Vaasan hovioikeus 250 vuotta -juhlanäyttely avautuu Vanhan Vaasan museossa kesäksi

Vaasan hovioikeuden syntysanat lausuttiin vuonna 1775. Hovioikeus perustettiin kuningas Kustaa III:n päätöksellä osana valtakunnallista hallinto- ja oikeuslaitoksen uudistusta. Hovioikeus aloitti toimintansa nykyisessä Vanhassa Vaasassa vuonna 1776. Näyttely kertoo hovioikeuden perustamisesta aina 1800-luvun puoliväliin ja hovioikeuden muuttoon Vaasan palon jälkeen uuteen oikeustaloon.

Näyttelyssä tarkastellaan hovioikeuden perustamiseen liittyviä seremonioita ja vallankäyttöä, ensimmäisen hovioikeustalon suunnittelua ja rakentamista sekä hovioikeuden virkamiesten ja heidän perheidensä elämää Vaasassa. Esillä on myös pienoismalleja, kuvallista aineistoa ja kertomuksia hovioikeuden arjesta, oikeudenkäytöstä ja hallinnosta.

Hovioikeuden perustaminen ja rakennushanke

Vaasan hovioikeuden toiminta käynnistyi juhlallisesti Tukholmassa 28.6.1776, kun Kustaa III luovutti hovioikeuden valtakirjan ja nimitti Arvid Fredrik Kurckin sen presidentiksi. Vaasan hovioikeuden tuomiopiiriin kuului laajoja alueita Pohjois- ja Itä-Suomesta, jotka olivat aiemmin kuuluneet Turun ja Svean hovioikeuksille.

Vaasa valittiin hovioikeuden sijaintipaikaksi sen hyvien liikenneyhteyksien, hallinnollisen aseman ja symboliarvon vuoksi. Kaupunki ja lähialueet suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti ja tukivat rakentamista lahjoituksilla. Hovioikeudentalon suunnittelusta vastasi yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz, ja Kustaa III osallistui itse rakennuksen päälinjojen määrittelyyn.

Rakennustyöt alkoivat 1770-luvulla, mutta etenivät suunniteltua hitaammin. Rakennuspaikka jouduttiin siirtämään kuivemmalle alueelle, mikä johti samalla Vaasan ensimmäisen puistokujan syntyyn. Puistokuja on edelleen olemassa. Rakennus valmistui vaiheittain, ja hovioikeus muutti tiloihin vuonna 1786.

Kustavilaista tyyliä edustava rakennus koostuu päärakennuksesta sekä kahdesta siipirakennuksesta, jotka palvelivat hovioikeuden lisäksi asumis- ja taloustiloina. 1800-luvulla rakennusta ja piha-aluetta korjattiin ja laajennettiin muun muassa kuivatusjärjestelmillä, arkisto ja ruiskuhuoneella sekä puutarhalla ja huvimajalla.

Hovioikeus kaupungin kehittäjänä

Hovioikeudella oli keskeinen rooli kaupungin kehityksessä, sillä sen myötä Vaasaan saapui sivistyneistöä, kulttuuria ja uusia instituutioita. Kaupunkiin perustettiin muun muassa maan toinen kirjapaino vuonna 1776, Suomen ensimmäinen yleinen luku- ja lainakirjasto vuonna 1794 sekä vilkas hallinnollinen ja kulttuurinen toimintaympäristö. Näyttely tuo esiin myös merkittäviä henkilöitä, kuten hovioikeuden presidentti Axel Christian Reuterholmin ja hänen puolisonsa, taiteilija Charlotta Malm Reuterholmin.

Vaasan hovioikeus vakiinnutti asemansa tärkeänä oikeudellisena ja kaupunkikuvallisena keskuksena, ja sen rakennus ympäristöineen on yhä merkittävä osa Suomen hallinto- ja rakennushistoriaa.

Hovioikeustalosta kirkoksi

Näyttelykokonaisuus käsittelee lisäksi hovioikeuden talon myöhempiä vaiheita. Vanha rakennus säilyi Vaasan palossa vuonna 1852 ja hovioikeus toimi siellä aina vuoteen 1862 asti. Tämän jälkeen rakennus muutettiin kirkoksi, mikä merkitsi suuria muutoksia sen sisätiloihin. Sisätilat toteutettiin lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnitelmien mukaan. Mustasaaren kirkko vihittiin käyttöön 3.9.1863. Näyttely avaa myös tätä rakennushistoriallista murrosta.

Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Vaasan museot. Näyttelyn toteutuksessa yhteistyökumppanina on ollut Vaasan hovioikeus yhteyshenkilönään hovioikeuden notaari Tiina Holm. Lisäksi näyttelyn tekemiseen ovat osallistuneet valokuvaaja Gunnar Bäckmanin lisäksi seuraavat tahot: Aalto-yliopisto, Vaasan kaupungin arkisto, Mustasaaren seurakuntayhtymä, Suomen kirjastomuseo ja Pietarsaaren museo.

Vanhan Vaasan museo on avoinna 7.5.–29.8.2026 keskiviikosta lauantaihin klo 10–17. Museoon ei ole sisäänpääsymaksua. Näyttely on esillä museon 2. ja 3. kerroksessa. Museon ensimmäisessä kerroksessa on kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina.