Opettajan vinkkipankki
Vinkkejä opettajille eri tukitilanteisiin.
Hyvinvoinnin käsi
Hyvinvoinnin kättä voi käyttää apuna oppilaan koulupoissaolojen syiden kartoittamiseen.
Tästä linkistä pääset tulostamaan Hyvinvoinnin käden ja vinkkejä sen täyttämiseen:
Hyvinvoinnin käsi ja apukysymykset (pdf 86.5 KB)
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vinkit
Oppitunnit:
- Valitse opetussuunnitelmasta oppiaineesi tärkeimmät ydinasiat jokaiselle luokka-asteelle. Printtaa lista näistä asioista ja anna lista oppilaalle. Käytä listaa apuna, kun suunnittelet kokeita ja arviointia.
- Tee lista 10:stä oppitunnin tai kappaleen tärkeimmästä sanasta tai käsitteestä. Tee sanalistoja, joita voit käyttää apuna kaikille tukea tarvitseville. Sanalistan voi esim. liittää muistiinpanojen tai PowerPointin loppuun.
- Alleviivaa tekstistä avainsanat.
- Tarjoa tukiopetusta (oppilas on oikeutettu maahanmuuttajien tukiopetukseen 6 kalenterivuotta sen jälkeen, kun hän on aloittanut Suomessa perusopetuksen).
- Puhu selkeästi ja käytä yleiskieltä, unohda murresanat.
- Kirjoita selkeällä käsialalla tai tietokoneella (tai printtaa valmis teksti oppilaalle).
- Huolehdi työrauhasta luokkahuoneessa.
- Selitä hankalia sanoja, näytä kuvia tueksi tai käännä sana esim. englanniksi.
- Pyydä oppilasta kirjoittamaan lista hänelle vaikeista sanoista ja termeistä oppiaineeseen liittyen, niin voit selittää ne.
- Käytä kuvallisia ohjeita opetuksen tukena (esim. helppokäyttöinen kuvatyökalu: papunet.net -> kuvapankki).
- Käytä apuna eleitä ja kehonkieltä.
- Mieti yhdessä oppilaan kanssa, mikä on hänelle paras tapa oppia, esim. visuaalisesti, kuuntelemalla, lukemalla tai puhumalla.
- Oppilaat voivat käyttää hyväksyttyjä nettisanakirjoja apuna.
- Anna valmiit ja selkeät muistiinpanot.
- Tehkää ajatuskarttoja.
- Keksikää muistisääntöjä.
- Tarkista, että oppilas ymmärtää otsikot ja alaotsikot.
- Tarkista, että oppilas on ymmärtänyt kotitehtävät ja merkannut ne.
- Käytä selkokielisiä tai helppolukuisia oppimateriaaleja jos mahdollista.
- Kysy oppilaalta millaista apua hän tuntee itse tarvitsevansa.
Koetilanteet:
- Anna kertauskysymyksiä ja niihin valmiit vastaukset ajoissa (esim. noin 2viikkoa) ennen koetta. Jos oppilaalla on vaikeuksia ymmärtää niitä, niin ehdit auttaa ymmärtämisessä.
- Yhteen kokeeseen korkeintaan 3 kirjan kappaletta, ja anna lista kappaleiden tärkeimmistä sanoista tai käsitteistä.
- Kerro koealue selkeästi riittävän ajoissa ennen koetta.
- Kokeeseen kannattaa liittää kuvia ja sanastoja selvennykseksi
- Anna mahdollisuus suullisiin kokeisiin.
- Mahdollisuuksien ja oppiaineen mukaan pidä käytännön kokeita.
- Anna mahdollisuus piirtää vastaus tai äänittää vastaus esim. puhelimella.
- Oppilas voi käyttää oppikirjaa apuna koetilanteissa.
- Laita kokeeseen vain samantyyppisiä tehtäviä kuin oppitunneilla on tehty.
- Oppilas voi kirjoittaa “lunttilapun” ja käyttää sitä apuna kokeessa.
Arviointi:
- Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa puutteellisesta kielitaidosta huolimatta.
- Arvioinnin tulee mitata aineenhallintaa, ei suomen kielen osaamista.
- Arviointi voi olla suullista, paitsi jos kyseessä on oppiaineen koko oppimäärän suorittaminen.
- Ole jo syksyllä yhteydessä erityisopettajaan, jos oppilas ei näytä saavan hyväksyttyä päättöarvosanaa.
Koulunkäynninohjaajan rooli:
- Mahdollisesti työskentely ohjaajan kanssa luokkahuoneen ulkopuolella ilman häiriötekijöitä.
- Selkiyttää opetusta kuvien tai käännösten avulla puhelimen tai tietokoneen kautta.
- Huolehtii että oppilas ehtii kirjoittamaan muistiinpanot ja auttaa kirjoittamisessa tarpeen mukaan.
- Tarkistaa, että oppilas on ymmärtänyt kotitehtävät ja auttaa niiden merkitsemisessä.
- Voi tehdä kokeen oppilaan kanssa ja kirjoittaa oppilaan suulliset vastukset.
(tehty Porvarinkadun koulun mallin pohjalta)
Koulunkäyntikyvyn arviointiseula
Valterin koulunkäyntikyvyn arviointiseula on arkoitettu apuvälineeksi kaikkiin tilanteisiin, kun on huoli oppilaan koulunkäynnistä. Arviointiseula auttaa hahmottamaan suuntaa antavasti, millä alueella oppilaan koulunkäyntikykyä tulee vahvistaa.
Tulokset voidaan tulostaa. Tulosten perusteella (vihreä = ei huolta, punainen = tilanne vaatii välittömästi toimenpiteitä) on syytä miettiä, tarvitaanko jatkotoimenpiteitä. Tarvittaessa käynnistetään tarkempi asioiden selvittäminen yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajan ja koulun oppilashuollon henkilöstön kanssa.
Pääset arviointiseulaan tästä linkistä: https://koulu.toimintakykyarvio.fi/
Lahjakkaiden oppilaiden tukeminen
Lahjakkaita oppilaita on paljon, mutta vain osa heistä tarvitsee erityisiä järjestelyjä viihtyäkseen koulussa.
Pedagogiset järjestelyt
Lahjakkaan oppilaan opetus voidaan toteuttaa monin eri tavoin, sillä kaikki riippuu oppilaan omista tarpeista ja koulussa saatavilla olevista resursseista.
Esimerkkejä opetuksen toteuttamiseen:
- ylöspäin eriytetty opetus omassa luokassa
- joustava ryhmittely
- opintojen etenemisen nopeuttaminen tietyssä oppiaineessa ylemmän vuosiluokan mukana opiskelemalla (päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta täytyy olla tehtynä)
- opetus erillisessä ryhmässä (päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta)
- aineenopettajan erillinen ohjaus (päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta)
Ketään oppilasta ei saa jättää yksin oppimisensa kanssa, eli vaikka oppilas opiskelisi eri sisältöä kuin muut samassa luokassa, täytyy hänen saada opettajalta tukea ja ohjausta. Oppilaan edistyminen opinnoissaan täytyy kirjata ja sitä täytyy seurata. Vastuu etenemisestä on kaikilla oppilasta opettavilla opettajilla.
Arviointi
Oppilas arvioidaan vuosiluokkansa kriteereiden mukaisesti, ellei hänellä ole päätöstä vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta.
Huom! Nivelvaiheissa on pidettävä huolta siitä, että tarvittava tieto opiskelun erityisjärjestelyistä siirtyy oppilaan mukana.
Lahjakkuuden kartoitus, check-lista löytyy sivuilta 41-42: Ulkopuolinen linkki peda.net(pdf 2.4 MB)
Nepsy-tietoa
ADHD tutuksi.fi -sivuston selkeä video ADHD:n vaikutuksista aivotoimintaan: ADHD-video mp4-tiedosto, ulkopuolinen linkki.
Opas ADD-lapsen tukemisesta: ADD-opas pdf 3.3 MB, ulkopuolinen linkki.
Osaava käyttäytyminen -toimintamalli (OK-malli)
Myönteisen käyttäytymisen tukeminen koulun arjessa
OK-toimintamalli pdf
Tuen toteuttamisen check-lista
Tulostettava check-lista opettajalle eri tukikeinoista: Tuen toteuttamisen tarkistuslista pdf 425KB
Valikoiva puhumattomuus
Valikoiva puhumattomuus eli tilannekohtainen
puhumisen vaikeus
Lähteinä käytetty sivuja valikoivapuhumattomuus.info ja puheeksi.fi.
Ulkopuolinen linkki: Vinkkejä opettajille
Ulkopuolinen linkki: Valikoivapuhumattomuus.info
Check-lista opettajlle
Jos vastaat ainakin kuuteen kohtaan ”kyllä”, voi lapsella olla valikoiva puhumattomuus:
- Onko lapsi puhumaton tietyissä tilanteissa tai tiettyjen henkilöiden seurassa, vaikka hänen odotetaan puhuvan?
- Puhuuko hän tiettyjen ihmisen kanssa vain hyvin hiljaa tai yksittäisin sanoin?
- Onko hänen joskus vaikea vastata edes ilmein tai elein, nyökkäämällä tai pudistamalla päätään?
- Vaikuttaako hän sinusta tietyissä tilanteissa jähmeältä, hitaasti liikkuvalta?
- Vaikuttaako hän tietyissä tilanteissa ilmeettömältä?
- Onko hänen sitä vaikeampi puhua, mitä enemmän häntä pyydetään tai vaaditaan puhumaan?
- Välttääkö hän tietyissä tilanteissa katsekontaktia, kun hänelle puhutaan?
- Onko hänen tietyissä tilanteissa vaikea myös nauraa, yskiä, rykiä, aivastaa tai tuottaa muita ääniä?
- Pyrkiikö hän välttämään tilanteita, joissa hänen pitäisi puhua?
- Puhuuko hän hyvin eri tavoin eri tilanteissa (esim. puhelias kotona, hiljainen tai puhumaton päiväkodissa/koulussa/kyläillessä)?
Vinkkejä opettajille kohtaamaan lapsi tai nuori, jolla on valikoiva puhumattomuus
- Järjestä lapselle mahdollisuus tutustua kouluun siten, ettei siellä ole paljoa väkeä paikalla.
- Lapsen on sitä vaikeampi puhua tai työskennellä, mitä enemmän ihmisiä on läsnä.
- Lapsen voi olla myös vaikea toimia niin kuin pyydetään, tai aloittaa työskentelyä.
- Lapselle kannattaa jutella, mutta vältä suoria kysymyksiä.
- Lapsen on helpompi toimia ja kommunikoida, jos keskitytään johonkin yhteiseen tekemiseen tai vierekkäin tehtävän äärelle.
- Luo rento ilmapiiri ja vastaa lämpimästi kaikkiin lapsen vuorovaikutusaloitteisiin.
- Ota käyttöön vaihtoehtoisia viestintäkeinoja (esim.osoittaminen) väliaikaiseksi tueksi tilanteisiin, joissa lapsi kokee puhumisen vaikeana.
- Lapsi ei halua erottua joukosta, joten tarjoa tukikeinoja joita kaikki voivat hyödyntää.
- Koko luokan kesken voi välillä käyttää puheetonta vastaustapaa.
- Huomioi tietosuoja, kun kerrot lapsesta esim. sijaiselle.
- Lasta saattaa helpottaa oma turvatavara, joka on koulussa mukana.
- Hyödynnä pienryhmätyöskentelyä ja nimeä lapselle mieleinen pari.
- Nuori ei halua jotua valokeilaan, suhtaudu kuten muihinkin.
- Nuori tarvitsee erityisen paljon positiivista palautetta vahvuuksistaan.
- Jos oppilasta kiusataan, hän ei pysty puolustamaan itseään sanallisesti, joten opettajan täytyy puuttua tilanteeseen.
- Puhu vaikeudesta oppilaan kanssa vain kahden kesken ja sovi vaihtoehtoisista suoritustavoista.
- Monet oppilaat hyötyvät vaihotehtoisista kommunikointitavoista. Hyödynnä esim. kännykkäsovelluksia.
- Kommunikoi oppilaan kanssa esim. Teams- tai Wilma-viestein.
- Lukuläksyn tai esitelmän voi nauhoittaa kotona ääniviestiksi.
- Tue aktiivisesti nuoren ystävyyssuhteita esim. ryhmätöissä.
- Kaikessa koulun toiminnassa tulisi huomioida mahdollisuus vastata kirjoittamalla tai esim. kännykällä.