Ohita valikko
Kielimentorit Hanna Toivonen-Boguslavskiy (vas.) ja Eivor Berg.

Artikkelin kategoriat: Arkisto Uutiset

Varhaiskasvatuksen kielimentori on pelikaveri lapsille ja esimerkki aikuisille

Julkaistu: 3.10.2022

Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksessa työskentelee parhaillaan kaksi kielimentoria. He tukevat päiväkotien pieniä kielenoppijoita sekä ideoivat ja auttavat henkilökuntaa luomaan kielen oppimista tukevia oppimisympäristöjä.

Kielimentorit Eivor Berg ja Hanna Toivonen-Boguslavskiy työskentelevät niiden lasten kanssa, joiden kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi. He ovat myös tärkeitä kumppaneita varhaiskasvatuksen muulle henkilökunnalle.

– Käytännössä työmme on sitä, että pelaamme ja leikimme lasten kanssa, istumme heidän kanssaan lattialla leikkimässä. Esimerkiksi kotileikki on hyvä kielenoppimiseen, koska siinä on mukana sellaista sanastoa, jota ei välttämättä muuten päiväkodin arjessa käytetä, Toivonen-Boguslavskiy kuvailee.

– Myös automatolla leikkiminen on oiva kielenoppimisen paikka, koska siinä käydään läpi värejä, ajoneuvoja ja erilaisia paikkoja, kuten kauppa, pankki ja huoltoasema, lisää Berg.

Kielimentorit ovat mukana päiväkodin arjessa niin ruokailuissa kuin metsäretkilläkin.

Yhteisopettaminen ja kielitietoinen leikkiminen

Toivonen-Boguslavskiy kiertää suomenkielisissä päiväkodeissa ja viettää aina yhden kokonaisen päivän yhdessä ryhmässä. Kerrallaan hän työskentelee 1-3 lapsen kanssa.

Berg työskentelee ruotsinkielisissä päiväkodeissa. Tärkeä osa työtä on yhteisopettaminen ja henkilökunnan mentorointi.

– Viemme päiväkoteihin tietoa ja malleja kielitietoisesta varhaiskasvatuksesta. Käytännössä opetamme henkilökunnalle esimerkiksi, miten lautapelejä voi pelata kielitietoisesti ja tuotamme henkilökunnan tueksi materiaalia ja vinkkejä, Berg kuvailee.

Hankerahoitukselle haetaan jatkoa

Vaasassa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on jo vuosia työskennellyt varhaiskasvatuksen S2-opettajia (S2 = suomi toisena kielenä)​.

Myös S2-opettaja ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen henkilökuntaa sekä osallistuu lasten yksilö- ja pienryhmäohjaukseen. Lisäksi he tekevät lasten kielitaidon kartoitusta ja arviointia.

Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ei vielä ole ollut S2-opettajaa, koska kielenoppijalapsia on tähän saakka ollut vain vähän.

– Nyt myös ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt niiden lasten määrä, joiden kotikieli ei ole suomi tai ruotsi. Tilanteeseen saadaan tällä hetkellä apua kielimentorin avulla, kertoo palvelupäällikkö Hanna Huhtakangas.

Kielimentoreiden toiminta rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella. Toiminta alkoi tammikuussa 2022 ja päättyy vuoden lopussa. Uusi hankehakemus on jätetty, jotta kielimentorit voisivat jatkaa vielä vuodet 2023-2024. Päätöstä odotetaan lokakuussa.