Ohita valikko

Kohteet ja nähtävyydet

Hae kiinnostavia kohteita tyypin tai/ja paikkakunnan valinnalla tai käytä hakusanaa ja paina lopuksi “Näytä hakutulokset”.

Valitse tyyppi
Tyhjennä rajaukset
  • Vaasan pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko

    Kasarmintori, Vaasa

    Kirkko rakennettiin vuonna 1862 ja se vihittiin käyttöön 21.9.1866. Kirkon malli edustaa bysanttilaista gotiikkaa, ristikirkkona. Avoinna: 1.7.-31.7.2014 arkisin 12-16 ja Jumalanpalvelusten ajat. Muuten sopimuksen mukaan, puh. 050 4678 217 (kirkonisännöitsijä).

    +358 20 610 0495

    https://ort.fi/fi/vaasa

  • Palosaaren kirkko

    Kapteeninkatu 14-16, Vasa

    Jugendtyylinen A.W. Stenfors suunnittelema Palosaaren kirkko on rakennettu v. 1910. Kirkon sisätilat on peruskorjattu v. 1988 ja julkisivut v. 2001. Kirkkosalissa ja urkulehterillä on istumapaikat 400 hengelle.

    +358 6 326 1464

    https://www.vaasaevl.fi/

  • Patsaat ja muistomerkit Vaasassa

    Vaasa

    talvi

    Vaasan muistomerkit ja patsaat karttasovellus tarjoaa käyttäjälle lisätietoa muistomerkeistä ja valmiiden reittien avulla käyttäjä voi tutustua eri kaupunginosissa sijaitseviin kohteisiin. Sovellus on toteutettu yhteistyössä kantakaupungin asukasyhdistyksen varapuheenjohtajan Aimo Nybergin kanssa, jonka blogi-teksteihin sovelluksen tiedot perustuvat.

    Sovelluksessa on yhteensä noin 150 patsasta ja muistomerkkiä, sekä seitsemän valmiiksi suunniteltua reittiä, joiden avulla voi tutustua eri kaupunginosien kohteisiin.

    http://kartta.vaasa.fi/patsaat/

  • Perttilän silta

    Perttilän siltatie, Isokyrö

    Perttilän silta on vanhin liikenteelle avoin teräksinen riippusilta Suomessa. Se tehtiin norjalaisen mallin mukaan vuosina 1909-1910. Puukantisen sillan koko pituus on 86 metriä. Napuen riippusilta ylittää Kyrönjoen Perttilänkosken kohdalta. Riippusilta sijaitsee lähellä Napuen muistomerkkiä ja on edelleen käytössä.

    https://isokyro.fi/hyvinvointipalvelut/kulttuuri/kultturikohteet/suomen-vanhin-riippusilta/

  • Petolahden kirkko

    Kyrktået 12, Petolahti

    Ristikirkon muotoinen puukirkko, joka on rakennettu vuonna 1805. Rakennusmestarina toimi Nathanael Rönnblad. Petolahden kellotapulia alettiin rakentaa 1832 ja rakennusmestarina toimi Henrik (Heikki) Kuorikoski Kaustisilta.

    +358 6 347 0274

    petalax.forsamling@evl.fi

    https://www.bykiston.fi/forr/kyrkan/

  • Petolahden kotiseutumuseo

    Petalax kyrktået, Maalahti

    Kotiseutumuseo sijaitsee kirkon mäellä, seurakuntakeskusta vastapäätä. Museo on tärkeä osa niitä perinteisiä rakennuksia, jotka kotiseutuyhdistys omistaa kirkon mäellä. Museon alempi kerros on sisustettu kuten vanhanajan talonpoikaistupa porstuoineen, porstuakammareineen, saleineen ja kammareineen. Ylemmässä kerroksessa on kokoelma erilaisia esineitä.

    hembygdsforeningen@bykiston.fi

    http://www.bykiston.fi/museet/

  • Pirttikylän kirkko

    Centrumvägen 12, Pirttikylä

    Pirttikylän kirkkoa alettiin rakentaa v. 1781, ja se oli valmiina vihittäväksi käyttöön syyskuussa 1783. Kirkontorni valmistui muutamaa vuotta myöhemmin, v. 1790. Natanael Rönnlundin rakentama saarnastuoli on vuodelta 1818.

    +358 6 220 4200

    portom.pastorskansli@evl.fi

    https://www.visitnarpes.fi/fi/pirttikylän-kirkko

  • Pläkkyrimuseo

    Merikaarrontie 5, Vähäkyrö

    Taitavissa käsissä pelti taipuu ihmeisiin! Sukella sisään pläkkyreiden perinteeseen Pläkkyrimuseossa

    Vähänkyrön pläkkyriperinne ulottuu pitkälle historiaan ja tunnetaan laajalti Pohjanmaalla. Vanhat käsityöläisperinteet heräävät eloon Pläkkyrimuseossa. Kävijä pääsee näkemään, miten ja millaisilla työkaluilla peltiesineitä tehdään. Jos on onnea matkassa, voi myös nähdä aidon pläkkyrin työssään.

    Vähänkyrön pläkkyriperinne ulottuu aina 1700-luvulle asti. Peltisepäntaito saapui Suomeen Saksasta 1700-luvun alussa pian sen jälkeen kun Englannissa oli löydetty suuria tinakaivoksia. Vähänkyrön pitäjässä oli 35 pläkkyriä 1890-luvulla, ja muutamaa vuosikymmentä myöhemmin heitä oli jo 100. Suurin osa oli mäkitupalaisia tai maataloustöihin kyllästyneitä renkejä. Vielä 1950-luvulla Tervajoen asemalta lähti vähintään yksi täyteen lastattu junavaunullinen pläkkyreiden tuotteita viikossa.

    +358 6 325 8400

    yhteispalveluvahakyro@vaasa.fi

    http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/68-plakkyrimuseo

    Facebook

  • Raippaluodon kirkko

    Kirkontie 58, Raippaluoto

    Kustaa Aadolfin kirkko Raippaluodon kirkonkylän Skieppskattsbackenilla on vuodelta 1781. Kirkko on jyrkkäkattoinen pitkäkirkko. 1840-luvulla kirkko sai alttarirakennelman ja saarnastuolin Pyhän Marian kirkosta Vanhasta Vaasasta, mikä pelasti ne vuoden 1852 palosta

    +358 6 352 0005

    https://www.kyrktorget.se/replot

  • Raippaluodon kotiseutumuseo

    Aleksanterinkatu 50, 65800 Raippaluoto

    Raippaluodon kotiseutumuseo sijaitsee Aleksanterinkadun varrella keskellä kylää. Museon kokoelmat kattavat kaiken entisajan saaristolaiskylän omavaraistalouteen kuuluneet alueet.
    Raippaluodon kotiseutumuseo kuvaa tyypillistä saaristolaistilaa. Kokoelmissa on sekä käyttöesineitä ja huonekaluja 1700–1800-luvuilta että käsinommeltuja vaatteita nuorille ja vanhoille.

    +358 50 350 4375

    http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/56-raippaluodon-kotiseutumuseo

  • Raippaluodon silta

    Raippaluodon silta, Replotvägen, Mustasaari

    Raippaluodon silta on Suomen pisin silta.

    Anna Raippaluodon sillan johdattaa sinut Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen pohjoisosaan!

    Silta on Suomen pisin, ja se on 1045 metriä pitkä. Parkkeeraa autosi sillan vieressä sijaitsevan Berny’s kahvila-ravintolan parkkipaikalle ja kävele sillan korkeimmalle kohdalle ihailemaan maisemia. Ravintolan yhteydessä toimii myös Maailmanperintöportti, josta saat vinkkejä saaristoretkeäsi varten.

    Silta valmistui vuonna 1997, ja sillan vihki käyttöön samana vuonna 27 elokuuta silloinen Suomen presidentti Martti Ahtisaari ja Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grimsson. Silta korvasi aikaisemmin saaristoon liikennöineet lautat, ja sen ylittävät päivittäin tuhannet ihmiset. Sillan kannatinpylväät kohoavat 82,5 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle ja sen alikulkukorkeus on 26 metriä.

    Kuva: Esa Siltaloppi/ES Visuals

  • Rekipellon Fädernegården

    Rekipellontie 363, Vöyri

    Rekipellon - Rejplet Fädernegård

    Rekipellon Fädernegårdenilla vierailija saa käsityksen 1800-luvun lopun maalaiselämästä. Tuvan ajalle uskollinen sisustus tarjoaa puitteet tutkiskella paikallishistoriallisia esineitä. Myös tyttöjen aitta värikkäine tekstiileineen on todella vierailun arvoinen kohde. Museon läheisyydessä sijaitsee Vänrikki Stoolin tarinoihin liittyvä Munterin sotilastorppa.

    Fädernegården on tyypillinen pohjalainen paritupa, rakennettu vuonna 1852. Talo siirrettiin alueelle 1950-luvulla ja museoalue on rakennettu maalaistalon pihapiirin kaltaiseksi luhteineen ja aittoineen. Museon kaikki rakennukset ovat Rekipellosta, paitsi Korsnäsistä tuotu tuulimylly.

    http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/29-rekipellon-fadernegarden

  • Saltkaret

    Svedjehamn, Mustasaari

    Näköalatorni Saltkaret avaa maiseman moreeniselänteille

    Näyttävä, tummaksi tervattu Saltkaret kohoaa jopa 20 metrin korkeuteen Merenkurkun maailmanperintöalueen moreeniselänteellä. Svedjehamniin rakennetusta näkötornista avautuvat upeat maisemat pyykkilautamoreenien (De Geer -moreenit) muodostamille laajoille kentille. Ainutlaatuinen moreenisaaristo on todiste viimeisimmän jääkauden mahtavasta voimasta Merenkurkussa.

    Tornista näkyvä alue on erinomainen esimerkki Suomen De Geer -moreenialueista. Tornista on iloa monille linnuista kiinnostuneille, sillä alueella liikkuu paljon saaristoille tyypillisiä lintulajeja, kuten nokikanoja, tiiroja ja merikotkia. Puinen näkötorni on myös oiva välietappi retkeilijöille, sillä se sijaitsee luontopolku Bodvattnetin kierron ja Björkö-Panike-vaellusreitin varrella. Liikuntaesteisille ja lastenvaunuille on rakennettu näkötornin alatasanteelle johtava ramppi.

    Ajo-ohjeet Saltkaretille:

    Näkötorni sijaitsee Svedjehamnissa, Mustasaaren kunnassa, noin 40 km päässä Vaasasta luoteeseen. Vaasasta tultaessa ajetaan tietä 724 pohjoiseen Raippaluodon suuntaan 21 km. Raippaluodosta jatketaan suoraan tietä 7240 (Raippaluodontie/Björköntie) noin 20 km, kunnes saavutaan Svedjehamnin kalasatamaan ja tie päättyy.

    Svedjehamnin kalasatamassa on pysäköintialue, johon voi jättää auton. Näkötorni näkyy hyvin jo satamasta. Pysäköintialueen vieressä on infokyltti Björkö-Paniken vaellusreitistä sekä Metsähallituksen infopiste. Näkötorni sijaitsee tämän reitin alussa, noin 600 metrin päässä pysäköintialueelta. Matka parkkialueelta näkötorniin täytyy kulkea jalan.

    Alueen kartta ja tarkemmat tiedot löytyvät Retkikartta-palvelusta.

    Facebook

  • Sommaröhallen

    Sommarösundvägen 260, Korsholm

    Sommaröhallen

    Sommaröhallen on saariston suurin kädentaitokauppa ja valikoima on monipuolista: käsitöitä, kalasäilykkeitä, kotona leivottua, kukkia, kirjoja. Talossa kahvila, kioski sekä inva-WC.

    +358 6 3527 830

    https://www.sodravallgrund.fi/sommarohallen/

    Facebook

  • Strömsö

    Strömsöntie, Vaasa

    Villa Strömsö

    Strömsö on tunnettu suositun suomenruotsalaisen TV –ohjelman Strömsö kuvauspaikka. Strömsö on Lifestyle –ohjelma joka käsittelee kotona tai vapaa-ajalla tehtäviä asioita. Ensimmäinen ohjelma lähetettiin vuonna 2002 ja alusta asti ohjelma on ollut Svenska Ylen eniten katsottu ohjelma, joten ympäristö on tuttu miljoonille suomalaisille. Ohjelmaa lähetetään myös Ruotsissa SVT:n välityksellä. Kuvauspaikka sijaitsee Västervikin kaupunginosassa, noin 10 kilometrin päässä Vaasan keskustasta.

    Strömsö on myös kuvauspaikan rakennuksen nimi. Se on rakennettu 1850 –luvulla ja se sijaitsee kauniilla paikalla puistossa. Alueella sijaitsevat myös ohjelmassa valmistetut kohteet.

    Alueella voi vierailla omin päin. Myös suosittu uimaranta ja piknikille tai auringonottoon sopiva hieno nurmikko sijaitsevat alueella.

    Jos haluaa vierailla rakennuksissa, on siihen mahdollisuus opastetuilla kierroksilla kesäisin. Lue lisää ja varaa lippu: https://visitvaasa.sportum.info/

    Muina aikoina on mahdollista varata ryhmävierailu, lisätietoja sivulla: www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kokoukset-ja-ryhmat/ryhmille/ryhmavierailu-stromsossa/

    https://yle.fi/aihe/stromso

    Facebook

  • Stundarsin museo ja kulttuurikeskus

    Stundarsvägen 5, Mustasaari

    Stundars

    Stundars Mustasaaressa on suuri museo ja elävä kulttuurikeskus. Museoalueella sijaitsee 70 rakennusta, mm maalaiskauppa, koulu, talonpoikaistalo ja käsityöläistupia. Tule kokemaan, minkälaista elämä oli 1900-luvun vuosisadan vaihteessa Pohjanmaan maaseudulla. Stundarsissa löytyy taidetyöpajoja, kirjapainomuseo, kauppa, kahvila sekä tilausravintola. Järjestämme myös taidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia.

    +358 6 5709 9000

    info@stundars.fi

    http://www.stundars.fi/

    Facebook

  • Sundomin kirkko

    Sundomintie, Vasa

    Puurakenteinen Oskar Bergin suunnittelema Sundomin kirkko valmistui v. 1929. Kirkon sisäpuolinen entisöintityö on suoritettu 2004ja julkisivujen v. 2011. Kirkkosalissa on istumapaikat 240 hengelle. Kirkossa on 10- äänikertaiset urut (H. Heinrich) sekä piano. Kirkkosalissa on äänentoistojärjestelmä miksereineen ja induktiosilmukka.

    +358 6 326 1211

    https://www.vaasaevl.fi/

  • Sulvan kirkko

    Västersolfvägen 12, Solf

    Ristikirkko puusta, rakennettu 1786. Alttariasetelma vuodelta 1696.

    +358 6 344 2206

    https://www.solfsforsamling.fi/

  • Suomen kirjastomuseo

    Kirjastonkatu 13, Vaasa

    Suomen Kirjastomuseo

    Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan jo vuonna 1794. Kirjastomuseo tarjoaa monipuolisen kuvan kirjaston historiasta esineiden, kirjojen ja kuvien avulla. Historialliset kirjakokoelmat jakavat tilan museon vaihtuvien näyttelyiden kanssa.

    Suomen ensimmäisen kirjaston juuret ovat Waasan Luku-kirjastossa, jonka eräät Vaasan hovioikeuden jäsenet perustivat vuonna 1794 ”omaksi huvikseen ja ajankulukseen”. Kaupungin muutkin asukaat saivat käyttää kirjastoa pientä maksua vastaan. Kirjastossa oli laaja kokoelma kirjoja ja karttoja sekä myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Taide-esineitä tuskin lainattiin, mutta eräänlaista artoteekkitoiminnan alkua oli kuitenkin olemassa. Luku-kirjasto toimi vuoteen 1845, kunnes Venäjän vallan sensuurimääräykset pakottivat sen sulkemaan ovensa. Museossa on nykyisin jäljellä 30 teosta alkuperäisestä Luku-kirjastosta.

    Museon helmiin kuuluu ensimmäisiä suomeksi painettuja kirjoja. Ne on painettu ennen vuotta 1850 ja käsittelevät enimmäkseen uskonnollisia ja hengellisiä aiheita sekä psalmeja ja hengellisiä lauluja. Wankikokoelmasta eli ennen Vaasan paloa v. 1852 painetuista teoksista löytyy myös muita kiehtovia historiallisia kirjoja. Lisäksi museossa on näytteillä Londicer-kirjapainon kirjallisuutta. Se aloitti toimintansa vuonna 1776 ja se oli Vaasan ensimmäinen – ja Suomen toinen – kirjapaino. Niin kutsutussa myrkkykaapissa säilytetään eri aikakausina kiellettyjä kirjoja. Kaapin lasiruudut on peitelty paperilla, jotta kirjoja ei näkyisi.

    http://www.kirjastomuseo.fi/fi/tietoa_museosta

  • Suomen nuorisoseuramuseo

    Alkiontie 6, Laihia

    laihan nuorisoseruamuseo

    Laihialla sijaitsevassa Suomen Nuorisoseuramuseossa on Suomen ensimmäinen yhtenäinen näyttely nuorisoseurojen historiasta. Uudistettu näyttely kertoo, miten sivistystyö, yhteisöllisyys, aktiivinen kansalaisuus ja paikallinen harrastustoiminta ovat toimineet nuorisoseuralaisten voimavarana jo lähes 140 vuotta. Uuden perusnäyttelyn erikoisuuksia ovat toiminnalliset osuudet, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia harrastusmuotoja.

    http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/73-suomen-nuorisoseuramuseo