Kunnianosoitus Itämerelle linssin läpi
Vaasa Wildlife Festival käynnistää festivaalikauden tänä vuonna osallistumalla Itämeripäivä -tapahtumaan. Itämeripäivää vietetään torstaina 27. elokuuta ja sen tavoitteena on innostaa ihmisiä nauttimaan kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja meren hyväksi. Päivä pyrkii myös jakamaan tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, sen kulttuurista sekä historiasta. Lisää tietoa Itämeripäivästä tästä.
Wildlife Festival juhlii näyttämällä suomalaisia luontoelokuvia 27.8. Kulttuuritalo Fannyssa klo 11.00-12.00 sekä klo 18.00-20.00. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti. Varaa paikkasi ajoissa lähettämällä sähköposti osoitteeseen timo.salin@vaasa.fi.
Elokuvat Kulttuuritalo Fannyssa 27.8.
Matka merelle
Katharsis Films Ltd, YLE, Jouni Hiltunen, Finland 2017
Kieli: suomi , tekstitys: englanti
Kesto: 52 min
Suomenlahti on yksi maailman kauneimmista meristä, ja sen geologia ja eläimistö ovat ainutlaatuisia. Sen on sanottu olevan myös yksi saastuneimmista merialueista maailmassa. Vuosikymmeniä sitten vesi oli kirkasta ja luonto monimuotoista. Suomalainen elokuvantekijä Jouni Hiltunen vie poikansa purjehdusmatkalle nuoruutensa Suomenlahdelle. Meri joka oli kerran paratiisi – miltä se näyttää vuosikymmeniä myöhemmin?
Tuntematon Selkämeri
Katharis Films Ltd, YLE, Jouni Hiltunen, Finland 2017
Kieli: suomi , tekstitys: englanti
Kesto: 52 min
Itämeri yhdistää monta kansakuntaa, joiden hyvinvointi on suurelta osin riippuvainen meren ekologisesta tilasta. Tämä elokuva Selkämerestä ei syyllistä ketään meren huonontuneesta tilasta, vaan elokuva kertoo tarinan pohjoismaalaisen näkökulmasta. Esille nostetaan Selkämeren monimuotoisuus, mm. silakka, jonka pääosa viennistä kohdistuu Venäjälle ja Eestiin, mutta samanaikaisesti rannoilla näemme tyhjiä kalastajan torppia. Tutustumme myös suuriin lintupopulaatioihin jotka elävät rinnakkain raskaan teollisuuden kanssa.
Kvarkens flador
Metsähallitus 2018
Kieli: ruotsi , tekstitys: suomi
Kesto: 10 min
Merenkurkun merisessä ympäristössä fladat ja kluuvijärvet ovat elementtejä, jotka on tärkeä säilyttää. Niin Suomessa kuin Ruotsissakin ne kuuluvat priorisoituihin Natura 2000 -luontotyyppeihin, mikä tarkoittaa, että meillä on niistä erityinen vastuu. Molemmat maat ovat kansainvälisten sopimusten kautta sitoutuneet turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja niitä palveluja, joita nämä ekosysteemit tuottavat. Tarvitsemme lisää tietoa siitä, millaisessa tilassa fladat ovat ja miten erilaiset ihmispaineet vaikuttavat niiden toimintaan. On tärkeää selvittää, mitkä kohteet ovat erityisen tärkeitä lajien säilymisen ja niiden tuottamien ekosysteemipalvelujen kannalta. Näihin kysymyksiin etsimme vastausta Kvarken Flada -hankkeessa muun muassa kattavien luontokartoitusten avulla.