Harvinainen norrøntin kurssi on alkanut tänä syksynä kansalaisopisto Almassa

Norrøntia opetetaan Suomessa äärimmäisen harvoin, ja suomenkielisessä opetuksessa vielä harvemmin. Kurssi onkin todellinen uutuus kaikille kielistä ja pohjoismaisesta kulttuurista kiinnostuneille. Norrønt on kieli, jota käytettiin laajasti Pohjoismaissa noin vuosina 700–1350. Sen tunteminen avaa ovia muun muassa pohjoismaiseen saagakirjallisuuteen ja keskiaikaiseen kulttuuriperintöön.

Kurssin opettajana toimii loogikko-filosofi Karoliina Visti, jolla on laaja tausta skandinaavisissa kielissä ja muinaiskielissä. Hän on suorittanut teoreettisen filosofian tutkinnon Helsingin yliopistossa sekä norjan kielen maisterin tutkinnon Norjassa. Opinnoissaan hän on perehtynyt myös islantiin, fääriin, norrøntiin ja pohjoismaiseen kirjallisuuteen. Tällä hetkellä hän tekee Norjassa väitöskirjaa logiikan filosofiasta ja opiskelee vapaa-ajallaan inuktitutin kieltä. Norrøntin lisäksi hän opettaa Almassa myös suosittuja Norjan verkkokursseja. – Olen aina ollut kiinnostunut pohjoismaisista kielistä ja kulttuurista, ja norrøntin opiskelu oli luonnollinen osa tätä intohimoa, Visti kertoo.

Hänen tiensä kieltenopettajaksi ei ollut itsestään selvä. – Lapsena minua pidettiin kielipäättömänä, enkä koskaan kuvitellut opettavani kieliä, hän kertoo. Olin kuitenkin intohimoisen kiinnostunut skandimaista ja niiden kielistä ja valmistuttuani norjan kielen maisteriksi ajattelin kokeilla opettamista. Opettaminen alkoi Norjan kursseista, kun kansalaisopistoissa oli tarve, ja siitä opettaminen lähti luontevasti liikkeelle. Norrøntin opetus puolestaan sai alkunsa opiskelijoiden toiveista: he halusivat syventyä tähän harvinaiseen kieleen. Kurssilaiset ovat kertoneet kiinnostuneensa norrøntista muun muassa pohjoismaisten kielten harrastamisen, mytologioiden tai puhtaan uteliaisuuden vuoksi – halusta oppia jotakin harvinaista ja ainutlaatuista.

Matka muinaispohjoismaiseen maailmaan

Norrønt eroaa nykykielistä monella tavalla: se on kuollut kieli, jota ei enää käytetä arjessa. Norja on elävä ja aktiivisessa käytössä oleva kieli, jota opiskellaan usein käytännön tarpeisiin, kuten työn tai matkailun takia. Norrøntia sen sijaan käytetään lähinnä vanhojen keskiaikaisten tekstien tulkintaan ja opiskellaan puhtaasti kiinnostuksesta historiaan, kulttuuriin ja kieliin. Tämä tekee opetuksesta vapaampaa, sillä voimme keskittyä syvällisesti esimerkiksi keskiaikaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin. – Norrøntin kurssilla pääsemme irti käytännönläheisyydestä ja lukemaan vaikka keskiaikaisia kolmiodraamoja, Visti naurahtaa. Norrøntin aika oli Pohjoismaiden kulttuurin kulta-aikaa, ja siltä on säilynyt runsaasti monipuolista kirjallisuutta. Kieli on avain näiden tekstien ymmärtämiseen ja syventää myös nykyisten pohjoismaisten kielten tuntemusta.

Kurssilla opetellaan norrøntin perusteita, kuten taivutuksia ja lauseiden tulkintaa. Norrøntin taivutusjärjestelmä on nykykieliä monimutkaisempi, mutta sanajärjestys vapaampi – kieli muistuttaa monin tavoin nykyislantia. Samalla tarkastellaan, miten kieli liittyy nykyisiin pohjoismaisiin kieliin ja perehdytään ajan kulttuuriin. – Vaikka kielen oppiminen on haastavaa, koska sitä ei voi käyttää arjessa, se on samalla palkitsevaa, opettaja toteaa.

Kurssi kaikille uteliaille oppijoille

Kurssi on toteutettu verkkokurssina, ja kaikki tunnit tallennetaan. Tämä mahdollistaa joustavan osallistumisen myös kiireisille tai vuorotyötä tekeville. – Haluan, että kurssini on mahdollisimman saavutettava kaikille kiinnostuneille ja teen paljon sen eteen, että kuka tahansa voi osallistua, opettaja kertoo. Vastaavaa kurssia on Suomessa tarjolla lähinnä Helsingin yliopistossa, satunnaisesti ja ruotsinkielisenä, yleensä kielitieteilijöille suunnattuna. Tämän kurssin opetuskieli on suomi, jotta mukaan voi tulla ilman kielitieteellistä taustaa tai sujuvaa pohjoismaisten kielten hallintaa. – Kurssin tavoitteena on tehdä muinaiskielen opiskelu mahdolliseksi kaikille kiinnostuneille, opettaja painottaa.

Norrøntin alkeiskurssi on erinomainen tilaisuus kaikille, jotka haluavat avartaa kielitaitoaan, syventää ymmärrystään pohjoismaisesta kulttuuriperinnöstä tai vain kokea kiehtovan matkan aikaan, jolloin muinaispohjoismainen kieli oli vielä voimissaan.

Kuva: Karoliina Visti, Norja