut olla asiakkaan sairauskohtauksen jälkeen tärkeänä tukena aiemman pystyvyyden ja itsenäisyyden tunteen palauttamisessa.

Onko työssäsi mahdollisuus kehittää itseä, miten?

Kyllä on, itse opiskelen tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa, jota olen tehnyt oppisopimuskoulutuksena. Tuohon koulutukseen liittyvänä oppimisprojektina olen tehnyt omalla kotihoitoalueellani palveluohjaajan kanssa kokeilun, jossa olen ollut palvelutarpeen arviointikäynneillä hänen mukanaan etäyhteyden välityksellä. Kokeilun toimintatapa on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi ja taloudelliseksi.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meidän terapeuttien viimeisimmässä rekryssä haettiin ”itsenäiseen työhön kykenevää tiimipelaajaa”, mikä on mielestäni erinomainen tiivistys meidän työn vaatimuksista. Kovin itsepäinen jukuri tuskin tässä työssä viihtyisi tai menestyisi, mutta vastuuta jokaisen terapeutin pitää kyetä kantamaan.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Yleensä uudessa työssä aloittaminen on stressaavaa, mutta muistan vieläkin viisi vuotta sitten työssä aloitettuani ihmetelleeni, kun sitä stressivaihetta ei tullutkaan. Minusta tuntui ensimmäisestä päivästä saakka siltä, että työkaverit aidosti halusivat auttaa minua, eikä minun tarvinnut jännittää heiltä avun pyytämistä. Hyvän työilmapiirin muodostumisessa ja säilymisessä on varmasti yhtenä tekijänä ollut ainakin se, että toimintaa on aina kehitetty yhdessä. Jokaisen esimieheni kohdalla olen kokenut, että minua kuunnellaan ja näkemyksiäni arvostetaan. Täällä on helppo viihtyä!

Katarina Aro, terveydenhoitaja

Tukemassa elämän ensitaivalta

Terveydenhoitajana neuvolassa työskentelevä Katarina Aro tietää, että vanhemmaksi tuleminen on yksi elämän suurimmista mullistuksista. Hän iloitsee päästessään tukemaan vanhempia ja seuraamaan lapsen kasvua ja kehitystä.

Mitä teet?

Olen töissä Gerbyn lastenneuvolassa. Asiakkaitani ovat perheet, joihin kuuluu alle kouluikäisiä lapsia, ja he käyvätkin säännöllisesti neuvolan vastaanotolla. Työssäni teen yhteistyötä neuvolalääkärin sekä tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kuten lastenlääkärin, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, puheterapeuttien ja psykologien kanssa.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Työpäiväni alkaa kahdeksalta. Päivään mahtuu esimerkiksi neljä- ja kuusivuotiaiden lasten neuvolakontrolleja, joihin kuuluu myös rokotteiden antamista. Ennen lounasta minulla on puhelinaika, jolloin vastaan vanhempien kysymyksiin. Lounaan jälkeen asiakkainani voivat olla esimerkiksi vanhemmat parin kuukauden ikäisen vauvan tai yksivuotiaan taaperon kanssa. Käyn myös kotikäynneillä tervehtimässä vastasyntyneitä vauvoja ja heidän perheitään.

Mikä on parasta työssäsi?

Hienointa on päästä tapaamaan monia erilaisia perheitä, tutustua heihin ja seurata lapsen kehitystä hänen ensimmäisinä ikävuosinaan. Työni on myös joustavaa: saan itse suunnitella työpäiväni.

Entä haastavinta?

Haastavinta on muodostaa kokonaiskuva lapsen ja perheen tilanteesta ja puhua välillä tosi vaikeistakin aiheista.

Onko työsi merkityksellistä, miksi?

Koen tekeväni merkityksellistä työtä: vanhemmat voivat aina kääntyä neuvolan puoleen sekä pienissä arkisissa asioissa että isompienkin pulmien kanssa.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Minulla on tosi mahtavia työkavereita. On hienoa, että lähellä aina on joku, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Avoin ihminen, joka tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja uskaltaa ottaa vaikeitakin asioita esille. Työ on vastuullista ja itsenäistä, mutta työkavereilta saa aina tarvittaessa tukea.

 

Annika Laasonen, kotisairaanhoitaja

Vaasan kaupungin kotisairaanhoidossa työskentelevä Annika Laasonen saa tehdä tärkeää työtä ja hoitaa asiakkaita heidän omassa kodissaan. Annikan mielestä työpaikalla on vain hyviä tyyppejä.

Mitä teet?

Työskentelen kotisairaanhoitajana osana moniammatillista tiimiä ja teen töitä yhdessä muun muassa terapeuttien, lääkäreiden ja muiden hoitajien kanssa. Jokaisella sairaanhoitajalla on oma alueensa ja omat asiakkaansa, joita hän hoitaa.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Aamulla töihin tullessa käyn päivän asiat läpi oman tiimini lähihoitajien kanssa. Aamu menee myös päivän asiakaskäyntejä valmistellen. Asiakaskäynnit koostuvat sairaanhoidollisista toimenpiteistä, kuten haavanhoidosta ja verikokeista. Lisäksi tulee tarkkailla asiakkaan vointia ja huomioida siinä tapahtuvat muutokset. Kotisairaanhoidolla on puhelinaika iltapäivisin, jolloin teen töitä toimistolla. Viikoittain on myös palaveri oman tiimin kanssa sekä lääkärin puhelinkierto. Lääkäri on muutenkin tavoitettavissa ympäri vuorokauden, jos apua tarvitsee. Kotisairaanhoito on päivätyötä ja työskentelemme vain arkisin, joten viikonloput ovat aina vapaat.

Mikä on parasta työssäsi?

Työssäni parasta on, että saa tehdä tärkeää työtä ja hoitaa potilaita heidän kotonaan. Myös asiakkaat ja omaiset ovat kiitollisia, kun saavat apua ja sairaanhoitoa suoraan kotiin. Työpäivät eivät ole koskaan samanlaisia ja tässä työssä oppii koko ajan jotain uutta. Tykkään myös siitä, että kotisairaanhoitajan työ on itsenäistä, sillä siinä pystyy itse suunnittelemaan omat työpäivänsä.
Täällä on kiva olla töissä, koska ihmiset ovat mukavia ja heidän kanssaan on helppo työskennellä. Työn vaihtelevuus on hyvä juttu, koskaan ei ehdi tylsistyä. Myös mielenkiitoiset koulutukset pitävät ammattitaitoa yllä.

Entä haastavinta?

Haastavinta kotisairaanhoitajan työssä on se, että pitää osata katsoa jokaisen asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja huomioida monta seikkaa sairaanhoidollisten asioiden lisäksi. Onneksi apuna on lähihoitajista koostuva tiimi, jonka kanssa teen tiiviisti yhteistyötä. Yksin tässä työssä ei muutenkaan tarvitse olla, vaan samassa toimistossa on myös muita kotisairaanhoitajia, joten saan aina kollegiaalista tukea, kun sitä tarvitsen.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Vaasan kotisairaanhoidossa on töissä vain hyviä tyyppejä. Meillä on vahva yhteishenki ja toisten auttaminen aina tarpeen vaatiessa on itsestäänselvyys tässä porukassa. Kaikesta selvitään, kun kollegat ovat tukena.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meidän porukkaan sopii ihminen, joka pitää siitä, että jokainen päivä on erilainen ja on valmis kohtaamaan myös haasteita. Tässä työssä suurin osa asiakkaista on ikääntyneitä ihmisiä, joten olisi tietenkin tärkeää, että ikäihmisten hoito on lähellä sydäntä.

Elisabeth, esteettömyyskoordinaattori

Esteettömyys on Elisabeth Hästbackan sydämen asia

Huhtikuussa kaupungin esteettömyyskoordinaattorina aloittanut Elisabeth Hästbacka haluaa työssään rakentaa yhdenvertaista Vaasaa.

Elisabeth Hästbacka työpöytänsä ääressä.

Hästbacka on organisoinut vammaisneuvoston kokouksia sekä verkostoitunut muissa Suomen kaupungeissa työskentelevien kollegojensa kanssa.

– Esteettömyyskoordinaattorina olen mukana valvomassa ja edistämässä esteettömyyttä. Lisäksi toimin muun muassa vammaisneuvoston sihteerinä sekä yhteistyölinkkinä järjestöjen suuntaan. On hienoa päästä edistämään asioita, jotka ovat sekä itselle että yhteiskunnalle tärkeitä, Hästbacka kertoo.

Hästbacka viimeistelee parhaillaan Åbo Akademilla väitöskirjaa, joka käsittelee vammaisten osallisuutta yhteiskunnassa.

– Toivon, että voin työssäni hyödyntää myös tutkijan taustaani sekä kontakteja, joita minulla on vammaistutkijoihin ympäri Suomen. Totta kai myös omat kokemukseni esteettömyydestä tuovat tarpeellista näkökulmaa työhön, Hästbacka sanoo.

Esteettömyys on yhteistyötä

Kun Hästbacka muutti Vaasaan opiskelemaan vuonna 2004, hän huomasi, että esteettömyyteen kaupungin keskustassa oli panostettu.

– Vaasassa on tehty vuosien aikana paljon työtä, jolla on edistetty esteettömyyttä. Vammaisneuvosto on ollut täällä pitkään aktiivinen ja saanut asioita aikaan, Hästbacka kiittelee.

Vaasa on Hästbackan mukaan esteettömyydessä edelläkävijä: esimerkiksi esteettömyyskoordinaattoreita ja -asiamiehiä on Suomessa vain alle kymmenessä kaupungissa. Vaikka asiassa on vuosien saatossa menty eteenpäin, työtä riittää vielä Vaasassakin.

– Esteettömyys on tärkeä osa ihmisten yhdenvertaisuutta, sillä se on hyvin laaja kokonaisuus ja tärkeää kaikille ihmisille. Se ei koske pelkästään vammaisia, vaan yhtä lailla myös ikääntyviä ja lapsiperheitä. Esteettömyys ei liity pelkästään rakennettuun ympäristöön, vaan myös vaikkapa vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun sekä työskentely- ja koulutusmahdollisuuksiin, Hästbacka muistuttaa.

– Esteettömyyden edistäminen lähtee aina yhteistyöstä. Olen jo päässyt tapaamaan monia mielenkiintoisia ihmisiä, ja odotan innolla, mitä kaikkea uutta pääsen työssäni oppimaan, Hästbacka hymyilee.

Tiina Mäenpää, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettajasta Tiina Mäenpäästä ei tullut opettajaa, psykologia, kukkakauppiasta eikä muusikkoa kuten hän lapsena suunnitteli. Varhaiskasvatuksen erityisopettajana hän pääsee kuitenkin yhdistämään olennaisen kaikista näistä ammateista: luovuuden, opettamisen ja psykologisen näkemyksen.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Olen haaveillut lapsena, että minusta tulisi isona esimerkiksi opettaja, psykologi, kukkakauppias tai muusikko. Tässä työssä pääsen yhdistämään vähän näitä kaikkia – luovuutta, opettamista ja psykologista näkemystä.

Mitä teet?

Toimin varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Pääasiallinen tehtäväni on yhteistyössä henkilökunnan kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida lapsille järjestettävää tukea varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työssäni vaihtelevat sopivassa suhteessa lasten kanssa työskentely, aikuisten kanssa tehty työ sekä itsenäinen työskentely. Tavallisena työpäivänäni työskentelen lasten kanssa päiväkotiryhmissä, pienryhmissä tai yksilöllisesti. Päivittäin osallistun myös erilaisiin palavereihin eri alojen ammattilaisten ja vanhempien kanssa. Lisäksi teen erilaisia toimistotöitä itsenäisesti. Jokainen työpäivä on hyvin erilainen, ja pääsen tapaamaan laajasti erilaisia ihmisiä.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on se, että pääsen auttamaan lapsia ja perheitä. Pidän työtäni merkityksellisenä, koska varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettu kasvun ja oppimisen tuki on erittäin tehokasta. Parhaassa tapauksessa voimme yhteistyöllä eri ammattilaisten ja perheiden kanssa muuttaa yksittäisen lapsen elämän suuntaa. Lisäksi kaikki lapset hyötyvät ryhmissä toteutettavista erityispedagogisista menetelmistä. Näin ollen pääsen myös yhteiskunnallisella tasolla vaikuttamaan siihen, millaiseksi Suomen tulevaisuus muodostuu.

Haastavinta työssä on löytää oikeat ja toimivat tukitoimenpiteet ja erityispedagogiset ratkaisut juuri tietylle lapselle ja juuri siinä ryhmässä, jossa hän toimii. Työ on suurelta osin ongelmanratkaisutyötä, jota on lähes mahdotonta tehdä yksin. Lapsen kanssa tekemisissä olevien toimijoiden näkemysten yhteensovittaminen on siksi tärkeää. Yhteistyön toimivuus on yksi avaintekijöistä siinä, että tuki toteutuu ja toimii hyvin.

Millaista täällä on olla töissä?

Vaasan kaupungin varhaiskasvatus pyrkii olemaan ns. ajan hermolla, mikä tekee työstä mielekästä. Varhaiserityiskasvatukseen panostetaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Erityisopettajana on ilo tehdä töitä päiväkotien sitoutuneen henkilökunnan kanssa. Ryhmissä työskentelee ammattilaisia, jotka haluavat tehdä työtä lasten hyväksi ja tekevät siinä parhaansa. Pääsääntöisesti ryhmissä työskentelee myös kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä tuo toimintaan vahvan pedagogisen painotuksen. Myös yhteistyökäytänteitä kehitetään jatkuvasti, jotta voisimme yhdessä eri toimijoiden kanssa rakentaa lapsille hyvää tulevaisuutta.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Työn vastapainona toimivat oma perhe, läheiset ja ystävät. Myös luonnossa liikkuminen, valokuvaus ja musiikki ovat lähellä sydäntäni.

Mari Soininen, perhepäivähoitaja

Perhepäivähoitaja Mari Soininen haaveili urasta Pikku Kakkosen askartelutätinä tai Kylli-tätinä, mutta on ABB:llä ostajana työskentelyn ja monen muun elämänvaiheen kautta päätynyt perhepäivähoitajaksi. Mari nauttii saadessaan seurata ja tukea lasten kehitystä sekä puuhata lasten kanssa omassa kodissaan Ristinummella.

Mitä teet?

Olen perhepäivähoitaja eli omassa kodissa työskentelevä varhaiskasvattaja. Me kaikki perhepäivähoitajat olemme Vaasan kaupungin työtekijöitä ja meillä on perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai jokin muu hoito- ja kasvatusalan koulutus.
Työskentelemme itsenäisesti omissa kodeissamme ja vastaamme oman ryhmämme toiminnasta. Meidän toimintaa ohjaa Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten omat varhaiskasvatussuunnitelmat jotka me laadimme yhdessä vanhempien kanssa.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Ihan ensimmäinen haave oli tulla Pikku kakkosen askartelutädiksi tai Kylli-tädiksi, joka kertoi satua ja samalla kuvitti sitä maalaten. Vanhempana haaveena oli ala-asteen opettaja. Lähdin kuitenkin lukion jälkeen ammattikorkeakouluun ja valmistuin tradenomiksi. Työ ABB:llä ostajana oli mielenkiintoista mutta ei kuitenkaan sitä mitä oikeasti halusin tehdä. Elämä yllättää ja pääsin Ristinummen päiväkotiin harjoittelijaksi ja vuosi eskareiden parissa vahvisti ajatusta, että työ lasten kanssa on se minun juttu. Sitten meidän kaksospojat syntyivät ja kun oli aika alkaa ajatella paluuta työelämään, luin artikkelin perhepäivähoitajasta ja siinä se sitten oli, löysin itselle täydellisen työn. Olen työn ohella lukenut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon sekä lähihoitajan tutkinnon.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Päivä alkaa lasten kanssa yhteisellä kiireettömällä aamupalalla. Kun masut ovat täynnä, alamme valmistautua aamupäivän ulkoiluun. Ulkoilemme yhdessä tiimin muiden hoitajien ja lasten kanssa. Alueellamme on monipuoliset ulkoilumahdollisuudet; monta leikkipuistoa ja metsäretkipaikkaa, on pulkkamäkiä ja hiihtolatuja. Ulkoilun jälkeen teemme jotain yhdessä ryhmän kanssa. Laulamme ja loruttelemme, piirrämme ja maalaamme, pelaamme ja jumppaamme, kaikki toiminta lähtee lapsista, minun tehtävä on tuoda pedagogiikka toimintaan. Mutta jos lapset haluavat jatkaa esimerkiksi ulkoilussa alkanutta leikkiä, voi se vallan hyvin jatkua sisällä. Lounaan jälkeen mennään päikkäreille. Makoisten unien jälkeen syödään välipala ja sitten jatketaan päivän touhuja ja/tai lähdetään ulos. Päivän aikana touhuan myös keittiössä, lapset syövät meillä aamupalan, lounaan ja välipalan ja valmistan nämä työpäivän aikana. Tavallinen työpäiväni on siis täynnä oppimisen iloa, leikkien riemua, iloisia lapsia, tärkeitä keskusteluja, halauksia ja paljon muuta eli ihan paras päivä.

Mikä on työssäsi parasta, mikä haastavinta?

Parasta tässä työssä on onnelliset lapset ja tyytyväiset vanhemmat. On myös huikeaa saada seurata lapsen kehitystä, uusien taitojen oppimista, miten pienestä taaperosta kasvaa reipas leikki-ikäinen ja olla auttamassa sekä tukemassa tässä kaikessa. Parasta on myös voida tarjota kiireetön ja kodinomainen päivähoitopaikka ja olla turvallisena aikuisena hoitopäivän ajan. On hienoa nähdä, miten syntyy ystävyyssuhteita jotka jatkuvat myöhemminkin. Parasta on myös itsenäisyys, saa itse suunnitella toimintaa ja aikataulut. Ja ehkä kaikkien parasta on pieni ryhmä, lapset ehditään huomioimaan yksilöllisesti, aina on aikaa istahtaa, pitää lasta sylissä, hömpötellä, kuunnella, katsella kuvia kirjasta, laittaa lettejä ja ponnareita, kutitella selkää jne.

Haastavinta oli vastata tähän kysymykseen. Toki haasteita on, paljonkin, kun kuitenkin yksin päivän toiminnasta vastaat ruokailuineen, perushoitoineen jne. Mutta ne ovat sellaisia asioita mihin kuitenkin voi itse omalla toiminnalla vaikuttaa. Mutta ehkä kuitenkin haastavinta on työajanpuitteissa esimerkiksi valmistella askarteluja ja muokata erilaisia oppimistehtäviä ja leikkejä omalle ryhmälle sopivaksi. Kivoja ideoita tulee lähes päivittäin lapsilta ja esimerkiksi erilaisista varhaiskasvattajien ryhmistä. Väkisinkin ainakin minulla nämä menevät tehtäväksi omalla ajalla, mikä tosin ei minua haittaa. Kyllähän työajalla pystyy nopeastikin valmistelemaan kaikenlaista toimintaa, mutta sellaisiin mihin oikeasti haluan valmistautua huolella ja jotka pohjautuvat lasten omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin ja mielenkiinnon kohteisiin, teen mieluusti ajan kanssa, vaikkakin menee työajan ulkopuolelle.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Meillä on kaksi koiraa, niiden kanssa ulkoilen. Luen myös paljon, dekkareiden lisäksi myös oman alan kirjallisuutta. Kevät ja kesä kuluvat puutarhahommissa.

Millainen työyhteisö teillä on?

Me perhepäivähoitajat toimimme alueittain tiimeissä. Tiimeinä suunnittelemme ja kehitämme yhteistä toimintaa. Omassa tiimissäni on tällä hetkellä neljä hoitajaa ja kaikilla ryhmässään neljä lasta. Kaikki yhteisen toiminnan suunnittelu pohjautuu koko tiimin lasten ikä- ja kehitystasot sekä mielenkiinnonkohteet huomioiden. Suunnittelemme toimintaa aina kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan tiimikokouksissa. Kaikilla on ryhmissään sekä pieniä että vähän isompia lapsia ja kun tapaamme päivittäin, mahdollistamme eri-ikäisten lasten vertaisryhmän. Meillä on tiimissä erittäin hyvä yhteishenki, huumori on meidän kantava voima. Saamme toisiltamme neuvoja, apua ja ideoita ja tietenkin aikuista seuraa, mikä on myös hyvin tärkeää. Voin sanoa, että minulla on ihan parhaat työkaverit. Meidän esimiehenä toimii perhepäivähoidon ohjaaja, joka tukee, ohjaa ja valvoo meidän hoito- ja kasvatustoimintaa. Häneltä saamme kaikki työhön tarvittavat materiaalit rattaista vesiväreihin. Meillä on ihana ja osaava ohjaaja, häneltä on helppo kysyä neuvoa kaikenlaisiin asioihin. Hän myös pitää meidät ajan tasalla alan asioista ja tapaamme häntä vähintään hoitajien kokouksissa. Nyt korona-aikana kokoukset joudutaan järjestämään Teamsissa.

Minkälainen ihminen sopii tähän työhön?

Perhepäivähoitajaksi sopii kuka tahansa varhaiskasvatuksesta kiinnostunut, omassa kodissa viihtyvä, vastuullinen henkilö. Tärkeää on osata toimia itsenäisesti. Hoitajan on hyvä olla sosiaalinen, huumorintajuinen, tiedonhaluinen eikä hyvästä mielikuvituksestakaan tässä työssä haittaa ole. Hyvin tärkeää on oman perheen hyväksyntä. On oltava kaikille perheenjäsenille ok että arkipäivisin kotona saattaa olla aamuvarhaisesta pitkälle iltapäivään lasten naurua, laulua ja välillä itkuakin. On hyväksyttävä, että koti täyttyy majoista, kotileikeistä, legorakennelmista ja keittiönpöytä askartelutarvikkeista. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että koti näyttää kodilta vapaa-aikana, meillä ei oikeastaan mistään näe työajan jälkeen, että olen perhepäivähoitaja, jos itse niin haluan. Toki kivaa leikkiä ei tarvitse purkaa kokonaan pois, jos sitä halutaan jatkaa seuraavanakin päivänä, mutta sen voi laittaa sivuun ja valloittaa olohuone sitten taas seuraavana päivänä.

Paula Virtanen, varhaiskasvatuksen opettaja

Työtä oppimista ja elämää varten

Varhaiskasvatuksen opettaja Paula Virtanen haaveili työstä ihmisten parissa, ja työ päiväkodissa toi hänet Tampereelta Vaasaan 80-luvun alussa. Pitkän uran varrelle on mahtunut monia uudistuksia, mutta edelleen piristystä päiviin tuovat metsäretket, jotka ovat lasten ja aikuisten yhteinen juttu.

Mitä teet?

Työskentelen esikouluikäisten opettajana Pikkukasarmin päiväkodissa. Esikoulutoimintaan kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikenlaista oppimista, esimerkiksi numeroihin ja kirjaimiin tutustumista, hienomotorisia tehtäviä, kädentaitoja, piirtämistä, maalaamista, askartelua, satuja, tietoiskuja erilaisista ilmiöistä sekä tietenkin myös leikkiä, joka on lapsen tapa käsitellä maailman asioita. Työssäni on tärkeää innostaa lapsia oppimaan uusia asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti, ja kaiken toiminnan taustalla on aina pedagoginen ajattelu.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Oman ryhmäni toiminta alkaa ulkoilulla, mikä on erittäin hyvä tapa aloittaa päivä. Kaikki saavat liikuntaa, raitista ilmaa ja lapset saavat puuhailla mukavia kavereiden kanssa. Ulkoilun jälkeen jakaudumme oppimaan esikoulun opetussuunnitelmaan sisältyviä asioita kahteen eri ryhmään, jossa kummassakin on noin kymmenen lasta. Päivään kuuluu aina myös leikkiä, laulua, keskustelua, pelaamista ja tietenkin ruokailu, joka on myös tärkeä yhteinen hetki.

Mikä on parasta työssäsi?

Saada lapset innostumaan jostakin uudesta. Hieno hetki on myös se, kun huomaa ryhmän toimivan yhdessä.

Entä haastavinta?

Koska lapsia ja erilaisia tarpeita on niin paljon, on välillä haastavaa tarjota tukea tasapuolisesti jokaiselle esikoululaiselle.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Tätä työtä kukaan ei pysty tekemään yksin: työn sujuvuuden kannalta onkin oleellista, että aikuiset puhaltavat yhteen hiileen. Tiimissä kaikkien vahvuudet pyritään ottamaan huomioon ja jokaisen hyvinvointi on tärkeää. Negatiivisiin asioihin ei saa jumiutua, vaan mietitään, mitkä asiat piristävät. Yhteinen huumori ja vaikkapa metsäretket ovat meillä jaksamista lisäävä voimavara.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Kaikki alkaa lapsuudesta, jossa luodaan pohja tulevalle oppimiselle ja sille, kuinka elämässä pärjää. Teemme täällä siis todella tärkeää ja merkityksellistä työtä, ehdottomasti!

Ida Kniivilä-Tuominen, varhaiskasvatuksen opettaja

Yhdessä lasten parhaaksi

Viihtyisässä Punahilkan päiväkodissa työskentelevä Ida Kniivilä-Tuominen iloitsee työkavereistaan, joihin voi luottaa kiperissäkin tilanteissa. Parasta työssä ovat jaetut onnistumisen kokemukset lasten ja vanhempien kanssa.

Mitä teet?

Työskentelen varhaiskasvatuksen opettajana 4-5-vuotiaiden lasten ryhmässä, jossa saan jakaa vastuun toisen varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. Opettajana tehtäväni on yhdessä muun tiimin kanssa suunnitella toiminta vastaamaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita: teemme työtämme viimeisten tutkimustietojen perusteella ja kehitämme jatkuvasti toimintatapojamme. Yhteisissä palavereissa huolehdimme, että jokainen tiimissämme toimii yhteisten tavoitteiden mukaan.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Päivän ohjelma on aina etukäteen suunniteltu, ja otamme huomioon lasten tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Tällä hetkellä työstämme lasten keksimiä teemoja, joita ovat ”Merenalainen maailma” sekä ”Autot”. Opettajana tehtäväni on teeman kautta opettaa lapsille vielä harjoitusta vaativia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi kaveritaidot, matemaattiset taidot sekä itsensä ilmaisu. Meidän ryhmässämme pidämme erityisen tärkeänä sitä, että jokaisella lapsella on päiväkodissa kivaa ja he saavat olla omia itsejään.

Mikä on parasta työssäsi?

Nähdä lasten ilo, kun he pääsevät toteuttamaan itseään. Myös onnistumisen kokemuksia on mahtava nähdä. Niitä juhlitaankin yhdessä ja niistä muistetaan kertoa myös vanhemmille.

Entä haastavinta?

Joskus ideoita tuntuu olevan ja tulevan niin paljon, että kaikkea on hankala toteuttaa. Silloin hiljennämme vauhtia ja keskistymme yhteen asiaan kerrallaan. Tärkeintä on leikki ja sen kautta opittavat asiat.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Totta kai! Varhaiskasvatuksessa meillä on mahdollisuus tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä, koko perhe huomioon ottaen. Voimme auttaa lasta luomaan positiivisen minäkuvan, tukemaan kaverisuhteiden muodostumista sekä opettaa taitoja, joita tarvitaan elämän varrella.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on huippu tiimi, sillä onkin suuri merkitys työssä jaksamiselle. On ihanaa, kun työkaveriin voi luottaa ja asioista voidaan keskustella. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä, jokaisen mielipide ja näkemys otetaan huomioon. Pidän tärkeänä myös, että työ on hyvin johdettua: siinä johtajilla on suuri rooli.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Ihminen, joka ei pelkää muutoksia ja on valmis kehittämään itseään. Eikä hyvästä huumoristakaan haittaa ole!

Janne Viinikka, lastenhoitaja

Punahilkan päiväkodissa on hyvä tunnelma niin lasten kuin työyhteisönkin kesken. Lastenhoitaja Janne Viinikka nauttii työssään mukavan työyhteisön lisäksi erityisesti siitä, kun pääsee seuraamaan lasten kasvua ja kehitystä ja ilostuttamaan heidän päiväänsä leikkien merkeissä.

Mitä teet?

Olen lastenhoitajana Punahilkan päiväkodissa, 0-3 vuotiaiden ryhmässä joka on vuorohoitoryhmä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäiväni alkaa 6.20-13.30 välillä, 13.30 alkava vuoro loppuu 21.30. Aikainen aamu ja myöhäinen ilta voi myös muuttua tarpeen mukaan, aamulla ennen aamupalaa lapsilla leikki aikaa tai jotain toimintaa sen mukaan mikä lasta kiinnostaa.

Aamupalan jälkeen parittomalla viikolla lapsilla on mahdollisuus leikkiin, askarteluun, piirtelyyn, maalaukseen, palapeleihin ym. kädentaitoja kehittävään toimintaan. Ulkoilemme myös ennen lounasta.

Parillisilla viikoilla meillä on mahdollisuus vesileikkiin (uimaan ja saunaan), jumppasaliin, leipomiseen, verstashuoneeseen ja taidesaliin, lisäksi retkeilemme ja leikimme liikuntaleikkejä ulkona.

Aamun toiminnan jälkeen meidän ryhmässä syödään lounas 10.30 omalla osastolla lasten kanssa. Lounaan jälkeen lapset menevät päiväunille, jolloin on kahvitauko ja tehdään suunnittelua ja muita kirjallisia ym. tarvittavia töitä.

Lapset heräävät päiväuniltaan klo 13-13.30. Sen jälkeen on välipala ryhmässä ja sen jälkeen leikitään, askarrellaan, rakennellaan, tehdään palapelejä ym.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Työssäni parasta on lasten leikkien seuraaminen ja rikastaminen sekä lasten kasvun ja kehityksen huomaaminen ja kiva työyhteisö.

Haastavinta työssäni on työmme näkyväksi tekeminen vanhemmille ja ulkopuolisille.

Millaista täällä on olla töissä?

Viihdyn hyvin, minulla on mukavat työkaverit, lapset ja vanhemmat. Työ on mukavaa ja vaihtelevaa.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Uskon että työni on merkityksellistä, kun huomaa miten lapset oppivat uusia asioita mitä harjoitellaan.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Lapsien kanssa toimeentuleva, sosiaalinen ihminen.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Huumorintajuinen, uudet työntekijät otetaan hyvin vastaan.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Ulkoilen ja harrastan liikuntaa.

Marita Tuomisto, lastenhoitaja

Marita Tuomisto lähtee Ristinummen päiväkotiin töihin hymyssä suin joka päivä. Syy hymyyn on siinä, että hän saa tehdä rakastamaansa työtä lasten parissa yhteisöllisessä ja moniammatillisessa tiimissä. Työssä saa käyttää luovuutta ja huumori kukkii päivittäin. Sydäntä lähellä ovat myös haastavat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Pienenä haaveilin työstä hevosten parissa. Nuoruusvuosina vietin kaiken vapaa-aikani talleilla.

Mitä teet?

Työurani aloitin 18-vuotiaana parturi-kampaajana. Tätä työtä tein yli 10 vuotta. Kolmekymppisenä kouluttauduin lähihoitajaksi ja syventävät opinnot suoritin sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Valmistuttuani työskentelin Vaasan kaupungin kotipalvelussa muutaman vuoden. Vuonna 2002-2003 opiskelin vielä vuoden lisää syventyen lapsiin ja nuoriin. Viimeiset 13 vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupungilla Ristinummen päiväkodissa ja tällä hetkellä toimin esikouluryhmässä lastenhoitajana. Pidän työstäni hyvin paljon ja lähden töihin hyvillä mielin joka päivä.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Aloitan työpäiväni 6.30- 8.30 välisenä aikana riippuen työvuorostani. Otan lapset vastaan ja kirjaan jokaisen puhelimessa olevaan ”läsnä”-sovellukseen. Kello 8.00 kokoonnumme yhteiseen piiriin, josta jakaudumme aamupalalle. Sen jälkeen jakaudumme pienryhmiin. Päivästä riippuen jään osan kanssa leikkimään tai toimintatuokioon tai sitten ulkoilen yhden ryhmän kanssa noin tunnin. Ruokailu on noin klo 11.30 ja sen jälkeen on leikkiä/ toimintaa. Kello 12.30 menen puolipäiväläisten kanssa ulos tai ”rentolaan” lukemaan lasten kanssa kirjoja. Välipala on kello 14.00 ja sen jälkeen meillä on leikkiä ja askartelua. Ulos menemme noin kello 15.00 ja siellä ollaan työvuorosta riippuen kello 17.00 saakka.

Voin melko vapaasti päättää, miten työtäni teen. Saan käyttää luovuutta ja myös huumori työssäni on tärkeää. Työpäiviin kuuluu myös osaston pitäminen järjestyksessä ja siistinä sekä toimintaympäristön muokkausta. Päivittäin työhön kuuluu pöytien kattamista ja pyyhkimistä, ruoan jakamista, valmisteluja toimintahetkiin ym. Lisäksi meillä on viikoittaiset omat tiimipalaverit ja koko talon kokoukset.

Mikä on parasta työssäsi, entä haastavinta?

Parasta työssäni on, että saan tehdä moniammatillisessa tiimissä juuri sitä työtä, mikä on lähinnä sydäntäni, siis olla lasten parissa. Tämä työ on palkitsevaa, kun näkee ja tuntee olevansa turvallinen ja tärkeä aikuinen ja näkee miten lapset oppivat paljon asioita vuoden aikana.  Saa kuunnella lasten ilon aiheet, huolet ja murheet ja välillä heittäytyä hassuttelemaan heidän omaan maailmaansa.

Sydäntäni lähellä ovat myös haastavat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset. Monet ihmiset eivät tiedä kuinka haastavaa on tehdä työtä erityislasten kanssa päivittäin. Miten se rasittaa henkisesti ja fyysisesti ja miten se vaikuttaa muuhun ryhmään. Moniammatillinen työryhmä ja sen yhteiset arvot mahdollistavat sen, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa tarvitsemansa tuen ja se saa minut jaksamaan ja pitämään työstäni, sekä kokemaan työni merkitykselliseksi.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meidän päiväkodissa henkilökunnalla on hyvä meininki. Tämä on paras työpaikka, jossa koen kuuluvani hyvään ja yhteisölliseen porukkaan. Työ on antoisaa ja välillä haastavaa ja vaativaa, mutta yhteishenki ja huumori ovat niitä asioita, jotka saavat jaksamaan päivästä toiseen. Minulla on loistavat työkaverit, joihin voin luottaa ja he ovat erittäin ammattitaitoisia. Meillä on yhdessä tekemisen meininki. Työn vastapainoksi ulkoilen, mökkeilen ja vietän aikaa lastenlasten kanssa.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meille kannattaa tulla töihin, jos rakastaa lapsia, omaa jonkin verran huumoria, on luova ja valmis oppimaan uutta ja tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Mira Puolamäki, varhaiskasvatuksen opettaja

Mira Puolamäki haaveili journalistin, sisustussuunnittelijan tai kuvataiteilijan urasta. Hän löysi ongelmaan täydellisen ratkaisun; varhaiskasvatuksen opettajan työssä hän pääsee yhdistämään parhaat puolet näistä kolmesta alasta luodessaan lapsille viihtyisää oppimisympäristöä ja käyttäessään kuvataidetta ja itse kirjoittamiaan tarinoita opetuksen tukena.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Journalistiksi, sisustussuunnittelijaksi tai kuvataiteilijaksi

Mitä teet?

Olen varhaiskasvatuksen opettajana Ristinummen esikoulussa. Eli teen työssäni juuri niitä asioita, joista haaveilin. Käytän työssäni paljon kuvataidetta sekä itse että lasten kanssa, oppimisympäristön luomiseksi tarvitaan myös sisustussuunnittelijan taitoja. Kirjoitan paljon itse tarinoita, joita käytän opetuksen tueksi. Eli kaikki ammatit käytössä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Olen useita vuosia toiminut valmistavan esikoulun opettajana, mikä tarkoittaa sitä, että tulen töihin aina viimeistään klo 8. Silloin syömme aamupalaa ja aloittelemme suomen kielen kerhoa. Kerhossa suomen kielen oppijoiden kanssa harjoitellaan uusia sanoja pelaten, liikkuen ja kuunnellen. Tässä kerhossa nauretaan paljon, koska iloisena oppii paremmin kuin ryppyotsaisena.

Päivän suunnitelmista riippuen jatkamme seuraavaksi muihin touhuihin muun ryhmän kanssa. Ehkä jumppaan, metsäretkelle, kädentaitojen pariin, leikkimään, musisoimaan tai eskaritehtäviä tekemään.

Joinain päivinä ohjaan toimintaa koko ryhmälle ja toisina päivinä pienryhmälle. Joskus on mahdollista antaa myös yksittäiselle lapselle aikaa ja teemme yhdessä jotain suunnittelemaani toimintaa. Varhaiskasvatuksen opettajan työhön kuuluu myös paperitöitä, sähköposteja ja kokouksia.

Tavallinen työpäivä sisältää iloa ja uuden oppimista mutta myös haastavia hetkiä, jolloin lapsen hetki voi olla täynnä surua tai kiukkua. Tavallinen työpäivä menee aina nopeasti ja töihin on aina kiva tulla.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on ehdottomasti se, että näkee lasten viihtyvän ryhmässämme ja että sekä lapsilla että aikuisilla on hyvä olla yhdessä. Rakastan projekteja ja yhdessä suunnittelemista ja tekemistä.

Kivaa on nähdä lasten oppivan uusia asioita ja kuinka esikouluvuoden aikana he kasvavat kohti koulua…

Haastavinta on se, että innostuu niin monista kivoista asioita, joita olisi kiva tehdä lasten kanssa. Niistä pitää valita ja jättää osa kivoista jutuista seuraaville vuosille.

Oikeasti haastavaa on se, että lasten tarvitseman tuen määrä on lisääntynyt paljon ja tukitoimia tarvitaan paljon. Yhteistyötahoja on paljon, sähköposteja tulee valtavat määrät, kaavakkeita täytellään ja erilaisiin projekteihin osallistutaan. Arki on usein melko hektistä.

Millaista täällä on olla töissä?

Pidän työpaikastani ja omasta työstäni. Ihanaa kun ympärillä on tiimi, eikä tarvitse miettiä asioita yksin. Jos omat ideat tai voimavarat loppuvat joku hetki, työkaveri ottaa kopin ja jatkaa siitä, mihin itse jäin.

Omasta tiimistä ja työkavereista on valtava tuki päätöksille ja omille ajatuksille. Tätä työtä tehdään yhdessä huumorilla ja rakkaudella. Ristinummen päiväkodissa on aina ollut hyvä me-henki ja täällä saa olla oma itsensä. Koko talon yhteishenkeä nostatetaan yhteisillä tekemisillä. Se on tärkeää ja olemme vahva tiimi.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Moni ulkopuolinen ei tiedä, kuinka paljon tavoitteita voi sisältyä tavalliseen päiväkodin toimintaan. Pienessä hetkessä saattaa olla takana tavoitteita, joita ei ulospäin näy. Harjoitellaan esimerkiksi oman vuoron odottamista, toisen huomioon ottamista, matemaattisia valmiuksia, rohkeaa vastaamista ja suomen kieltä. Monelle voisi tulla yllätyksenä myös se, miten paljon valmistelua ja miettimistä voi olla erilaisten tuokioitten takana. Esimerkiksi askarteluissa tai tehtävissä mietitään tarkasti, mitä taitoja juuri näiden lasten pitäisi harjoitella, minkälaisilla tehtävillä niitä taitoja voidaan harjoitella, minkälaiset ryhmät olisivat sopivat ja mikä olisi paras ajankohta tehdä näitä tehtäviä. Otamme usein huomioon myös lasten omia toiveita toiminnan suunnittelussa.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Koen, että työni on erittäin merkityksellistä. Esikoulussa pystyy vahvistamaan lapsen itsetuntoa niin, että hän kokee itsensä taitavaksi, tärkeäksi ja ihanaksi. Meidän vastuullamme on luoda lapselle hyvä arki päiväkodissa. Sillä on suuri merkitys.

Hienoa ja tärkeää on myös se, että voimme tehdä vanhempien kanssa yhteistyötä ja luoda kasvatuskumppanuutta lapsen parhaaksi.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meille sopii töihin ihminen, joka on valmis käärimään hihat ja ryhtymään tosi töihin ihanien lasten ja aikuisten kanssa. Töitä riittää, mutta meillä saa nauraa ja pitää hauskaa, unohtamatta kuitenkaan pedagogista otetta. Meidän talossamme on tunnetusti korkea työmoraali. Työtä tehdään täydellä sydämellä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Luova, huumorintajuinen ja välillä kiireinen.  Meillä on henkilökunnasta koostuva huvitoimikunta, joka järjestää meille useita kertoja vuodessa hemmottelua ja yhteistä tekemistä.

Meillä voi sanoa oman mielipiteensä ja asioista on totuttu keskustelemaan.Viihdyn Ristinummen päiväkodissa erittäin hyvin.

Mitä teet työn vastapainoksi

Harrastan liikuntaa useita kertoja viikossa, käyn salilla, jumpissa ja liikun arjessa mahdollisimman paljon. Ihanat ystävät antavat voimaa arkeen.  Luovat projektit kotona tulevat ja menevät vähän innostuksen ja voimavarojen mukaan. Äänikirjat irrottavat mukavasti arjesta ja puutarhanhoito sujuu äänikirjoja kuunnellessa. Sohvalla löhöily ja telkkarin tuijottaminen on hyvää vastapainoa työlle.

Ida Grander, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Ida Grander suunnitteli tulevansa baarimikoksi tai esimieheksi. Elämä kuljetti eri suuntaan ja nyt varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelevä Ida nauttii työnsä diversiteetistä, haasteista ja hyvän työyhteisön meiningistä Alkulan päiväkodissa. Hän saa seurata ja edesauttaa lasten kehitystä, mutta myös tukea henkilökuntaa työssään.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Halusin baarimikoksi tai esimieheksi.

Mitä teet?

Olen varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Pääasiallisiin työtehtäviini kuuluu suunnitella, toteuttaa ja arvioida lasten tukitarpeita yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Henkilökunnan ohjaaminen, yhteistyö huoltajien kanssa ja yhteydenpito muiden asiantuntijoiden kanssa ovat myös osa päivittäistä työtäni.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Tavallisena työpäivänä tapaan lapsia joko ryhmässä tai erikseen ja ohjaan henkilökuntaa jatkuvissa tukitoimissa. Tyypillinen työpäivä sisältää myös itsenäistä työtä kuten suunnittelua ja dokumentointia. Lisäksi siihen kuuluvat tapaamiset huoltajien, päiväkotien johtajien, opiskelijoiden hoitoryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on, että se on niin joustavaa. Kahta samanlaista päivää peräkkäin ei ole. Koen työni merkitykselliseksi ja mielestäni meitä erityisopettajia todella tarvitaan varhaiskasvatuksessa. On mukavaa päästä työskentelemään terapeuttien, psykologien ja muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Opin uusia asioita joka päivä. Työn haastavin osa on samalla myös mielenkiintoisin: kohdata ja vastata erilaisiin tarpeisiin ja löytää ne oikeat tukitoimenpiteet, jotta kaikilla lapsilla olisi yhtäläinen oikeus parhaaseen mahdolliseen kehitykseen ja oppimiseen.

Millaista täällä on olla töissä?

Koen, että Vaasan varhaiskasvatuksessa tapahtuu parhaillaan paljon asioita, mikä on mielenkiintoista. Tuntuu siltä, ​​että kaupunki investoi houkuttelevaan ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Minkälainen ihminen sopii tähän työhön?

Joustava, luova ja ratkaisukeskeinen ihminen. Varhaiskasvatuksen erikoisopettajana sinun on kyettävä hyvin yhteistyöhön, mutta myös työskennellä itsenäisesti ja uskallettava tehdä päätöksiä.

Onko työsi merkityksellistä, miksi?

Koen työni hyvin merkitykselliseksi. Saan tukea lapsia heidän kehityksessään, mutta myös henkilökuntaa heidän työssään.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on todella hyvä työyhteisö. Varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelet paljon itsenäisesti, mutta järjestämme säännöllisiä tapaamisia ja ideoimme yhdessä erilaisten teemojen ja työskentelytapojen tiimoilta.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vastapainoksi tapaan ystäviäni, teen hyvää ruokaa ja vietän aikaa kauniissa saaristossamme.